Hätäkeskuslaitoksen sivuilta osoitteesta http://www.112.fi/meille_toihin/meille_toihin löytyy tietoa noista töistä ja vaadittavasta koulutuksesta. Linkin ”Hätäkeskuspäivystäjäksi?” löytyvät yksityiskohtaiset tiedot opintojen sisällöstä. Myös osoitteesta https://www.valtiolle.fi/valtiolle/fi/02_tutustu_tyonantajiin/hatakesku… löytyy tietoa työn sisällöstä ja pieni kertomus käytännön työtilanteestakin.
Tuon alan kesätöistä ei löytynyt tarkempaa tietoa, mutta voit halutessasi kysyä sitä suoraan hätäkeskuslaitokselta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.112.fi/hatakeskuslaitos/yhteystiedot.
Vuoden 1997 alusta voimaan tullut varainsiirtoverolaki korvasi leimaverolain kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta maksettavien leimaverojen osalta. Leimaveron sijasta osakkeen ostajan tulee siis nykyään maksaa varainsiirtoveroa.
Verohallinnon palvelunumerosta vastattiin, että autopaikkaosakkeesta tulee maksaa varainsiirtovero, jos autopaikkaosake ei kuulu asunto-osakkeeseen, eli jos siitä on oma osakekirja. Osakkeiden ja arvopapereiden varainsiirtovero on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lisää tietoa varainsiirtoveron maksamisesta löytyy osoitteesta: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Asunnon_osto/Varainsiirtovero…
Isännöitsijäntodistusta tarvitaan asunnon oston yhteydessä. Sen tarkoitus on antaa asunnon ostajalle…
Mitä kirjoja Harry kullmanilta on ilmestynyt Ruotsissa ja mitkä niistä on suomennettu? Saisinko kaikista vielä ilmestymisvuodet.
Ruotsiksi:
Med hemlig order 1948
Den svarta fläcken 1949
Den tomma staden 1951
Den spanska värjan 1952
Buffalo Bill 1953
Ponnyexpressen 1955
Leve konungen 1956
Rymlingen 1957
På jakt efter vilda västern 1958
Spejarna 1958
Gårdarnas krig 1959
Beundraren 1961
Natthämtaren 1962
Mannen från mörkrummet 1963
Möte med äventyret 1965
Boskapstjuvarna 1965
De rödas uppror 1968
Mannen från Montana 1970
Hemlig resa 1971
Fångarna på Fattigmannagatan 1972
Den amerikanske fången 1975
Stridshästen 1977
Slagskämpen 1980
Skyddsvakten 1981
Suomennokset:
Ipaneman vanki 1977
Pihojen sota 1969
Punaiset sotapolulla 1969
Salainen matka…
Jussi Vilska on kirjoittanut mm. teokset Yksinäisyys (1990), Myytti mielenrauhasta (1984) ja Toivo voittaa pelon (1988). Näistä mikään ei suoranaisesti käsittele masennusta omakohtaisesti, mutta kaksi jälkimmäistä teosta kylläkin sivuavat aihetta.
Tässä lisäksi muutama kirja, joissa käsitellään masennusta ja kokemuksia siitä. Laura-Kati Juntunen: Pohjakosketuksia; uupuneiden selviytymistarinoita (2005), Juhani Mattila: Uupunut nainen (2009), William Styron: Pimeän kuva (1995 ja 2005), Ritva Laaksonen: Matka masennuksesta minuuteen (2001), Hymy Kankaanpää: Rakkauden kerjäläinen (2002).
Tuon tyyppiset nimet ovat enimmäkseen venäläisperäisiä. Kysymyksessä on alkuaan muoto, joka ilmoittaa omistajan, esim.
Andrej/Андрей ’Andrei’ josta muodostetaan Andrejev/Андреев ’Andrein’
Ivan/Иван ’Ivan’, Ivanov/Иванов ’Ivanin’.
Suomessa (ja monissa muissakin latinalaista aakkostoa käyttävissä kirjoitusjärjestelmissä) nimen loppu on usein vakiintunut muotoon –off, -eff sen vuoksi, että huolitellussa venäjässä kirjoituksen sananloppuinen
-v/-в useimmissa yhteyksissä äännetään kuten f.
Tyypillisiä juutalaisnimiä nämä eivät ole. Monet Suomen ja muidenkin maiden juutalaissuvut ovat kuitenkin aikanaan eläneet Venäjällä ja heidän nimensä on tuolloin usein mukautunut venäläistyyppiseksi.
Myöskään monet suomalaiset, joilla on tällaisia nimiä,…
Hilja Haahden Oravasatu löytyy esim. kokoelmista Eläinrunojen kirja http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1021683
sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1111611
Kirja on Rudolf Björnssonin ”Työväenverta ja herrasväenverta, rakkaus romaani nykyisestä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta taistelusta otettuine aiheineen” (Otto Andersin, 1900-1901). Tämän tiesi kertoa ”Työmies”-lehden 30.12.1901 arvostelu.
Ahtinen on karjalainen sukunimi, jota on käytetty Sortavalassa sekä Savossa Juvalla. Merkintöjä löytyy jo 1500-luvulta. Sukunimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi, venäjän Avtonom ja kreikan Autonomos.
Lähde: Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvä kirjastojen palvelujen lista kertoo, että Tapulikaupungin kirjastosta löytyy kirjankierrätyspiste. Soitin sinne ja varmistin vielä, että siellä on todellakin käytössä kierrätyskärry, johon voi tuoda tarpeettomia kirjoja ja josta voi itse ottaa toisten sinne tuomia kirjoja. Toki valtavan suuria määriä sinne ei kerralla mahdu.
Kun haet Lahden kaupunginkirjaston lainattavia elokuvia, mene netissä osoitteeseen http://lastukirjastot.fi/. Klikkaa sitten oikealta ylhäältä kohtaa Tarkennettu haku. Avautuu hakulomake.
Haku elokuvan nimen mukaan: Oletetaan, että etsit vaikkapa elokuvaa Scarface. Kirjoita elokuvan nimi ruutuun jossa lukee Nimeke. Ruutuun siis nimi Scarface. Valitse lisäksi kohdan Aineistolaji pudotusvalikosta DVD, jotta saat hakutulokseksi vain elokuvia etkä lisäksi esim. kirjoja. Klikkaa sitten lomakkeen alaosasta oikealta kohtaa Hae. Tulokseksi pitäisi tulla kaksi DVD:tä, Scarface ja The Untouchables. Koska etsit elokuvaa Scarface, keskitytään nyt siihen. Klikkaa nimeä Scarface. Nyt näkyviin tulee tarkemmat tiedot elokuvan saatavuudesta. Näet, että…
Edgar Reitzin Kotiseutu (Heimat) -sarjaa ei ole toistaiseksi julkaistu Suomessa DVD:llä. Se on kuitenkin tilattavissa ulkomaisista nettikaupoista ilman suomenkielistä tekstitystä.
Kyllä siemeniä voi antaa vähän. Auringonkukan siemenissä on paljon e-vitamiinia, mutta myös paljon energiaa. Jos niitä antaa niin ne pitää ehdottomasti kuoria, jotta kuoret eivät jää kurkkuun tai ruuansulatuskanavaan kiinni. Annosten pitää myös olla pieniä, ettei marsu liho. Siemenet eivät ole marsun luontaista ravintoa, joten se ei välttämättä tarvitse niitä.
Lähteet:
Linnavuori, Arja: Marsunomistajan opas, 2003
Linnavuori, Arja: Marsu lemmikkinä : marsutietoa kaikille, 2009
Behrend, Katrin: Marsu, 1998
Dan Brownin kirjojen tyylisiä ovat esimerkiksi Paul Sussmanin kirjat Temppelin salaisuus ja Kätketty keidas. Lisää samankaltaisia teoksia löytyy HelMet –tietokannasta, kun käytät hakusanoina Dan Brownin kirjojen asiasanoja. Muun muassa seuraavat kirjat saa hakutulokseksi käyttämällä hakusanoina jännityskirjallisuus ja seikkailukirjallisuus ja salaseurat:
Neitsytkivi / Michael Mortimer
Strindbergin tähti / Jan Wallentin
Kirottujen kirjojen kauppias / Marcello Simoni
Hakusanoilla jännityskirjallisuus ja salakirjoitus ja koodit saadaan hakutuloksena esimerkiksi kirjat :
Einstein-koodi / José Rodrigues dos Santos
Kymmenes sinfonia / Joseph Gelinek
Viimeinen temppeliherra / Raymond Khoury
Kangastusten kirja / Michael Gruber…
Kirjalistoja eri maista julkaisee monenlaiset tahot, esimerkiksi yksityiset henkilöt ja kirjastot. Hakemalla vaikkapa Googlesta termeillä "kirjallisuutta eri maista" tai "kirjallisuutta eri kulttuureista", saa paljon tuloksia, joista voisit löytää hakemaasi aihepiiriin sopivia kirjoja listattuna ja arvosteltunakin.
Linkkejä:
http://lib.kokkola.fi/kaveri/kirjahylly/maat.html
http://kirjajokamaasta.blogspot.fi/
http://maailmankirjasto.blogspot.fi/
Myös täältä voisit löytää kiinnostavia lukuelämyksiä:
http://www.maailmankirjat.ma-pe.net/
Pienellä hakemisella Googlesta löytyy myös sivustoja, jotka keskittyvät aina tietyn maan kirjallisuuteen. Alapuolella esimerkkejä:
Puolan kirjallisuudesta historiasta nykypäivään: http://www.saunalahti.fi/…
Kyseessä on verrattain yleinen sukunimi, siten emme meidän käytettävissä olevien materiaalien perusteella voi sanoa mitään varmaa. Me emme siis löytäneet mitään yhteyttä.
Jos haluat lisätietoa, kannattaisi sinun olla yhteydessä Sukututkimusseuraan tai heidän kirjastoonsa.
http://www.genealogia.fi/hiski.html
Runo on nimeltään Näin sinun on syötävä ja sen on kirjoittanut Max Oker-Blom. Se alkaa: "Kätes pese edellä saippualla ja vedellä! Aikaa itsellesi suo, kun sä astut pöydän luo!"
Runo löytyy kirjasta Salo, Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, 1935, s. 84).
Tässä muutamia ehdotuksia, joista voisi löytyä uusia ja mukavia lukukokemuksia: Jo Nesbøn Tohtori Proktori -sarja, Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarja, Timo Parvelan Ella-sarja, Harri István Mäen Varokaa keksijää! -kirja, Stephan Pastisin Timi Möhläri -sarja, Teija Rekolan Eetu-sarja ja Siri Kolun Me Rosvolat -sarja.
Hieman ehkä toiminnallisempia (ja jännittävämpiä) sarjoja ovat Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja, H.I. Larryn Zac Power -sarja, Roy Appsin Monsterijengi-sarja ja Paul Martinin sekä Manu Boisteaun Kauhukartano-sarja.
Kapteeni Kalsarin tekijöiltä on myös ilmestynyt uusi sarjakuvaromaani Supervaippavauvan seikkailut.
Ei kannata myöskään unohtaa aina yhtä suosittuja Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja…
Enligt Finlands grundlag (11.6.1999/731: 17§ Rätt till eget språk och egen kultur) var och en har rätt att använda sitt eget språk (finska eller svenska) i egen sak hos domstolen och andra myndigheter och att få expeditioner på detta språk. Hos enspråkiga kommunala myndigheter används kommunens språk fast det är möjligt att önska att svenska (eller finska) används istället. I princip, är det alltid möjligt att begära att ärenden hanteras på svenska även i finskspråkiga kommuner, men sista beslutet fattas av myndigheten i fråga. Myndigheten i fråga med beaktande av parternas rätt och fördel kan bestämma att (i det här fallet) svenska används i stället. Var och en har dock rätt att bli hörd i sitt eget språk i ärenden som väcks av…
Sisarusten lapset ovat serkkuja keskenään, serkkujen lapset pikkuserkkuja keskenään. Pikkuserkuista käytetään myös nimitystä toiset serkut. Sen jälkeen tulevat kolmannet serkut, neljännet serkut jne.
Esimerkkinä tästä vaikkapa kahdestoista serkku: http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/suku-on-arkielamaa-paljon-l…
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
samoin Päivi Aalto http://koti.mbnet.fi/~nimue/images/sukulaissuhteet.gif
Kielikello-lehdessä on julkaistu Eeva Tuomisen artikkeli Orpanasta kusiiniin - serkun nimitykset Suomen murteissa: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=265
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on ennenkin kysytty…
