Kalastajan laulusta on tehnyt rautalankaversion yhtye nimeltä The New Strangers, johon kuuluivat Eero Lupari (kitara), Mårten Enqvist (kitara), Christer Bergholm (basso) ja Antero Päiväläinen (rummut). Kappale löytyy nimellä Fisherman's hook yhtyeen levyltä In the night, joka julkaistiin LP-levynä vuonna 1978 ja CD-levynä vuonna 2002 (Warner Music Finland).
Levyn tiedoissa kappaleen säveltäjäksi on merkitty Valgre, mutta oikea säveltäjä on nimeltään Valter Ojakäär. Kappaleen alkuperäinen nimi on Rannakolhoosis.
Kirjoittamisoppaita on julkaistu monia. Tässä jonkinlaista listaa tuoreista, erityisesti nuorille suunnatuista tai tiettyjä kirjallisuuslajeja käsittelevistä kirjoittamisoppaista:
Kirjoita kosmos : opas spekulatiivisen fiktion kirjoittamiseen (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat : Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti, 2012)
Kirjoita nuorille / Terhi Rannela (BTJ, 2010)
Kirjoita runo! : opas aloittelevalle runoilijalle / Tommi Parkko (Avain, 2011)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson, Katarina Kuick ja Sara Lundberg (Karisto, 2010)
Kummallisen kirjoittajat : opas fiktiivisen maailman luomiseen (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat, 2014)
Minusta tulee kirjailija / Taija Tuominen (Kansanvalistusseura…
Osapiirustuksia ja ohjeita löytyy kirjasta Jouni Laiti: Tenolainen perinnevene (2003). Kirja löytyy Inarin kunnankirjaston kokoelmista http://lappi.verkkokirjasto.fi
Tromssan museon aikakauslehti Ottarin numero 3/85(nr.154) Elvebåten sisältää kuvia ja nimenomaan Tornionjoen jokiveneen piirustuksia.
Iltalehteä ei tule Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Lähin paikka, jossa lehden vanhoja numeroita voi lukea, on Jyväskylän yliopiston kirjasto. Siellä lehti on vapaakappalekokoelmassa, eli sen voi pyytää varastosta lukusalissa luettavaksi. Kotilainaan sitä ei saa.
Uusimmat vuosikerrat ovat kokoelmissa paperisina ja vanhemmat mikrofilmeinä. Hakutulos Jykdok-tietokannassa (finna.fi) vie myös Media-arkistoon, jossa on artikkelihaku vuodesta 1995 alkaen. Arkiston käyttö vaatii käyttäjätunnukset. Kysy tästä lisää suoraan yliopiston kirjastolta.
Yliopiston kirjasto on kaikille avoin. Jos sinulla ei ole sinne ennestään kirjastokorttia, ota asioidessasi mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Iltalehden nettisivujen (http://www.iltalehti.fi/info/…
Laitoinkin jo toiseen kysymykseesi listaa kirjoitusoppaista.
13-vuotiaan mahdollisuuksista kirjan julkaisuun on vaikea sanoa mitään tilastollisesti tarkkaa, mutta kyllä nuoretkin ovat saaneet kirjojaan julki ihan kaupallisilta kustantajiltakin. Esimerkiksi suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Mahdollisuudet saada kirja julkaistua paranevat, jos kirja on annettu luettavaksi useille esilukijoille – esimerkiksi vanhemmille tai kavereille – ja muokattu käsikirjoitusta saadun palautteen mukaan. Kieliasu kannattaa tarkistuttaa jollakulla, joka osaa tarvittaessa laittaa pilkut paikalleen ja havaita mahdolliset kirjoitusvirheet tai muut…
Kirjastojen kokoelmissa on runsaasti erilaisia piirustusoppaita. Esimerkiksi mangan ja sarjakuvien piirustusoppaita on aivan alkeista lähtien. Lisäksi oman kiinnostuksen mukaan voi valita oppaita, joiden avulla voi opetella mm. anatomian, asetelmien tai maiseman piirtämistä.
Laitan tähän listan muutamista HelMet-kirjastoista löytyvistä oppaista, jotka sopivat milestäni myös nuorelle aloittelijalle. Lisää teoksia voit etsiä HelMet-hausta, www.helmet.fi (hakulause: piirustus oppaat) tai suoraan kirjaston hyllystä (kysyä neuvoa henkilökunnalta).
Coope, Katy,Manga : hahmojen suunnitteluopas, Sangatsu Manga, 2006.
Cowan, Finley, Piirrä ja maalaa fantasiahahmot, Readme.fi, cop. 2009.
Gray, Peter, Näin opit piirtämään, Gummerus, 2011.
Piirtäjän…
Kyläsairaala -sarja ei perustu kirjaan tai kirjasarjaan.
Sydämen asialla -sarja, jonka spin-off Kyläsairaala -sarja on, sitä vastoin perustuu Nicholas Rhean kirjoittamaan Constable-kirjasarjaan.
Kirjasarjan teoksia on käännetty suomeksi sarjanimekkeellä Sydämen asialla. Kirjasarjasta käytetään suomeksi myös nimekettä Konstaapeli-kirjasarja.
Suomen sukututkimusseuralla http://www.genealogia.fi/ on erilaisia palveluja, joiden avulla voi selvittää sukunsa alkuperää. Esimerkiksi SukuWikistä http://suku.genealogia.fi/sukuwiki/index.php/Etusivu hakemalla henkilöistä saa mm. ammatin, kotipaikan ja asuinpaikan. Suku Forumin keskustelualueella Suku http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=28 voi esittää suvun taustoihin liittyviä kysymyksiä rekisteröidyttyään palveluun. Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi voi hakea kirkonkirjoissa olevia henkilöitä ennen 1900-lukua. 1900- ja 2000- luvulla syntyneisiin kohdistuvat sukututkimuskyselyt täytyy osoittaa kyseisen seurakunnan kirkkoherranvirastoon.
MyHeritage –palvelusta http://www.myheritage.com/research/…
Kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kyseessä voisi olla Martti Haavion kirjassa ”Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäinsatuja” (WSOY, 1957) oleva tarina ”Rikkaan talon emäntä ja köyhän talon emäntä”. Siinä Jeesus ja Pyhä Pietari käyvät ensin köyhässä talossa, jonka emäntä saa siunauksen ensimmäiselle päivän työlleen ja saa mitata kolme päivää rukiita. Kun he käyvät rikkaassa talossa ja sen emäntä saa siunauksen, emännän aikeena on laskea rahoja heti aamusta, mutta hän niistää ensin nenäliinaan ja joutuukin sitten niistämään kokonaiset kolme päivää nenäänsä.
On ihan mahdollista, että kyseessä on jokin toinen samanlainen tarina, sillä tästä aiheesta voi olla useita muunnelmia. Haavion versio perustuu kertomuksiin…
Kyseessä on ”Hiljainen laulu”, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Kim Kuusi. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 10. Eino Grön on tosiaankin levyttänyt sen, ja se löytyy monilta hänen levyiltään, esimerkiksi levyltä ”Lauluja rakkaudesta” (2011).
Jos ukkonen löi ensimmäisenä pellolla olevaan sähköpaimenenlankaan, aurinkopaneelitelineen sijainnilla tuskin on ollut merkitystä. Yksi yleisimmistä aurinkopaneelien valmistusmateriaaleista on pii, joka itsessään johtaa jo huonosti sähköä. Aurinkopaneeliteline tuskin on johdattanut ukkosta iskemään lähimaastoon. Todennäköisesti pellon poikki kiertävä sähköpaimenenlanka on ollut päällä olevan ukkosen alapuolella ja sopivasti kenties myös maasta koholla, jolloin se on on ollut lähellä ukkosen iskua. Tietenkin, jos aurinkopaneeliteline ja paneelisäädin ovat olleet yhteydessä, ja lanka on ollut myös kiinni telineessä, ukkosen isku on päässyt sitä kautta hajottamaan paneelinsäätimen talon sisällä. Jos aurinkopaneeliteline ja lanka olisivat…
Löysin vain yhden elokuvan Swedish Film Databasen (http://www.sfi.se/en-GB/Swedish-film-database/) kautta, jossa idea on Harry Kullmanin. Elokuvan nimi on Harry, Rosan och sladden ja se on tehty vuonna 1971.
Vanhemmista kustantamojen nuortenkirjasarjoista ei ole olemassa kattavaa listausta. Usein kirjasarjassa ilmestyneet kirjat on listattu kirjan takalehdillä, joten voit itsekin etsiä niitä kirjastosta.
Gummeruksen nuortenkirjaston kirjoista löytyy lista internetistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Gummeruksen_nuorten_kirjasto
Nuorten toivekirjastosta on olemassa Tornion kirjaston laatima listaus:
WSOY:n Nuorten toivekirjasto (NTK) kirjaluettelo
Luettelon laatinut: Heikki Kaikkonen
Kirjailija Kirjan nimi Nro
Amundsen…
Vastaus loytyy valokuvan kera kirjasta
Panu Pulma, Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelmia. Kajaani 1906-1971.
s. 269.
"Ruotsalaisten lahjoituksen 1940 pystytettiin Sammon- ja Vienankadun kulmatontille Kajaanin ensimmäinen "rivitalo" ns. NEMRO-talo, joka sai nimensä Niilo Kannon, Eino Pitkäsen, Martti Pasasen, Reino Laaksosen ja Toivo O. Muttilaisen etunimiien alkukirjaimista. Talo purettiin jo 1952.
Vanhaan karjalaiseen henkilönnimistöön sisältyy paljon linnunnimityksiä. Niistä yksi on korppi. Sukunimenä Korppi
on esiintynyt mm. Johanneksessa, missä esim. 1617 Peckoi Korppi. Lisäksi mm. Viipurin pitäjässä 1555 Anders Kårp ja linnassa 1561 Joen Kårp, Jääskessä 1567 Henrich Korppi. Uudellamaalla lisänimet eivät olleet tavallisia 1500-luvulla virallisissa yhteyksissä, mutta hopeaveroluetteloon on 1571 merkitty Hans Persson Korpp. Savossa on 1500-luvun loppupuolella saanut Rantasalmella eräs Ollikainen liikanimen Korppi, mistä on saanut alkunsa savolainen Korppi-suku (jo 1614 muodossa Korppinen)
Lähde:
Suomen
Suomen kielen sanakirjat. - Helsingissä [Hki] : Otava, 1984 (Keuruu)
2. p. 1985
ISBN 951-1-06120-8 (sid.)
6: Suomalainen nimikirja…
Kankaanpään seutu 21.7.2014 kirjoitti Jämi Fly Inn-tapahtumasta, missä lensi museolentokoneita
Satakunnan kansassa on 9.7.2014 Jämi Fly Inn-tapahtumasta artikkeli.
Lisäksi ilmestyy Feeniks-lehti, joka on ilmailuhistoriallinen neljännesvuosittain ilmestyvä Ilmailumuseoyhdistys ry:n jäsen- ja tiedotuslehti.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Päivälehden arkistoon, jossa on myös Helsingin Sanomien arkisto.
http://www.paivalehdenarkisto.fi/kokoelmat/
Suomen kuvapalvelun sivuilla todetaan, että "Tekijänoikeus valokuvaan on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisesta (= ei teoskynnyksen ylittävä valokuva) tai 70 vuotta kuvaajan kuolemasta (= teoskynnyksen ylittävä valokuva)."
http://www.kuvapalvelu.com/ohjeita.php
Hei,
Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Aittalahden koulu lakkautettiin Vammalan valtuuston pää-töksellä vuonna 1985. Lakkautushetkellä koulussa toimi ala-aste. Nykyisin rakennus on Sastamalan opiston käytössä.
Aittalahden koulusta ei ole tehty historiikkia, mutta elokuun 1988 Tyrvään Sanomissa on juttu silloisen Vammalan alueen vanhoista kouluista. Jutussa kerrotaan lyhyesti myös Aittalahden koulun historiasta. (”Vammalassa peräti 13 entistä koulua”, Tyrvään sanomat 13.8.1988, s. 6)
Kysymys oli osoitettu Vantaan kaupunginkirjastolle, mutta vastaus kysymykseesi löytyi Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökunnalta.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Huhtilainen” lienee ollut alkujaan lisänimi ja itäsuomalaista perua. Se on peräisin sanasta ”huhta”, jonka merkitystä on ’kaski tai kaskimaa’. Sukunimeä ”Huhtilainen” on esiintynyt Kiteellä, Tohmajärvellä, Liperissä, Heinävedellä ja Tuusniemellä.
Saman lähteen mukaan sukunimen ”Turunen” taustalla on Turun kaupungin nimi (kuten sukunimessä ”Turkulainen”) tai lännessä skandinaavisen Tor-nimen johdokset kuten Torsten tai idässä ortodoksisen Dorofei-nimen muunnelma (kuten sukunimissä ”Toro” ja ”Toroi”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Turunen” ovat 1500-luvulta, ja jo 1600-luvulla se oli yleinen esimerkiksi Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.…
