Laaja hakutulos saadaan haulla: ääniraita svenska. Tätä voi sitten Helmetin tarkennetussa haussa rajata dvd ja bd-levyihin, elokuviin, aikuisten tai lasten kokoelmaan. Haulla programserier tai tv-serier saadaan esimerkiksi rikoselokuvia, jotka perustuvat Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön rikoskirjoihin (K16), Silta -sarja (K16) ja Solsidan - onnea onkimassa –sarja.
Kyseessä on Marjatta Pokelan KARAMELLIOOPPERAAN (1994) sisältyvä laulu PIPARKAKKUTALOSSA. Samana vuonna julkaistiin oopperan musiikista "lauluvihko" (Fazer Musiikki, ISBN 951-757-322-7) ja "pianosovitukset" (Fazer Musiikki, ISBN 951-757-311-1). Etsitty laulu löytyy molemmista ja molemmat vihkot löytyvät ainakin HelMet-alueen kirjastoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Sellon kirjastossa Espoossa on mahdollisuus kaitafilmien digitointiin. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel… löytyvät tarkemmat tiedot ja yhteystiedot ajan varaamiseksi.
Kyseessä on vanha tarina, mies myy kellonsa ostaakseen vaimolleen hiussoljet ja vaimo myy hiuksensa ostaakseen miehelleen kellonvitjat. Tarinaa on kysytty Helsingin kaupunginkirjastosta ja he vastasivat näin:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipsiskyselisin-sellaista-satua-jonka-kuuli…
Tämän tarinan kertoo O. Henry novellissaan Tietäjien lahja (The Gift of the Magi).
Suomeksi novelli on kokoelmassa Henry, O.: Tietäjien lahja. Karisto, 1979
http://www.helmet.fi/record=b1291983~S9*fin
sekä tässä lastenkirjassa:
Henry, O.: Tietäjien lahja / Lisbeth Zwerger, O. Henry ; suom. Ritva Mäkelä. Porvoo : WSOY, 1984
http://www.helmet.fi/record=b1291984~S9*fin
Novelli löytyy englanniksi myös verkosta, Project Gutenbergista:
http://www.gutenberg.org/etext/…
Olen etsinyt tällaista suomennosta aika laajasti, mutta tuloksetta. Myöskään Viola-tietokanta, jossa pitäisi olla kaikki Suomessa julkaistut nuotit ja äänitteet, ei tunne tällaisia alkusanoja. Toisaalta monenkaan äänitteen kohdalla ei alkusanoja ole erikseen merkitty, joten voi tämäkin versio siellä piilossa olla. Laulajan nimen tietäminen auttaisi paljon, mutta ilmeisesti kysyjäkään ei enää tunnista solistia.
Otto Mannisen klassisesta käännöksestä "Voi talvi ja taas kevät mennä menojaan" on runsaasti levytyksiä, mutta kysytty teksti on selvästi jokin muu käännös. Valitettavasti näillä tiedoilla ei oikeaa levytystä löytynyt. Laulajan henkilöllisyyden kautta se voisi kuitenkin löytyä, joten kaikkea toivoa ei kannata heittää.
Heikki Poroila…
Olen silmäillyt kirjastossa olevat Saima Harmajan runokirjat, mutta kysymänne runo ei ole osunut silmääni. Netistä löytyy Maria Ärjen sivu (http://www.mariaarje.fi/174), jossa runo on kokonaisuudessaan. Maria Ärje kertoo sivulla: "löysin pöytälaatikon uumenista erään vanhuksen salaisen toivomuksen, unelman, minkä hän oli hataralla käsialallaan kirjoittanut nyt jo hauraaksi käyneelle paperille". Ilmeisesti runo ei siis ole itse Maria Ärjen kirjoittama.
Tarkistin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan, josta selvisi, että tämä runo ei näyttäisi olevan käännetty jostain muusta kielestä. Etsin myös asiasanoilla Kuusankosken runotietokannasta, mutta tuloksia ei tullut. Näin ollen runon kirjoittaja jää…
Toivottavasti tästä listasta löytyy jokin sopiva kirja:
1) Tove Jansson: Kesäkirja tai Kunniallinen petkuttaja
Tove Jansson on tänä vuonna ajankohtainen juhlavuotensa ansiosta, vaikka kirjat onkin alun perin julkaistu 70- ja 80-luvuilla. Kesäkirjasta on tänä vuonna otettu uusi painos. Nämä kuuluvat Tove Janssonin aikuisten kirjojen tuotantoon, molemmat ovat hyviä kirjoja, vaikkakin erilaiset
2) Anne Tyler: Jää hyvästi
3) Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja
4) Jokin Anna Gavaldan kirja
Uusin käännös ”Lempi ei ole leikin asia” on tältä vuodelta, mutta siinä on varauksia. Muita vaihtoehtoja ovat esim. Karkumatka vuodelta 2010 (kevyehkö) tai Kimpassa vuodelta 2004.
5) Ulla-Lena Lundberg: Jää
Finlandia-palkinnon voittaja vuodelta 2012
6)…
Hirsirakentamisen tekniikasta Japanista on vaikea löytää tietoja. Muutamat suomalaiset hirsirakentajat toimivat myös Japanissa. Ehkä kannattaisi kääntyä heidän puoleensa.
Tekniikka ja talous -lehdessä on artikkeli suomalaisista hirsirakentajista, jotka toimivat myös Japanin markkinoilla . Artikkelissa mainitaan mm. Anaika, joka valmistaa hirsirakennusten runkopuuosia. Anaikan tuotannossa ova esimerkiksi "mabashirat", ulkoseinän pilarilinjalle sijoitettavat välitolpat, joista on apua maanjäristyksen sattuessa. http://www.anaika.com/en/Company.html
Hirsirakentamisesta maanjäristysalueelle on tehty opinnäyte http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9525/Lakua.Laura.pdf?seque…
Myös Honkarakenne on tehnyt Japaniin hirsirakennuksia,…
Lastenkirjainstituutin tietokannan mukaan loru on englantilainen kansanruno:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Runo löytyy mm. kirjoista Peukaloputti: meidän vauvan lorut / (toimittanut Katriina Kauppila, kuvittanut Timo Kästämä) ja Suomen lasten runotar / toimittanut Kaarina Helakisa, kuvittanut Leena Lumme
Varsinkin nuorille voisi suositella Raisa Cacciatoren ja Max Karukiven kirjaa Mieletön fiilis : hyvän mielen käsikirja. Kannattaa katsoa tämän kirjan asiasanoja ja tehdä niillä uusia hakuja, sillä asiasanalla pettymys Helmet-hausta saadaan vain muutama suomen- ja englanninkielinen tietokirja.
Tässä muutama muu kirja:
Mielen taito vapauta ajatuksia - kehitä tunteita, Juhani Laakso
Tunteiden psykologia / Lauri Nummenmaa
Onnentaidot : kohti hyvää elämää / Antti S. Mattila, Pekka Aarninsalo
Kirjoja englanniksi:
The astonishing powers of emotions : let your feelings be your guide / Esther & Jerry Hicks
Authentic happiness : using the new positive psychology to realize your potential for lasting fulfilment
Elämäntaitokirjoja nuorille…
Vaikea kysymys. Tohtori.fi :n mukaan heikkolahjaisuudeksi määritellään hieman normaalia vähäisempi älykkyys (älykkyysosamäärä 70-85), jota ei kuitenkaan luokitella älylliseksi kehitysvammaisuudeksi.
Ammatinvalintaan liittyvistä asioista kannattaa keskustella esimerkiksi lääkärin ja työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimiston psykologi voi tehdä ammatinvalinnan soveltuvuustestin, jossa mitataan muun muassa henkilön vahvuuksia. Psykologilta saa palautetta testituloksista.
Mikään ei estä hakemasta alan opintoihin, mutta oppilaitokseen pääsystä ja opinnoissa pärjäämisestä saati työllistymisestä on mahdotonta luvata mitään. Tällä hetkellä kirjastoalalla on paljon työnhakijoita, ja kaikkien eläköityvien toimia ei saada täyttää.
Kirjastoala…
Lahden kirjastossa on eripainoisia kahvakuulia asiakkaiden lainattavaksi.
2 kg – 3 kappaletta
4 kg – 7 kappaletta
8 kg – 7 kappaletta
12 kg – 2 kappaletta
Lahden kirjastojen liikunta- ja pelivälineiden saatavuuden näet LASTU-verkkokirjastosta hakemalla hakusanalla "liikuntavälineet".
Tietoa liikuntavälineistä Lastukirjastoissa:
http://lastukirjastot.fi/105580/fi/articles/liikuntavalineet
Liikuntavälineistä voi myös tehdä varauksia samoin kuin vaikkapa kirjoista. Liikuntavälinevaraukset ovat maksuttomia
Hannes Sihvo kuvaa teoksessaan Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (SKS, 2002) Seitsemän veljeksen julkaisua edeltäneitä vaiheita. Sen mukaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kaipasi kotimaista romaania julkaistavaksi uudessa Novellikirjasto-nimisessä aikakauskirjassaan. Kivi oli kirjoittanut teostaan arviolta jo 1860-luvun alkupuolelta asti ja tarjosi sitä nyt SKS:n runoustoimikunnalle. Toimikunta päätyi puoltamaan teoksen julkaisua, ja se ilmestyi neljään kuukausivihkoon jaettuna vuonna 1870. Tekijälle maksettiin palkkioksi 700 markaa, "josta Kiven tuli maksaa kielentarkastaja A. Törneroosille tämän vaivoista 100 markkaa." Teos oli tuolloin nimeltään Seitsemän weljestä. Seittemän miestä -nimellä se esiintyi aiemmin Kanervala-…
Valitettavasti John Greenleaf Whittierin suomennettuja runoja ei löydy mistään kirjaston käytössä olevista tietokannoista yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Teoksessa: Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933), löytyy runo Virteni (My Psalm) sivuilta 948-949.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Möttö” on esiintynyt 1600-luvun lopussa Iisalmessa. Merkintöjä löytyy myös Kangasniemeltä 1700-luvun alusta ja Seinäjoelta 1800-luvun puolivälistä. Kangasniemi ja Hirvensalmi mainitaan paikkoina, joissa nimen kantajia on ollut.
Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta. Mikkosen ja Paikkalan mukaan se saattaa olla samaa nimiperhettä kuin ”Möttönen”, ”Miettunen” ja ”Määttänen”. Mahdollisesti alkuperänä voisi olla muinaissuomalainen nimi ”Mielitty” tai nimen ”Klemetti” puhuttelumuoto ”Mietti” tai ”Miettu”. Muutama muukin teoria on esitetty, mutta varmuutta tosiaan ei ole.
Jouko Heinosen toimittamassa teoksessa Lahden historia (1980) on Oiva Turpeisen artikkeli Lahden alue ja väestö. Sen yhteydessä on sivulla 14 kartta Lahden alueen kehityksestä v. 1978-1978.
Päijät-Hämeen seutukaavaliiton julkaisussa 7/1981, Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa vv. 1878-1938, on sivulla 87 (liite 25) kartta, jossa esitetään alueliitokset vuoteen 1956 asti.
Laila Kinnusen tulkinta jazzballadista Shadow of your smile on cd-levyllä Muistojen kyyneleet (Mediamusiikki, 2001).
Kinnusen levytyksessä melodia lähtee f-sävelestä, joka on keski-c:stä seuraava alaspäin (= pieni f). Sovitus on naisäänelle matala, mutta samasta sävellajista kappaleen on levyttänyt myös Ella Fitzgerald.
Alun soinnut menevät Cm7 - F7 - Bbm, joista Bb-molli (klassisen musiikin nimikäytännön mukaan b-molli) on perussävelaji. Siinä tosin ei pysytä kovin kauan, sillä soinnut muuntuvat koko ajan päätyäkseen lopussa Db-duuriin (des-duuri).
Hankalan tuntuinen tapaus, ei oikein mitään löydy - ellei joku sitten satu muistamalla tunnistamaan. Eli arvailuksi sanoissa olevien aiheiden perusteella tämä menee. - Arvo Koskimaalla on foxtrot KIRSIKAN KUKAT, joka nimen puolesta sopisi, mutta jonka alkusanat "Katselen keväistä kirsikan kukkaa" eivät etsittyyn lauluun täsmää. - Anneli Saaristo on laulanut Jori Sivosen sävellystä "Elokuun illat", mutta senkään sanat eivät ole ne haetut. Myöskään Vesa Alaren tangon "Yöt, illat elokuun" sanat eivät tähän hakuun sovi.
Hakua voisi edistää, jos tietäisimme laulun tyylilajin tai tanssilajin, onko laulaja mies vai nainen jne. Teksti tuntuisi olevan kotimaisen iskelmän tyylinen, mutta varsinkin tämä kirsikka-aihe toistuu niin paljon, että se…
Pääkirjaston syyskinosta vastaava henkilö tulee maanantaina töihin kesälomalta. Uskoisin, että hänellä on ohjelma valmiina tai jos ei ole, hän sen ensi viikolla kokoaa. Valitettavasti emme siis pysty nyt vastaamaan, mutta välitän viestisi oikealle henkilölle ja pyydän häntä vastaamaan sähköpostilla, kun hän ensi viikolla tulee töihin.
