Tieliikennelaki 3 §:
"Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.
Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä."
Lakia tulkitsee poliisi ja viimekädessä tuomioistuin.
Liikenneturva on tässä asiantuntijaorganisaatio. Kysymyksen heille voi lähettää sivulla https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset
Valitettavasti sopimus sallii käytön vain kirjaston koneilta.
ePress-lehtiä pääsee lukemaan kaikilta Kajaanin kaupunginkirjaston asiakaskoneilta ilman käyttäjätunnusta.
Pääkirjaston lukusalissa on erillinen työasema, josta pääsee vain ePressiin. Muilta koneilta ePressiin voi mennä kirjston kotisivun kuvakkeesta.
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki, 1992) kertoo, että nimeä Perttula esiintyy paljon paitsi sukunimenä myös talon nimenä Pohjanmaalla, Hämeessä ja Satakunnassa, jonkin verran myös Varsinais-Suomessa. Useimmiten nimen taustana on isännän etu- tai sukunimi. Yleensä taustalla on Perttu-niminen isäntä. Perttu on alunperin yleiseurooppalaisen pyhimysnimen Bartolomeuksen suomenkielinen muoto.
Tällä hetkellä Suomessa elää vähän yli 1200 Perttula-nimistä henkilöä.
Kokoelmissamme on eri oppiaineiden lukiokirjoja. Voit hakea teoksia kirjan nimellä Vaski-kirjastojen tietokannasta, josta näet myös teosten sijainnin ja saatavuuden.
Linkki verkkokirjastoon: https://www.vaskikirjastot.fi
Duodecimin terveyskirjastossa on tällainen toteamus: "Myös sokeat näkevät unia, vaikkakin heidän unissaan muut aistimukset ovat etusijalla (Hyyppä, Partinen 1985, 58; Ullman, Zimmerman 1982, 28).
Näkövammaisen ihmisen unien koostumus riippunee paljon siitä, onko näkökyky puuttunut aina vai onko se menetetty myöhemmin. Jälkimmäisissä tapauksissa tuskin on eroa näkevän ja näkövammaisen unissa.
Toisaalta myös näkevien unien kuvaileminen kysyjän tarkoittamalla tavalla on tietysti mahdotonta, koska ihmiset näkevät mitä erilaisimpia unia. Mutta jos kysyjä tarkoittaa eroa näkevien ja ei-näkevien välillä, uskoisin tuon terveyskirjaston toteamuksen olevan lähinnä todellisuutta. Unien syntymekanismia ei täysin tunneta tai ymmärretä, mutta mitä…
Tiedossani ei ole tutkimusta, jossa olisi selvitetty kysymääsi aihetta.
Aihetta on jo aikaisemmin pohdittu Kysy.fi – palvelussa, josta linkki vastaukseen alla
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-ihminen-syntyy-kuurosokeana-miten-ja-mil…
Jos synnynnäisesti kuurosokealla on näkö- tai kuuloaistimuksia jäljellä, niin se mahdollistaa luonnollisesti erilaisen kommunikoinnin ja kielellisen ajattelun verrattuna täysin kuuroihin ja sokeisiin. Täysin kuurojen ja sokeiden kommunikointi voi tapahtua vain keho- ja kosketusaistin kautta.
Lisätietoa kuurosokeudesta löytyy esimerkiksi Suomen Kuurosokeat ry. www-sivuilta http://www.kuurosokeat.fi/tietoa/index.php.
Canterburyn tarinoiden prologissa kerrotaan haastemiehestä suomeksi näin:
"Hän sipulia rakasti - ja kiitti,
jos puna-valko-purjolaukkaa riitti,
ja vahvaa viiniä hän riemuin joi
ja verenpunaa siinä jumaloi."
Chaucher, Geoffrey: Canterburyn tarinoita, suom. Toivo Lyy (WSOY, 1962)
Tervehdys,
uusi Heilikirjastojen verkkokirjasto löytyy vaikkapa Googlella hakemalla "Heilikirjastot". Lappeenrannan kirjaston etusivulla on myös tuo verkkokirjaston avaava Heilikirjastot-linkki. Lappeenrannan lisäksi kimpassa on nyt mukana seitsemän muuta eteläkarjalaista kirjastoa(Luumäki ei ole mukana).
Kuten entisessäkin järjestelmässä teoksia voi hakea esiin ja saada selville niiden sijainnit kussakin Heilikirjastossa. Pikahakuikkuna on punaisella kehystettynä sivun yläreunassa ja sen alapuolelta on valittavissa Laajennettu haku. Laajennetussa haussa voi tehdä muutamia valintoja, hakea esimerkiksi vain DVD-levyjä.
Jos teoksen oikealla puolella näkyy vihreällä teksti Saatavissa, on kuitenkin tarkistettava, missä kirjastossa teos on…
Tässä erikoiskirjastojen kokoamia viitteitä. Ne ovat Kehitysvammaliiton kirjaston, Lastensuojeluliiton kirjaston sekä Keskuspuiston ammattiopiston kirjaston kokoamat. Voi ottaa myös näihin kirjastoihin yhteyttä suoraan saadaksesi lisätietoja, yhteystiedot löydät mm. Vastaajakirjastot-listastamme.
Auringonsäteitä pilvien takaa : kasvoja kehitysvammaisuudelle
Helsinki : Kehitysvammatuki 57 ry., 2001. - 32 s. : kuv. ; 30 cm
-vammaisten lasten vanhempien kertomuksia
Elämän vuoristoradalla / Lohjan vanhempainryhmä
Lohja : Tekijät, 2008. - 66 s. : kuv. ; 21 cm
- vanhempien kertomuksia vammaisista lapsistaan
Myös sähköisenä, linkki:
http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/perusturva/elämän%20vuoristoradalla%…
Fournier, Jean-Louis
Isi, mihin mennään…
Tässä joitain ehdotuksia: listassa vain kirjoja mutta myös sarjakuvat saattaisivat kiinnostaa:
• Juha Vuorisen tuotanto, esim: Juoppohullun päiväkirja, Veljekset Vaselin: salapoliisiromaani, Painajainen piparitalossa
• Cline: Ready player one
• Järvelä: Zombie
• Kauhua: Hautala: Kuokkamummo, Kirkman: The Walking dead: kuvernöörin nousu
• Delikouras, Aleksi: Nörtti
• Guevara, Ernesto: Moottoripyöräpäiväkirja
• Niemi, Mikael: Aivot pellolle
• Peltoniemi, Sari: Kuulen kutsun metsänpeittoon
• Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja
Science fiction:
Gluhovski, Dmitri Metro 2033, Metro 2034
Isomäki, Risto Sarasvatin hiekkaa
Mieville, China Toiset
Jännitys:
Kilpi, Marko Elävien kirjoihin (Elokuvana nimellä 8-pallo)
Lapidus, Jens Rahalla saa (…
Veronmaksajat.fi-sivustolla kerrottiin (30.9.2013), että Forex ja pankit vaihtavat Suomessa näitä Ruotsin vanhentuneita seteleitä. Lisää tietoa täältä:
http://www.taloustaito.fi/Arki/Ostokset-ja-maksaminen/Vanhat-kruunut-oi…
Molemmat lehdet löytyvät Lahden pääkirjastosta.
Juoksija-lehden tämän vuoden numeroita voi lukea pääkirjaston toisessa kerroksessa lukusalissa. Vanhempia lehtiä voi lainata pääkirjaston aikuistenosastolta. Pari uusinta vuosikertaa löytyy osastolta, vanhempia voi saada varastosta.
Hiihto-lehti tulee myös lukusaliin, tämän vuoden numerot löytyvät sieltä ja vanhemmat aikuistenosastolta tai varastosta.
Kappaleen nimi on "Onko se Lenin?" ja se löytyy Tuula Amberlan albumilta "Siniset kyyneleet", joka on julkaistu alunperin v. 1988. Albumista on julkaistu remasteroitu cd-uusintapainos v. 2012 ja levy löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista. Kertosäkeen sanat ovat tarkkaan ottaen: Jaa, jaa, maaseutu kutsuu.
Helmet-kirjastoissa on tätä kirjaa yhdeksän kappaletta. Kirjaan on neljä varausta, joista sinun varauksesi on ensimmäinen. Kirjoista kahdeksan on lainassa. Yhdeksäs on Töölön kirjaston kappale ja hyllyssä-tilassa tällä hetkellä. Töölön kirjasto on kuitenkin remontissa (avataan tämänhetkisen tiedon mukaan keväällä 2016) ja kiinni.
Osa Töölön kirjaston aineistosta kiertää muissa kirjastoissa, mutta suuri osa on pakattuna ja odottamassa remontin päättymistä. Töölön kirjaston kappale ei siis lähde varaajalle, vaan sinä saat varauksesi vasta, kun ensimmäinen tällä hetkellä lainassa oleva kirja palautuu lainaajalta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084168__Stekniikan%20lask…
Kyyti-tietokannan mukaan PEKKO JA MASSAHURMAAJA löytyy DVD-levynä Myllykosken kirjaston aikuistenosastolta. Tätä kirjoittaessani se oli myös paikalla hyllyssä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseinen kirja löytyy jo Espoosta ja siihen on 32 varausta. Voit siis jo varata sen, eikä tarvitse odottaa Myyrmäen kappaleen saapumista.
http://luettelo.helmet.fi/record=b2156356~S9
Oman kokemukseni mukaan maito on aika ikävä aine, joka liimaa sivut tehokkaasti kiinni toisiinsa.
HÖYRYTTÄMINEN (iso kattila on kätevin) on ikivanha konsti, joka voi vesiliukoisiin aineisiin tehotakin. Kirjan sivujen höyryttäminen vaatii kuitenkin varovaisuutta ja jälkitoimia (kuivaus ja suuren painon alla suoristaminen), joten siihen tuskin kannattaa ihan vähästä ryhtyä. Jos kuitenkin kirja on korvaamaton, höyryttäminen tai lämpimässä vedessä LIOTTAMINEN (jos sivut ovat vain esimerkiksi yhdestä kulmasta kiinni toisistaan) on ehkä kokeilemisen arvoinen keino. Tärkeintä on yrittää välttää koko kirjan kostuminen, se ei tee hyvää rakenteelle.
Tätä ohjetta voisivat kollegat täydentää omilla hyvillä konsteillaan.
Heikki Poroila
HelMet-…
Valitettavasti Etelä-Englantia käsittelevät suomenkieliset matkaoppaat rajoittuvat Lontooseen. E-kirja-aineistokin on tässä kohdin englanninkielistä.
Tähän tulokseen tullaan käyttämällä Helmet-haun tarkennettua hakua. http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
HSY:stä eli Helsingin seudun ympäristöpalveluista kerrottiin, että suurilla pintavesilaitoksilla käytetään otsonointia pääasiallisena vedenpuhdistusmenetelmänä. Pääkaupunkiseudun kolmella laitoksella se on käytössä kaikilla. Nämä laitokset puhdistavat 22 prosenttia suomalaisten talousvesistä. Suomessa on myös paljon pieniä pohjavesilaitoksia, joissa otsonointia taas ei käytetä. Varsinaisia tilastoja asiasta ei ole.
Tietoa HSY:n vedenpuhdistuksesta täältä:
http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/nainpuhdistammejuomavetta/Sivut/defaul…
Tietoa myös Vesilaitosyhdistyksen sivuilta:
http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/talousvesi
