E-lehtiä ei tarvitse palauttaa lainaamisen jälkeen, vaan e-lehti on ladataan omaan kokoelmaan ja on siellä omaan poistamiseen asti luettavissa. Eli ei ole muistettavia eräpäiviä!
Parkanon kaupunginkirjaston sivuilla osoitteessa http://www.parkano.fi/palvelut/kirjasto/palvelut/laitteet.html kerrotaan, että kirjastossa on käytettävissä langaton verkko. Tarkempia tietoja ei anneta, mutta tuolta löytyy pulinennumero, josta voi tarvittaessa kysyä tarkempia tietoja.
Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta ei löydy viitetietoja siitä, että Erik Enby olisi kirjoittanut sähköyliherkkyyttä käsittelevää teosta tai artikkelia aihetta käsittelevään teokseen. Myöskään Erik Enbyn omilla kotisivuilla ei ole tietoa asiasta.
http://www.enby.se/svenska/forskning.htm
http://libris.kb.se/
Tarkkaa vastausta on mahdotonta antaa, sillä erikoiskirjastoja ja oppilaitoskirjastoja on satoja, eikä niiden määrästä saati kirjastokorttikäytännöistä ole tarkkaa tietoa. Osoitteessa http://hakemisto.kirjastot.fi voit tutkia kunnankirjastoja. Siellä on listattu 42 seutuyhteistyöyksikköä, joilla pääsääntöisesti käy sama kirjastokortti (esimerkiksi Helmet-kirjastot pääkaupunkiseudulla).
Kirjastot.fi-sivustolla on myös listoja ammattikorkeakoulu- ja ammattioppilaitoskirjastoista, yliopistokirjastoista ja erikoiskirjastoista, mutta nämäkään listat eivät ole kattavia. Erilaisia kirjastokortteja (tai muita lainausrekisterikäytäntöjä, pienissä kirjastoissa ja oppilaitoskirjastoissa ei aina ole korttia) Suomessa on siis vähintään useita satoja.
Kyseessä on turkkilaiseen kansansävelmään pohjautuva kappale Uska Dara. Suomeksi sen ovat levyttäneet 1950-luvulla sekä Vieno Kekkonen että Seija Lampila. Suomalaiset sanat on tehnyt Reino Helismaa. Muistamasi kohta on laulun toisesta säkeistöstä:
Uska Dara, välkkyen hohtaa
eessäsi Bosporin suu.
Niin kuin vanhan tuttavan kohtaa
sirppinä nouseva kuu.
Yhdessä ne vuosisataa monta
nähneet on häipyvän pois.
Uusi aika sinne ei voi tulla,
missä vain vanhuutta ois.
Laulun sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 14. Vieno Kekkosen levytys löytyy cd-levyltä "50-luvun parhaat.4: 20 suosikki-iskelmää vuosilta 1956-57" (v. 1995) ja Seija Lampilan versio cd-levyltä Lampila, Seija: Unohtumattomat (v.1999). Levyt ja kirja kuuluvat HelMet-…
Kiitos palautteesta. Välitän toiveesi hankintaosastollemme. Emme voi kuitenkaan luvata lisähankintoja, koska kirjojen ja varausten suhde on kohtuullinen.
-ell-loppuisten sukunimien taustalla ovat klassisen mallin mukaan muodostetut ns. oppineistonimet. Keskiajan lopulla elpyneen klassisten tieteiden ja taiteiden harrastuksen myötä Euroopan oppineisto alkoi käyttää klassisten kielten mukaisia nimiä. Nimet muodostettiin kääntämällä tai johtamalla esimerkiksi maakuntien nimistä, ammattinimityksistä tai suomenkielisistä sukunimistä latinan tai kreikan päättein, usein myös sovittamalla käännöksiin näiden kielten sanoja. Ajan mittaan monet oppineistonimet lyhentyivät -en, -in ja -ell-loppuisiksi. Näistä uusista lyhyemmistä nimistä tuli vähitellen pitkiä suositumpia; niiden osuus nykypäiviin säilyneistä oppineistonimistä onkin huomattava. Noin puolella ns. oppineistonimen tai sen asuisen nimen…
Ilmatieteen laitoksella on Ilmastopalvelu p. 0600-10601 (sähköposti: ilmastopavelu(at)fmi.fi), josta saa päivän säätiedot menneestä säästä paikkakunnittain: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Runokokoelmista Runo on vapaa, Suomen runotar 1 ja 2, Runojen kirja sekä Pää tallella; runoja ikääntyville löysin esim. seuraavia runoja: Dan Andersson: Koti-ikävä, Kaija Pakkanen: Lapsuuden muistot, Tommy Tabermannin runo Suomi minut synnytti runokokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa, Lauri Pohjanpää Lapsuuden maa, Einari Vuorela: Käynti mummon luona, Mika Waltari: Pikkuveli, V.A.Koskenniemi: Koulutie, Sakari Topelius: Laps Suomen, Eeva Kilpi: Elämän evakkona, Arvo Turtiainen: Minä paljasjalkainen, Kaarlo Sarkia: Velka elämälle, Heli Laaksonen: Pulu uis . Kollegat ja lukijamme keksivät varmaan lisää aiheeseen liittyviä runoja.
Lauluista tulee mieleen Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Veikko Lavin ja Juha Vainion laulut
http://…
Suomen pankin nettisivulla voi tutkia valuuttakursseja eri aikaväleillä.
http://www.suomenpankki.fi/ >
Tilastot > Valuuttakurssit > Kuviot
Tilastot > Valuuttakurssit > Taulukot jne.
Puisia malleja on, mutta ainakaan meillä ei ole tiedossa suomalaista tahoa, joka niitä myisi. Netin kautta hinta tulee luultavasti joka tapauksessa halvemmaksi, vaikka sellainen olisikin jossakin. Isosta Britanniasta löytyy myyjänä ainakin Hobgoblin Music (http://www.hobgoblin.com/local/sales/210/wooden-flutes/) ja Yhdysvalloista Lark in the Morning (http://larkinam.com/IrishFlutes.html - kannattaa tosin huomioida huomattavat tullimaksut, jos tilaa EU:n ulkopuolelta).
Kirjojen yhtäläisyydet voivat olla joskus pelkkää sattumaa mutta joskus aivan tarkoituksellisia viittauksia. Yksinäinen lapsi, muutto johonkin mukavampaan paikkaan, vaarallinen vastustaja ja paras ystävä eivät liene hirveän harvinaisia teemoja. Toisaalta ei ole mahdotonta, että Rowling on halunnut Potter-kirjoissa viitata Lindgrenin teokseen, sillä se on ilmestynyt englanniksi nimellä ”Mio, My Son” ja siitä on tehty elokuvakin. Asiaa tarkemmin tutkimatta on kuitenkin vaikea sanoa, onko kyseessä vain yhteensattuma vai harkittu viittaus.
Joskus juonikuviot saattavat olla tietylle genrelle tyypillisiä. Esimerkiksi fantasiakirjoissa on aika tavallista, että sankari on joku tavallinen ihminen (tai muu olento), joka joutuu mukaan suuriin…
Löysin hakukonetta käyttämällä (hakusanoina latritsin teko-ohje ja lakritsin resepti) alla olevat ohjeet:
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-lakritsi-taikina-tehdaan
http://vivaciabatta.blogspot.fi/2011/04/lakuhommia.html?m=1
Kannattaa myös vilkaista HelMet -kirjastoissa lainattavana olevia kirjoja:
Lakritsi (Elisabeth Johansson)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2103710
Lakua! (Mari Leppänen)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695237__Slakua%21__Oright…
Vanhempia Pellervo-lehden vuosikertoja ei ilmeisesti ole kuntien kirjastoissa. Se on joidenkin yliopistojen kirjastojen ja Kuopion varastokirjaston kokoelmissa. Kysy lähikirjastostasi lehteä kaukolainaan.
Kirjastot pyrkivät hankkimaan kirjasarjojen kaikki osat. Kirjoja toisaalta myös poistetaan jatkuvasti kokoelmista mm. niiden huonokuntoisuuden takia. Kirjasarjojen ensimmäiset osat ovat yleensä myös vanhimpia, ja siksi ne usein kuluvat loppuun ensimmäisinä. Jossakin vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa kirjasarjan jonkin osan viimeinenkin kappale on huonokuntoisena poistettu kokoelmista.
Englanninkielisiä (ja muita ei-suomenkielisiä) kirjoja hankitaan myös kirjastoihin kappalemääräisesti suomenkielisiä vähemmän, joten jo muutaman kappaleen loppuun kuluminen saattaa hävittää kirjan kirjaston kokoelmista.
Eli todennäköisesti myös kysymiesi sarjakuvien muut osat ovat olleet aiemmin kirjastojen kokoelmissa.
Vanhempia kirjoja ei monesti enää…
Kyseessä voisi olla Pentti Nordgrenin vuonna 1977 ilmestynyt romaani Pilvipuisto.
Kirjan esittely Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_44374
Puistotätitoiminnan historiasta kerrotaan lyhyesti Siiri Vallin julkaisussa 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä. Ensimmäisestä puistotädistä siinä ei ole mainintaa.
Puistotätitoiminnan aloittivat työvalmiusnaiset 1940-luvulla yli 30 puistossa. Pienten lasten hoitopaikkojen vähyyden vuoksi toiminta osoittautui perheille tarpeelliseksi avuksi. Enimmillään puistotätejä oli Helsingissä 110-125.
Puistotädit toimivat puistoissa rajatulla, kaupungin osoittamalla alueella. Toiminta oli (ja on) yksityistä valvottua pienten lasten ulkoilutoimintaa pääasiassa alle neljävuotiaille lapsille.
Toiminta otettiin leikkikenttien tavoin lastentarhain johtokunnan valvontaan vuonna 1951, mutta se jäi edelleen yksityisten henkilöiden yrittäjyyden…
- TheSunin osalta katso linkin viitteet 3 ja 5. Nämä teikset voi tilata Selloon tai Tapiolaan, vaikka eivät kuulu juuri näiden kirjastojen kokoelmaan : http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/asun+esitt/asun+esitt/1%2C1%2C…
- Sibyl Vane ei löydy HelMet-kirjastoista. Voit tilata kaukopalvelun avulla kirjastoosi ainakin seuraavat: Woman of stone (1999), Love (2012), holy water and tv (2012)
- Elephants from Neptune ei löydy HelMet-kirjastoista. Kaukopalvelulla voi tilata ainakin seuraavat äänitteet: Elephants From Neptune (2012), Delay (ei tietoa julkaisuvuodesta)
- Odd Hugo ei löydy HelMet-kirjastoista - voi kokeilla kaukolainaamalla
- Marten Kuningas, vain seuraava löytyy HlMet-kirjastoista, Sellostakin (mutta on sieltä lainassa). Tilaa…
Tiedonlähteistämme ei valitettavasti löydy suomalaisen RÄÄVELI-nimen merkitystä.
Tallinaa tarkoittavasta Rääveli-nimestä löytyy tietoa seuraavasta blogista.
http://sana-analyysi.blogspot.fi/2009_05_01_archive.html
Blogissa mainitaan Lennart Meri ja
Lennart Meren kirjassa Hopeanvalkea pohditaan Tallinan vanhoja nimiä sivulta 398 alkaen.
Kirja on lainattavissa Lahden kaupunginkirjastosta.
HelMet-verkkokirjastoon pääsee kirjautumaan osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/iii/cas/login?lang=fin. Jos kirjautuminen ei onnistu, voisiko vika olla väärässä pin-koodissa? Sivun alareunassa olevan linkin kautta voit tilata uuden pin-koodin sähköpostiosoitteeseen, joka on asiakastiedoissasi.
Jos tuo ei auta, vika saattaa olla esimerkiksi selaimen asetuksissa. Asiasta on kuitenkin vaikea sanoa mitään ilman tarkempia tietoja.
