Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta vot valita tarkennetun haun ja hakutyypiksi asiasanahaun
http://melinda.kansalliskirjasto.fi
Yhdeksi asiasanaksi voit laittaa pro gradu ja muita asiasanoja voit etsiä täältä:
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa
Arto on kotimainen artikkeliviitetietokanta:
https://finna.fi
Lahden kaupunginkirjaston LASTU-verkkokirjaston internetosoite on lastukirjastot.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on Kirjaudu sisään -kohta, jonka takaa näet omat lainat, varaukset, maksut ja voit uusia lainasi.
Sisäänkirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja siihen liittyvän nelinumeroisen PIN-koodin. Ensimmäisellä kerralla verkkokirjastoon sisään kirjautuessa on luotava ns. käyttäjätili, mikä tarkoittaa käytännössä, että luot itsellesi käyttäjänimen ja keksit siihen liittyvän salasanan. Jatkossa voit kirjautua verkkokirjastoon joko kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla tai vaihtoehtoisesti käyttäjätunnuksella ja salasanalla.
Tässä linkki ohjeisiin:
http://cslibrary.lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Jos tilin…
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
Kirjastossa käyttössä oleva MOT-sanakirja kertoo, että brittienglannissa rinnakaisluokasta käytetään termiä ”parallel class” ja amerikanenglannissa ”parallel grade”. Rinnakkaisluokkalaiselle ei löydy ihan suoraa vastinetta, mutta englantia hyvin taitava kollegani ehdotti termiä ”a classmate from a parallel class / grade”.
Kerttu Piskosen suomentamassa Eemeli ja pikku Iidan metku -kirjassa (WSOY, 1985) Kissankulman vihaisen pässin nimi on Jaara. Syvä vesikuoppa, jossa Eemeli ja Iida tapasivat uittaa kaarnaveneitä, oli ristitty Attilantiksi.
Pekka Tarkan teos ”Suomalaisia nykykirjailijoita” (Tammi, 2000; 6. uud. laitos) antaa ainakin jonkinlaisen vastauksen tähän, vaikka se ei olekaan enää aivan tuore. Toisaalta asia riippuu myös siitä, keneltä kysyy: Tarkan mielestä merkittävät kirjailijat saattavat olla jokseenkin erilaisia kuin vaikkapa fantasiakirjallisuutta tuntevan asiantuntijan. Siksi kysymykseen on vaikea vastata tyhjentävästi.
Dekkarikirjailijoita Tarkka ei ole kelpuuttanut mukaan kuin pari, mutta esimerkiksi Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon saaneiden listaa tutkimalla saa jonkinlaista käsitystä, keitä dekkaristeja on arvostettu. Lista löytyy osoitteesta http://www.dekkariseura.fi/jl_jlangat.html.
Yksi tapa tarkastella asiaa on katsoa Suomen…
Koiran saappaat, Harakan tossut, Karhun yskä ja Kanaperhe matkustaa ovat kaikki peräisin Nanny Rantamäen ohjelmistokirjasta Harakan tossut (Lasten keskus, 1986).
Kirjassa on kaikkiaan parisenkymmentä runoa ja niihin liittyvää virikeaineistoa: leikkejä, satuvoimisteluohjeita, luku- ja kuunteluvirikkeitä, askarteluvihjeitä, näytelmiä jne.
Etsimäsi kirja voisi olla Britta-Lisa Joutsenen Taivas, mikä sisar! -nuortenromaani. Kirja ilmestyi vuonna 1969 Nuorten toivekirjastossa. Kirjassa amerikkalainen Kati (Cathy) ei tosin tule Suomeen vaihto-oppilaaksi vaan isänsä pitkän työreissun takia. Hän tulee professori-isänsä tuttavan perheeseen ja perheen tyttären Anjan seuraksi. Perhe ei asu Turussa vaan Jyväskylässä, mutta kirjassa seikkaillaan kyllä Turussakin. Kati ostaa pakkasten tullessa supilakin, vaikka myyjä sanoo hatun olevan miesten malli. Kati on reipas ja rohkea ja opettaa Anjallekin itsevarmuutta.
Kirjasta kerrotaan myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au85e8e7a2-a0d0-4da6-8861-95…
Arkistostamme löytyi seuraavanlainen vastaus:
Termiä ”ranskalainen viiva” ei löydy Suomen kielen fraasisanakirjasta eikä Nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ( Kotus) vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa on paksumpi viiva ja lyhyempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=1880c294-c969-489…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062956__Sitkonen%…
Etsimäsi teos voisi olla Richard Maynardin Kookospähkinäkirja.
Kuvaus teoksesta löytyy muun muassa Kirjasammon kautta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4076
Kookospähkinäkirja on, kuten Kirjasampo kuvaa, haaksirikkoisen päiväkirjaromaani, kertomus eloonjäämisestä, yksinäisyydestä, toivosta, tahdonvoimasta sekä todellisuuden muuttumisesta. Samalla se on seikkailu ihmismielen maisemissa, syvissä kuin meri. Tämä kirja on ilmestynyt suomeksi 1987. Teoksen päähenkilö on mies ja tapahtumapaikka autio saari.
Tämä voisi olla etsimäsi kirja.
Suomen kansallibibliografiasta Fennicasta tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta ei löydy viitetietoja siitä, että etsimänne Jaakko Kiven teos olisi käännetty englanniksi.
Lähteet:
order=author&asc=1&lang=FINhttps://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?
Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen anatomian yksiköt ottavat vastaan ruumiin lahjoituskirjoja. Tietoa aiheesta:
http://www.uef.fi/documents/1081098/1081139/ruumiinluovutustestamentti…
Kuopion yliopisto saa joka vuosi 30-40 testamenttausta. Voimassaolevia testamentteja on noin 800. Opetuskäyttöön otetaan Kuopiossa vuosittain vain kuusi, ja Tampereella kymmenkunta ruumista. Nämä tiedot löytyvät Suomen kuvalehden artikkelista:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lahjoitetaan-ruumis-tiet…
Julkisia, kaikkia viittä yliopistoa koskevia tilastoja ei ilmeisestikään ole.
Kaupungin alkuperäinen nimi oli Villmanstrand eli Villimiehenranta.
Tuo nimi johtui kuningatar Kristiinan kaupungille antamasta sinetistä,
jossa oli kuvattu villi metsäläinen. Sama kuva on edelleen kaupungin
vaakunassa. Lappeenranta sai kaupunkioikeudet vuonna 1649.
Suomalainen paikannimikirja (2007)kertoo: "[Kartoissa] Lapwestrandh, Lappestrandz stad 1652, Lappeenrannan 1844. Nimeä oli jo aiemmin käytetty Lappeen pitäjässä Saimaan rannalla olleesta markkinapaikasta, joka nyt siis sai kaupunkioikeudet. Nimi on syntynyt kaupungin emäpitäjän Lappeen nimen pohjalta. Suomenkielinen nimiasu Lappeenranta esiintyi kaupungin asemakaavassa ensi kerran vuonna 1892."
Sua ilman on Marino Marinin säveltämä ja alkuperäiseltä italiankieliseltä nimeltään Non ha´piu luce il mondo. Suomenkielisenä se löytyy edellämainitulla nimellä Sua ilman sekä myös nimellä
Jos lähdet. Kappaleen on levyttänyt useampikin artisti, mutta nuottina sitä ei löytynyt kovin monesta julkaisusta. Kuitenkin Kansalliskirjastosta se löytyy nimellä Jos lähdet (= Non ha´piu luce il mondo) ja se on sieltä kaukolainattavissa omaan kirjastoon.
Kristiina Vuoren Näkijän tytär, Kaari Utrion Sunneva ja Philippa Gregoryn Valkoinen kuningatar saattaisivat sopia kuvaukseesi. Helmet-hausta
Kysymykseen keskiaikaan sijoittuvista romaaneista on myös vastattu kattavasti vuonna 2010:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-keskiaikaan-sijoittuvia-fiktiivisia-…?
Helmet-sivuston uutuudet-osiossa näkyvät uutuusaineistot eri kategorioittain kahden viikon ajan:
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Kysymishetkellä esimerkiksi äänikirjauutuuksissa on näkyvillä vain vieraskielisiä kirjoja, koska suomenkielisiä uutuuksia kahden viikon ajalta ei ole. Voit kuitenkin hakea Helmetistä hakusanalla äänikirjat ja järjestää hakutulokset vuoden mukaan hakutuloksen yläpalkista, jolloin näet kuluvana vuonna tulleet äänikirjat (tai muun aineiston) ensin. Hakutuloksesta voit myös rajata vasemmasta reunasta näkyviin vain suomenkieliset teokset.
Esimerkiksi seuraavissa muistelmissa kerrotaan syövästä selviämisestä:
Sirkka Garam: Rintamalla: syöpä, minä, me ( Gummerus, 2005), Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä ( Tammi, 2008), Niina Repo: Arpi ( WSOY, 2002), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä ( WSOY, 2002), Katelijne Heukelom: Rinta rinnan ( Like, 2006) ja Pekka Kymäläinen: Pussin kuljettaja (WSOY, 2002). 2012 ilmestyneessä Riikka Ala-Harjan kirjassa Maihinnousu kerrotaan lapsen sairastumisesta syöpään ja esim. Gunnar Mattssonin kirja Prinsessa ( WSOY, 1965) kertoo imukudossyöpään sairastuneesta naisesta.
Lukijamme keksivät varmaan lisääkin aiheesta kertovia kirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1849945__Sgaram%20sirkka__…
Valitettavasti Hämeenlinnan kirjastossa ei ole kaitafilmien digitointiin tarkoitettuja laitteita. Lisätietoa meidän palvelustamme löydät Vanamo-verkkokirjaston sivuilta:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/editointitila
Lähin kirjasto, jossa kaitafilmien digitointi on mahdollista, on tietääkseni Pirkkalan kirjasto:
http://www.pirkkala.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto2/digitointi/
Kaupallisia palveluja löytyy netistä hakusanoilla: kaitafilmit digitointi.
