Kirjastoauto-osaston johtaja pyysi kertomaan, että Jätkäsaareen tulee pysäkki uusien aikataulujen voimaan tulon myötä eli todennäköisesti loppusyksystä 2014.
Valitettavasti ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan käydä läpi tuon ajan lehtiä, jotka löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1771-1945 suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit ovat Kansalliskirjaston Lehtisalin käsifilmistössä luettavissa ilman ennakkotilausta. Aikakauslehtiä on myös v. 1911 jälkeen digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain vapaakappalekirjastojen kulttuuriaineistojen työasemilla, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaaka…. Aineistoa voi rajoitetusti jäljentää, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa….
Kiitos kysymyksestäsi !
Poliisilain uudistuksen yhteydessä täydennyspoliisijärjestelmää koskevat säädökset siirrettiin osaksi lakia poliisin hallinnosta (873/2011). Tämä laki on tullut voimaan 1.1. 2014. Käytännössä voimassaolevan säädösperustan muodostaa tämän lain 15 b pykälä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920110
Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sovittiin, että hallitus selvittää täydennyspoliisijärjestelmän uudistamista. Sisäasiainministeriö asetti 1.6. 2013 työryhmän valmistelemaan täydennyspoliisijärjestelmää koskevien säädösten uudistamista. Työryhmän piti saada työnsä päätökseen 31.5. 2014. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan työryhmälle on annettu lisäaikaa selvityksen tekemiseen 30.11. 2014 asti.
Koska asia on vasta…
Herttua ja kuningas esiintyvät Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailuissa, Tow Sawyerin seikkailujen jatko-osassa. Huck ja Jim pelastavat kaksi miestä lautalleen jokimatkansa varrella. Toinen miehistä väittää olevansa vääryyden vuoksi asemansa menettänyt Bridgewaterin herttua, toinen taas Ranskan vallasta syöstyn Ludwig XVI:n poika eli Dauphin, kuten kruununperijän arvonimi kuului. (Jarkko Laineen suomennoksessa mies itse sanoo vanhempiensa olevan "Luutvikki kuudestoista" ja "Meeri Antonette".)
Huck huomaa pian, ettei kyse ole oikeista aatelisista vaan "ihan tavallisista humpuukimaakareista", mutta riitoja välttääkseen pitää havainnon omana tietonaan. Matkan jatkuessa kuningas ja herttua harjoittavat ammattiaan erilaisilla huijauksilla…
Kysymykseen leviääkö HIV eläinten välityksellä on kysytty aiemmin Kysy-palvelussa, tässä linkki vastauksiin, joiden mukaan HIV ei leviä eläinten välityksellä eikä koirilla ole todettu HIV:n kaltaista virusta
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-hyttynen-imee-esimerkiksi-hi-virusta-tai…
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-koira-astuu-huumeneulaan-voiko-siihen-si…
Ota yhteys myös HIV tukikeskukseen neuvontapalveluihin saadaksesi laajemman ja perusteellisemman vastauksen. Tässä linkki HIV tukikeskukseen http://www.hivtukikeskus.fi/neuvonta/
Kannattaa varmaankin lukea myös Euroopan ja maailmanhistoria yleisesityksiä, mutta kyllä maitten historioitakin löytyy suomen kielellä.
Ensiksi viittaan sarjaan 'Matkaopas historiaan'. Siihen sisältyviä teoksia löytyy esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen luettelosta
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
kirjoittamalla yllä mainitulla sivulla olevaan laatikkoon sarjan nimen.
POHJOISMAIDEN historiasta lisäksi
Andersson, Ingvar
Ruotsin historia. - WSOY, 1950
Halila, Aimo
Tanskan ja Norjan historia. - Gaudeamus, 1972
Kan, Aleksandr
Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - Progress, 1983
Holmberg, Åke
Ruotsi vuoden 1809 jälkeen. - Gummerus, 1966
Hentilä, Seppo ym.
Pohjoismaiden historia. - Edita, 2002
Jutikkala, Eino…
Oinas on tarkoittanut myös pässiä.
Nykysuomen sanakirjan (1956) mukaan oinas on "(kuohittu) pässi". Kirja kehottaa vertaamaan sanaan jäärä, jonka yksi merkitys on "kuohitsematon pässi". Pässi taas on "täysikasvuinen uroslammas".
Etymologiset sanakirjat kertovat sanojen alkuperästä. Sekä Suomen kielen etymologinen sanakirja osa 2 (1958) ja Suomen sanojen alkuperä osa 2 (1995) mainitsevat kummankin merkityksen, siis uroslammas yleensä tai erityisesti kuohittu uroslammas.
Eri murteissa ja eri aikoina lampailla on ollut monenlaisia nimityksiä. Aiheesta on laaja katsaus Veikko Ruoppilan teoksessa Kotieläinten nimitykset Suomen murteissa 1 (1943). Oinasta käsitellään sivuilla 180-183.
Ruoppila esimerkiksi pitää todennäköisenä, että…
En löydä mistään kirjastosta nuotteja Pekka Ruuskan lauluun "Päivän sankari". Viola (Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia) - tietokannassakaan ei ole tietoa siitä.
Lähde: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/
Alunperin "Päivän sankari" laulu on tehty Syöpäjärjestöjen tilauksesta.
Nuottikäsikirjoituksesta voisitkin tiedustella Syöpäjärjestöjen sivuston Enemmän synttäreitä kampanjan järjestäjiltä (http://www.cancer.fi/enemman-synttareita/onnittelulaulut/)
Kaiku Entertainment -yhtiöltäkin voisit saada tietoja (http://www.kaikuentertainment.fi/yritys/yhteystiedot.html), jonka toimitusjohtajana Pekka Ruuska toimii.
Rikoslain 24 luku säätää kotirauhan rikkomisesta näin:
Joka oikeudettomasti
...
2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla,
on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D…
Vastaavanlaisesta tilanteesta voi lukea Turun Sanomien artikkelista muutaman vuoden takaa
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/134689/Naapuria+metelilla+kiusanneelle…
Jos kysymyksessä siis on kotirauhan häirintä, ota yhteys poliisiin. Poliisi valvoo järjestyslain noudattamista.
Näyttää siltä, että Billboard-lehden uudempia numeroita ei ole painettuina luettavissa tai lainattavissa missään kirjastoissa. E-lehtenä Billboardia voi lukea Helsingin yliopiston verkossa. Lehden painetut numerot vuoteen 2004 saakka löytyvät Kansalliskirjastosta, missä niitä voi lukea paikan päällä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.kansalliskirjasto.fi
/http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/etusivu/
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Yksityishenkilön ottama kuva on tekijänoikeuslain näkökulmasta teos, joka nauttii lain suojaa. Tekijänoikeuslain 2 § säätää, että teoksen tekijä saa ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. 12 § rajoittaa oikeutta siten, että julkistetusta teoksesta saa kuka tahansa ”valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”. 22 § sallii myös ”hyvän…
Tietoa varsinaisesta suomenkielisestä metsäsuomalaisten kokonaishistoriasta en ole löytänyt, alkuvaiheita (1500-luku, 1600-luvun alku)laajimmin varmaankin käsittelee väitöskirja
Lähteenmäki, Eija
Ruotsin suomalaismetsien synty ja savolainen liikkuvuus vanhemmalla Vaasa-kaudella. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
(http://elektra.helsinki.fi/bk/951710/2002/ruotsin.pdf )
Suppeita esityksiä löytyy esim.
Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari
Suomalaiset Ruotsissa. - Siirtolaisinsituutti, 2000.
Bladh, Gabriel & Wedin, Maud
"Erämaasta torppia raivaamaan" : metsäsuomalaisten muuttoliike Ruotsiin ja heidän harjoittamansa asutustoiminta 1500- ja 1600-luvuilla.
(teoksessa: Kahden puolen Pohjanlahtea 1. - Suomalaisen kirjallisuuden…
On hyvin luultavaa, että Titanicin upotessa on todella ammuttu laukauksia. Vain yksi raportoiduista ammuskeluista on pitävästi käsitelty oikeudessa (konstaapeli Lowe ampui oman todistuksensa mukaan kolme varoituslaukausta ilmaan, kun pelastusveneeseen yritti kiivetä liikaa matkustajia). Muut ampumistapaukset ovat toisen käden tiedon varassa ja epäselviä, mutta luultavasti muitakin välikohtauksia on ollut. Fiktiivisessä elokuvassa kuvattu ampumavälikohtaus tietysti eroaa jonkin verran alkuperäisestä historiallisesta tapahtumasta, mutta sillä on pohja todellisuudessa.
Englanninkielinen selvitys Titanicilla ammutuista laukauksista löytyy täältä:
http://bit.ly/1rzY2CJ
Kirjastoissa käytetään kirjojen muovitukseen ainoastaan ammattikäyttöön tarkoitettuja, laadukkaita kontaktimuoveja. Kulmien taitteleminen umpeen ei Turun kaupunginkirjaston kirjansitojan mukaan ole välttämätöntä, mutta se on kuitenkin suotavaa, sillä näin kulmista tulee kestävämmät. Kaksi senttiä on hyvä taitevara sisäkansilla.
Kuvauksenne sopii Mikko-Pekka Heikkisen teokseen "Terveiset Kutturasta" vuodelta 2012. Alla olevasta linkistä voitte lukea tiivistelmän teoksen juonesta. Linkissä on myös kuva kirjasta.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510384299&q…
Näyttää valitettavasti siltä, että kumpaakaan näistä Kaija Koon lauluista ei ole julkaistu nuottina. Kaija Koolta julkaistiin 1995 nuottikokoelma (951-757-348-0), mutta molemmat kysyty kappaleet ovat tätä uudempia. Sen jälkeen on julkaistu vain yksittäisiä kappaleita eri kokoelmanuoteissa.
Kyllä Turun kirjastosta löytyy Creedence Clearwater Revival -yhtyeen musiikkia niin äänitteenä kuin nuottinakin. Sivulta www.vaskikirjastot.fi voitte hakea listan yhtyeen niteistä.
Tässä tarkoitetaan varmaankin lastenkirjaa. Wikipedian mukaan "lastenkirja on nimitys eräälle kirkolliselle asiakirjaryhmälle, joka sisältyy kirkonarkiston henkilörekisteriarkistoon. Muodoltaan se on rippikirjan kaltainen ja sitä täydentävä. Lastenkirjan tehtävänä oli kontrolloida niiden lasten edistymistä kristinopintaidoissa, jotka eivät vielä olleet päässeet ripille ja näin ollen tulleet merkityiksi seurakunnan rippikirjaan muun perheen yhteyteen".
Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla sanotaan, että lastenkirjat ovat sukututkimuksen lähdeaineistoa. Ne ovat "luettelo perheen lapsista, jotka eivät ole vielä päässeet ripille". Niitä pidettiin "useimmiten itäsuomalaisissa seurakunnissa".
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lastenkirja…
