Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tällaista "Tupla Uuno" -nimistä kirjaa ("Tupla-Uuno" on erään Uuno Turhapuro -elokuvan nimi). Voisikohan kyseessä olla tämä teos:
Kansa, Uuno
Pakolla puna-armeijaan / Uuno Kansa ; toim. Reijo Ikävalko. - Jyväskylä ; Hki : Gummerus, 1987. ISBN:951-20-2919-7
Muita Kansa-nimisten tekijöiden edes vähän tuohon suuntaan viittaavia kirjoja ei löytynyt.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Eniten suomenkielisiä matkailualan kirjoja julkaisevat suuret kustantajat Tammi, WSOY ja Otava. Myös pienemmät kustantajat, kuten Savukeidas, Like, Karttakeskus, Suomalainen Matkaopas, Johnny Kniga ja A-kustannus ovat julkaisseet matkaoppaita.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Löydät kirjastojen perustamisvuodet Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoitetuista historiateoksista. Kirjat ovat varattavissa Helmetin kautta.
Hirn, Sven : Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1960-1940. Helsinki, 1986.
Laakso, Mikko : Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsinki, 2006
Lisäksi joistakin sivukirjastoista on kirjoitettu omia historioita:
Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998 : Vallilan kirjasto 90 vuotta. Helsinki, 2000.
Vilja, Jyri : Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki, 2007
Historiaa lyhyesti : http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
Kaarinan alueen paikannimissä on pyritty tuomaan esille alueen historiaa. Nimiksi on pyritty saamaan tunnettuja ja arvokkaita nimiä, erityisesti juuri kylän- ja talonnimiä sekä huomattavien luonnonpaikkojen nimiä. Kultanummi on näistä kumpaakin, sillä Kultanummi oli alun perin peltoaukeama Kauselassa sijainneella Isotalo-nimisellä tilalla, mutta Kauselasta löytyi myös samanniminen asuintila. Kultanummi löytyy jo vuoden 1702 kartoista eli kohtalaisen vanhasta paikannimestä on kyse.
Lähteet:
Aalto, Anja (toim.) 2006. Nummesta Kaarinaksi. Paikannimien historiaa. Kaarina seura ry.
Lisätietoja:
Oja, Aulis 1946. Kaarinan pitäjän historia osa I. Kaarinan historiatoimikunta.
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii - stadin slangin suursanakirjan (5. p. 2005) mukaan luumuilu tarkoittaa (tai tarkoitti ainakin 1970-luvulla) pinnaamista. Sen merkitys on suurin piirtein sama kuin sanalla lusmuilla, joka tarkoittaa saman kirjan mukaan laiskottelemista, vetelehtimistä tai pinnaamista, tai sanalla lusmuta, jonka merkitys on laiskotella, vetelehtiä, oleilla.
Sanat tunnetaan samoissa merkityksissä myös armeijaslangissa:
- Lusmuta, Pakoilla nakkihommia
- Luumu, Lusmuilija
http://www.aamukampa.net/inttiwiki/index.php/Inttisanasto#L
- Lusmuilu, palveluksen välttäminen, jättää omat työt muiden tehtäväksi
http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Armeijaslangi
Eli sanan merkitys olisi suunnilleen se, mitä…
Suomalais-ugrilaisista kielistä löytyy sukulaissuhteita hyvinkin hienosyisesti kuvailevia termejä. Näissä nimityksissä ei ole kyse pelkistä sukulaisuussuhteista, vaan myös ikäsuhteet ovat heijastuneet niihin: esimerkiksi vanhempaa ja nuorempaa veljeä sekä vanhempaa ja nuorempaa sisarta on voitu nimittää eri nimillä. Monille näistä nimityksistä on vastineet suomen kielessä. Jotkut niistä ovat hyvin harvinaisia, osa on jäänyt pois käytöstä ja kaikki eivät ole koskaan kieleemme kotiutuneet.
Sille, miksi jotkut nimitykset ovat säilyneet ja jotkut jääneet pois käytöstä, ei ole esitettävissä yhtä selvää syytä. Nimistöntutkimuksemme pioneerit kuten Ahlqvist ja Setälä ovat arvelleet syyksi eurooppalaisen kulttuurin vaikutusta. On mahdollista, että…
Kirjasto 10:ssä ja Kallion kirjastossa ei valitettavasti ole palautusluukkua, johon voi palauttaa lainattua aineistoa sulkeutumisajan jälkeen.
HelMet-palvelusivustolta voit tarkistaa, missä pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on palautusluukku. Lista näistä kirjastoista löytyy klikkaamalla palkkia "Kirjastot ja palvelut", josta löytyy pudotusvalikko "Näytä kirjastot, joissa on...".
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Leimaverolaki 665/1943 löytyy Finlexistä kokotekstinä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1943/19430662
Lain mukaan oikeuden tuomiosta maksettiin leimaveroa 40 mk/sivu ja lisäleima 700 mk. Avioerohan tuli voimaan tuomioistuimen päätöksellä.
Jos kyseessä on valtion omistama alue, kullanhuuhdontaan tarvitaan kullanhuuhdontalupa (Kaivoslaki 621/2011 22 §). Kullanhuuhdontaluvan haltijalla on oikeus hyödyntää kullanhuuhdonnan sivutuotteena irtomaasta löytyneitä jalo- ja korukiviä sekä kultaesiintymiä (621/2011 23 §). Kaivoslaissa ei erikseen kielletä omalta maalta löytyneiden esiintymien hyödyntämistä eli omasta maasta löytyneet kultaesiintymät sekä kullanhuuhdonnan sivutuotteena löytyneet jalo- ja korukivet ovat näin ollen maanomistajan omaisuutta. Tosin kaikkeen kaivostoimintaan tarvitaan kaivoslupa. Luvat myöntää Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto). Luvan saamiseen vaikuttavat monet muut säädökset ja lait, kuten esimerkiksi luonnonsuojelulaki. Laki löytyy…
Ilmari Kiannon Punaisessa viivassa agitaattori Puntarpää tosiaan agiteeraa kansaa äänestämään, eli vetämään ensi kerran punaisen viivan äänestyslippuun, ja nimenomaan sosiaalidemokraatien ehdokaslistalle.
Hän ei kuitenkaan kehota haavan tekemiseen, vaan siitä puhutaan mökeissä ennen äänestystä pohdittaessa sitä, kuinka se viiva oikein vedetään. Arvellaan, että punainen viiva on vedettävä omalla verellä, ja jos veri ei kynnen alta itsestään tirskahda, niin "... pitääpä sitten puukon kärellä vähän reijän tapaista tuikata vaaliin lähtiessä" (s. 159, 1967, 1. p. 1909).
Kirjan suomalainen kustantaja päättää julkaisemisjärjestyksen. Kirjailija ja hänen alkuperäinen kustantajansa voivat tietenkin myös vaikuttaa siihen, mitkä kirjailijan teokset käännetään.
Kirjailija Lee Childin suomennokset on julkaissut kustannusliike Karisto. Heille voi antaa palautetta aiheesta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Tietoa Lee Childin suomennetuista teoksista löytyy Kariston sivuilta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Huumosia on mainittu jo 1500-luvun lopulta alkaen Pohjanmaalla Siikajoella ja Revonlahdella. Myös Karjalan kannakselta on mainintoja kyseiseltä ajalta. Huumo-sanan alkuperä voidaan yhdistää saksalaisiin nimiin Humo, Hummo ja Huhm.
Hyöky on rekisteröity nimi. Rekisteröidyt nimet löytyvät Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Kaikki Suomessa käytössä olevat sukunimet rekisteröidään Nimilain, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 mukaisesti ja ovat siten myös suojattuja.
Laivojen nimistä ja niiden taustoista löytyy paljonkin aineistoa internetistä ja esim. yksityisten veneiden nimenantoperusteita on tutkittu (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90881/gradu2013Hallberg.pdf…, samoin kauppalaivojen nimiä (https://www.theseus.fi/handle/10024/50434). Laivojen nimien taustoja on tutkinut myös Anita Schybergson, Adonis och Aallotar : finländska fartygsnamn i historiskt perspektiv, http://haku.…
Toimittaja ja kirjailija Väinö J. Vatanen on kiinnostanut tietopalveluasiakkaita aikaisemminkin. Vuonna 2009 kollega Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa laati hänestä varsin perusteellisen selvityksen, jonka tiedot tosin päättyvät sota-aikaan.
Lappeessa syntynyt Vatanen opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä ja yhteiskuntatieteitä. Työuransa hän teki toimittajana ja kuului jossain vaiheessa Suomen Sanomalehtimiesten Liiton hallitukseen. Vatanen työskenteli Uuden Suomen ulkomaantoimittajana vuodesta 1929-1939. Tuona aikana hän matkusteli laajasta ulkomailla. Sodan aikana hän laati sotakatsauksia Yleisradioon, lisäksi hänen kirjoituksiaan julkaistiin ainakin Lotta Svärd lehdessä. Hänen oma lehtensä oli saksalaismielinen Suomen…
Vanhojen karttojen arvosta ei kirjaston lähteiden kautta löytynyt tietoa. Alla on tietoa ja hintoja antiikki- ja keräilykauppa Antkerilla myynnissä olevista vanhoista kartoista:
http://www.antker.net/vanhatkartat.html
Ehkäpä kannattaisi myös ottaa yhteyttä vanhojen karttojen keräilijöiden ja harrastajien kerhoon Chartarum Amiciin:
http://www.strang.fi/amici/
Ikävä kyllä kirjastonkaan lähteistä ei löytynyt tietoa Allan Toivasesta. Taulun arvosta voi pyytää arvion esimerkiksi Hagelstam & Co:n asiantuntijoiden kautta:
http://www.hagelstam.fi/myy
Kettu on koiraeläin, eli se on läheisempää sukua koiralle kuin kissalle. Kettu kuuluu koiraeläinten kettujen sukuun. Lähteitä alla:
http://oppiminen.yle.fi/nisakkaat/koiraelaimet
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/?c=Felidae
Vain tarpeeksi läheistä sukua toisilleen olevat eläinlajit voivat risteytyä. Kissa ja kettu eivät voi, mutta eivät myöskään koira ja kettu, vaikka ovatkin molemmat koiraeläimiä, mutta eivät kuitenkaan riittävän läheisiä sukulaisia.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/voivatko_kettu_ja_koira_risteytya
Sopivia lehtiä ovat Länsi-Suomi ja Turun sanomat. Länsi-Suomi on luettavissa mikrofilmiltä Rauman pääkirjastossa ja filmeistä saa otettua myös kopioita. Turun sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Turun pääkirjastossa.
Mikrofilmit saa tilattua myös kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin.
