Nimi Irja on Yrjö-nimen naispuolinen vastine. Irja-nimeä on käyttänyt ensimmäisen kerran Gustaf von Numers näytelmässään Tuukkalan tappelu (1889), ja etunimeksi Irjaa on annettu 1890-luvulta lähtien.
Nimi Natalia pohjautuu latinan kielen ilmaukseen natale Domini (Herran syntymä), ja viittaa Jeesuksen syntymään.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Jos tarkoitat "eroamisella" henkilötietojen poistamista Lahden kaupunginkirjaston asiakastietokannasta saman tien eikä vasta vuosien kuluttua, järkevintä on ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää tämän toimenpiteen suorittamista. Voi olla, ettei pelkällä sähköpostiviestillä tai puhelinsoitolla asiaa hoideta, kun kyseessä on luottamuksellinen henkilötietoasia. Mutta asia selviää, kun otat yhteyttä. Tässä kaikki mahdolliset yhteystiedot:
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kirkkokatu 31, PL 91 15141 Lahti
puh. 03-812 511 (keskus)
puh. 044-4163519, 03-812 5540, 03-812 5541 (lainojen uusinta)
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi
kaupunginkirjasto@lahti.fi
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
hei, linkki turvanormeihin eli EUn standardeihin on tässä EN 1176.
http://www.en-standard.eu/set-csn-en-1176-csn-en-1177-standards-for-pla…
painettuna tätä ei meillä ole.
Kysymys on aika haastava, mutta yritetään! Jos lähtöehtona on tanssittavuus (baletin näkökulmasta), on perinteinen kirkkomusiikki syytä jättää rauhaan. Sen sijaan sekä Bachilta että Sibeliukselta löytyy rytmillisesti selkeää musiikkia, joka sopii kamariorkesterilla esitettäväksi. Tässä joitakin ehdotuksia.
Bachin orkesterisarjassa (alkusoitossa) BWV1067 h-molli on suosittu osa Badinerie, jossa huilulla on hyvin kuuluva solistinen rooli. Osa on lyhyt ja aika ripeätahtisesti tasajakoisesti etenevä valoisa sävellys. Bachin orkesterisarjoissa (joita on neljä) on muitakin kamariorkesterin soittamia osia, jotka voisi hyvin kuvitella balettiharjoitusten taustalle. Tunnetuin niistä - "Bachin Air" - ei kuitenkaan ole ehkä tanssittavaksi sopivin.…
OpenOffice-ohjelmaan on mahdollista saada osaan tietokoneiden käyttöjärjestelmistä Suomen kielen oikoluku lisäosana. Windows-käyttöjärjestelmään ei OpenOffice.orgin tietojen mukaan ole saatavilla Suomen kielen oikolukua.
OpenOfficen Suomen kielen lisäosaa kehittämässä ollut henkilö on siirtynyt osana muita kehittäjiä kehittämään OpenOfficen kaltaista LibreOfficea. LibreOfficeen on saatavissa Windowsiin Suomen kielen oikoluku lisäosana täältä: http://www.puimula.org/htp/ooo/libreoffice-voikko.html
Lisää LibreOfficesta: http://fi.libreoffice.org/
Kyyti-kirjastojen kokoelmista en löytänyt satu- tai kuvakirjaa pelkästään huurteesta ja pakkasesta.
Sensijaan hakusanalla 'ensilumi' tai 'ensi lumi' löytyi joitakin teoksia.
Nämä ovat Iitin kirjastossa:
M. Christina Butler, Pikku Peura ja ensilumi,
Muumi ja ensilumi,
Marcus Pfister, Vilun ensilumi,
Linda Jennings, Nappe ja ensilumi.
Myös hakusanalla 'pakkanen' löytyy muita teoksia, tosin monet niistä käsittelevät talvea yleensä.
Jos haluaa katsella upeita huurrekuvia voin suositella Hannu Hautalan ja Tuomo-Juhani Tapion valokuvateosta Ensilumi. Kuvien ohessa on lyhyin tekstein tietoa ja tarinaa ensilumesta, jotka voisivat käydä satujen korvikkeena. Tätä kirjaa ei ole Iitin kirjastossa mutta varaamalla se kuljetetaan sinne toisesta Kyyti-…
Laura Kähkösen ja Pippu Ahvenaisen pyöräilyblogin viimeisin merkintä kertoo saapumisesta New York Cityyn 19.7.2013: http://www.rantapallo.fi/cyclingsummer2013/2013/07/28/we-so-did-it/. Viimeisessä kuvassa he esittelevät saamiaan "I survived the Loneliest Road of America" -todistuksia (ks. esim. http://www.roadtripusa.com/routes/loneliestroad/nevada/lon_nevada.html).
Muualta en onnistunut löytämään matkan jälkeen tehtyjä haastatteluja, vain etukäteistunnelmia (esim. Yle Areena http://areena.yle.fi/radio/1913299, Helsingin uutiset http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/237561-naiset-tekevat-hyvaa-fi…).
Jos tarkoitat Vantaan kirjastoautoa, niin toki voit palauttaa. HelMet-kirjaston toimipisteistä lainatun aineiston saa palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Kirjastoissa on jotain hyvin harvinaisia aineistoja, jotka on palautettava samaan paikkaan, josta on lainannut (esimerkiksi lautapelejä), mutta tämä asia lukee silloin itse lainattavassa aineistossa.
Mutt Bestseller-kokoelman kirjat saa siis palauttaa mihin tahansa Helmet kirjaston toimipisteeseen, myös kirjastoautoon.
Hei
Kirjassa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki 1981) kerrotaan Muukalaiskadun - Främlingsgatan nimestä seuraavaa:
"1842 muodossa Fremlingsgatan, läheisen Ullanlinnan (Kaivopuiston) kylpylän ulkomaisia (enimmäkseen venäl.) vieraita tarkoittaen. Suom. vastineena karttaliitteessä 1866 Wieraskatu. Nyk. nimiasut vahvistettiin 1909."
Hei
Oulunkylän kirjastossa voi tulostaa väritulosteita. Tulosteiden hinta on kirjastoissa 0.40€ sivulta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Suomeksi löytyvät mm. seuraavat kirjat:
- Juhani Mattila: Ujoudesta, yksinäisyydestä (2004)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1685467
- Laurie Helgoe: Introversion voima (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2059115
- Susan Cain: Hiljaiset : introverttien manifesti (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2037244
- Philip G. Zimbardo: Ujous : mitä ujous on? (1978)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1597818
Helgoen ja Cainin kirjat löytyvät myös englanniksi. Niiden lisäksi englannin kielisiä ujoutta käsitteleviä kirjoja löytyy
-Ruth Searle: Overcoming shyness and social anxiety (2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1869400
- Oakes, Bor, Eriksen: Coping successfully with shyness (2012)…
Logon on piirtänyt mitä todennäköisimmin taitelija Emil Cedercreutz, joka piirsi myös mm. vuonna 1943 Sotakummivaliokunnalle toisenkin lapsiaiheisen kuvan sotaorpoviikkojen keräysmerkiksi.
Tuo kyseinen kuva "Kylväjätyttönen" löytyy mm. Orvo Bogdanoffin teoksesta "Pisara suolaista silmissä - sotalasten postikorttien, kirjeiden, kirjeensulkijoiden, pakettikorttien ja valokuvien kirja" (2010) sekä historiikista "Kumminlahja sotaorvon turvana - sotakummitoiminnan vaiheet 1940-1958" (1959). Signeerauksia vertaamalla voidaan todeta kyseessä olevan siis saman taitelijan.
Lisätietoja Emil Cedercreutzista muun muassa Wikipedia-sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Cedercreutz
...sekä hänen omasta museostaan Harjavallassa:
http://www.harjavalta…
Näitä lehtiä ei ole tuolta ajalta selailtavissa tai haettavissa verkon kautta. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa Vasabladet ja Vaasan-lehti mikrofilmirullina ja/tai fyysisinä sanomalehtinä. Voit tulla lukemaan ko. lehtiä pääkirjaston lehtilukusaliin ja etsiä tietoa tapahtumasta.
Helsingin Sanomia ei säilytetä Vaasassa mutta halutessasi voimme kaukolainata sinulle vuoden 1957 Hesaria mikrofilmirullina.
Verkon kautta asiasta löytyi vielä Herald Journalin artikkeli
http://news.google.com/newspapers?nid=1876&dat=19570505&id=tGosAAAAIBAJ…
Hei
Tarkoitatte varmaankin Seppo Kimasen muistelmateosta Kimasen lento. Kirjan on ilmestynyt 10.9.2013 ja kustantajana on Teos. Kirjaa on tilattu Helsinkiin yhdeksään kirjastoon. Valitettavasti Kannelmäkeen kirjaa ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa.
Kirjaan on jo varausjonoa. Voitte tehdä varauksenne kirjaan joko käymällä kirjastossa tai internetissä Helmet-sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Sinikka Larjovaaran suomennos Esti dal -laulusta löytyy esim. nuotista Nuori kuoro 2 : 20 kuorosävellystä kuudelta vuosisadalta sopraano- ja alttoäänille / toim. Paavo Kiiski ja Erkki Pohjola (Fazer, 1974). Laulun nimi on suomeksi Iltalaulu. Nuotissa on laulusta kaksi eri suomennosta: Sole Kallioniemen ja Sinikka Larjovaaran.
Etsitty kirja on Seppo Porvalin kokoama Ritarit ilman ristiä (Apali, 2006). Siinä esitellään 83 Mannerheim-ristin saajaksi esitettyä sotilasta, joille tätä kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetty.
Oheisesta Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin sivulta löytyvät pakettiautoja koskevat nopeusrajoitukset:
http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/nopeusrajoitukset
Hevosenkenkä tuo hyvää onnea ja auttaa myös säilyttämään sitä, mutta vain ovensuuhun avoin pää ylöspäin käännettynä. Alaspäin ripustaminen sitä vastoin tietää onnen katoamista. Rautainen kenkä sisältää myös voimaa, joka voittaa pahan silmän. Bruce-Mitford, Miranda: Viestivät merkit & paljastavat symbolit (1997, s. 79)
On olemassa monia teorioita hevosenkengän symboliikan alkuperästä, miksi se suojelee pahoilta hengiltä ja tuo hyvää onnea.
Puolikuun tai kuunsirpin merkitys suojaavana symbolina, joka näkyy monesti egyptiläisessä ja islamilaisessa taiteessa, on ilmeisesti vaikuttanut siihen, että hevosenkenkää on alettu pitää taikakaluna pahuutta ja epäonnea vastaan. Sakaroiden tulee osoittaa ylöspäin, jotta hevosenkenkä näyttää…
Laki Suomen lipusta määrittelee, ketkä voivat käyttää valtiolippua: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380?search%5Btype%5D=pi…. Käyttäjien joukossa ovat mm. julkisoikeudelliset yliopistot.
Yliopistolain (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558) mukaan säätiöyliopistoja ovat Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Muut, mm. Helsingin yliopisto, ovat julkisoikeudellisia yliopistoja, ja niiden kuuluu siis käyttää valtiolippua.
