Kollegoilta tuli muutama kommentti siihen, miltä tällainen kampaus saattaisi näyttää. Kenenkään mielestä tämä ei ollut mitenkään mairitteleva arvio. Teerenpyrstöstä löytyi kuva, http://www.vastavalo.fi/teeri-kanalintu-black-grouse-teeren-pyrsto-3058…. Melkoinen pyörrehän tuossa näyttäisi olevan ja kahta väriäkin. Eräs kollega muisteli, että nuoruusvuosina hänellä oli ollut töyhtömäinen kampaus otsallaan, toisaalta arveltiin, että ilmauksella saatettaisiin viitata sulkakoristeisiin. Olisikohan vertaus saman tyyppinen kuin "petolinnun p***se", jolla yleensä tarkoitettaneen rumaa?
”Suomen murteiden sanakirja” ei valitettavasti ole edennyt V-kirjaimeen asti, mutta ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa VI; Suomalais-ugrilainen seura, 1978) kertoo, että sana ”vello” on esiintynyt kaakkoismurteissa ja osittain Etelä-Savossa ja merkitsee ’veli, vanhin veli, velikulta, veitikka’. Rinnakkainen muoto on ”vellonen”. ”Vello” esiintyy esimerkiksi Pertti Virtarannan ”Länsi-Kannaksen murrekirjassa” aidossa murrepätkässä merkityksessä ’veli’. Molemmat ovat samaa alkuperää kuin sana ”veli”.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”veli” saattaa olla indoeurooppalainen laina, mahdollisesti germaaninen, epätodennäköisesti balttilainen.…
HelMet-kirjastoissa henkilökunta ei pääse asiakkaan lainaushistoriaan käsiksi. Ainoastaan asiakas itse pystyy tarkastelemaan lainaushistoriaa kirjautumalla sinne HelMetin kautta. Lainaushistoria muutenkin tallentuu vain silloin, jos asiakas haluaa tallentaa sen. Minkäänlainen profilointi lainaushistorian kautta ei siis olisi edes teoriassa teknisesti mahdollista.
Tietyn teoksen tietojen kautta voidaan nähdä vain kaksi viimeisintä lainaajaa. Se on tarpeen, jos aineisto palautetaan turmeltuneena ja täytyy katsoa, kuka on aineistoa viimeksi lainannut eli luultavasti sen turmellut. Mitään laajempaa listaa teoksen lainaajista ei pysty saamaan järjestelmästä.
Tiedustelin HelMet-kirjastojen asiakasrekisterin Helsingin-yhteyshenkilöltä Satu…
Hugo Backmansson löytyy Suomen taiteilijaseuran Kuvataiteilijat matrikkelista.
Wille Salosen tietoa ei löydy taiteilijamatrikkelista.
Olli Joen tietoa ei löydy varsinaisista taiteilijamatrikkeleista mutta hänet mainitaan ARS Taitelijahakemistossa, 2007.
Laulu löytyy useammasta nuottikirjasta:
Elämäni lauluja, Hartaita toivelauluja, Parhaat hengelliset laulut, Suuri toivelaulukirja: hengellisiä lauluja, Suuri toivelaulukirja 1, Toivon veisukirja, Viisikielinen sekä Ystävän laulu ja muita suosikkeja. Saatavuuden voi tarkistaa Satakirjastot-verkkosivuilta https://www.satakirjastot.fi/web/arena/welcome
Sanonta "in dire straits" tarkoittaa "to be in an extremely difficult or serious situation" eli olla (äärimmäisen) tukalassa tilanteessa, hankalassa paikassa, pahassa pulassa.
Lähde:
Longman dictionary of contemporary English
Saadaksesi kirjastokorttiisi liitetyn tunnusluvun sinun pitää käydä henkilökohtaisesti jossakin HelMet-kirjaston toimipisteessä. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi". Ota mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Itäkeskuksen kirjastosaa on asiakkaiden käytössä pienehkö omien kirjojen kierrätyshylly.
Hylly sijaitsee heti kirjaston sisääntulon vieressä.
Hylykössä on neljä 80 cem leveää hyllyä. Yhdelle hyllylle sopii kolmisenkymmentä kirjaa.
Tällä hetkellä hylly on melko täynnä. Sinne sopii nyt arviolta 10-20 kirjaa. Toki tilanne vaihtelee.
Arvo Salon teoksessa "Ystäville, yhteisöille : runotervehdyksiä vuosilta 1982-1992" on runotervehdys nimeltä "Tilastotiede".
Runoa tai laulua nimeltä "Tilastomies" ei käytettävissä olevista teoksista löytynyt. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sarvo%20salo%20runot%20%20%2…
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
Julkaisuja ei juuri näytä olevan.
Helmet-haulla ”opetusmenetelmät kielet” saadaan muun muassa teos Kielinavigaattori : käytännön työvälineitä kieltenopetukseen / Kari Moilanen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1856100?lang=fin
Haulla ”ammatillinen erityisopetus kielet" löytyy teos Työelämän kieli- ja viestintätaito : kohti ammatillisen kielen täsmäopetusta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1791411?lang=fin
Hakuja kannattaa tehdä edelleen MELINDA - kirjastojen yhteistietokannassa (sisältää mm. yliopistot) melinda.kansalliskirjasto.fi
Kieliverkosto.fi - Kielikoulutuspolitiikan verkosto sivuilla todetaan:
”Omat haasteensa kieltenopettajan työlle asettaa myös se, että kaikille erityisaloille ei ole valmiita…
Jasba Keramik toimi vuosina 1926-1971. Jonkin verran tietoa toiminnasta ja kuvia tuotanosta ainakin alla olevilta sivuilta. Yrityksen tuotteiden pohjaleimoista ei valitettavasti löytynyt tietoa.
http://anseta.com/designers/german/jasba.php
http://www.ginforsodditiques.com/wgermanmarks.html
Ihan tuollaista värssyä en löytänyt, mutta voisikohan kyseessä olla joko Edu Kettusen laulu "Yhden illan juttu", jota Bablo on esittänyt tai Matti Ruohosen laulu "Enemmän kuin yhden illan juttu" (sanat Veli-Pekka Lehto), jota Matti & Teppo on esittänyt? Yhden löytämäni videoklipin perusteella tämä Matin ja Tepon laulun sanat eivät kyllä aivan muistikuvasi kanssa sovi yhteen. Kettusen laulun sanoja en löytänyt mistään. Mutta toivotaan, että hakuammuntani onnistui tai joku tämän vastauksen lukeva tietää paremmin.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Näyttää siltä, että Reino Helismaan säveltämästä ja sanoittamasta laulusta ”Päivänsäde ja menninkäinen” on olemassa useita sanoituksiltaan vähän erilaisia versioita, vaikka laulun perusajatus on kaikissa versioissa sama. Tapio Rautavaara on levyttänyt laulun kaksi kertaa (1949 ja 1965), ja myös nämä versiot eroavat vähän toisistaan.
Reino Helismaa kirjoitti ”Päivänsäde ja menninkäinen” –laulun tyttärelleen Yrjö Kokon ”Pessi ja Illusia” –kirjan innoittamana (Pennanen, s. 104). Sen esitti Tuire Orri radio-ohjelmassa ”Heilutellen Helmikuuta” 9.2.1949 (Pennanen, s. 201, 460). Tapio Rautavaara levytti sen ensimmäisen kerran 3.3.1949 (Pennanen, s. 330). Tässä levytyksessä häntä säesti Ingmar Englund kitaralla. Samana vuonna ilmestyi myös…
Yleensä tuommoisessa tapauksessa syynä on tilapäinen häiriö esim. verkkoyhteyksissä. Toisinaan myös HelMet-palvelu takkuaa, valitettavasti. Toivottavasti olet jo päässyt kirjautumaan helmetiin!
Suomeksi aiheesta näyttää olevan aika niukasti tietoa. Hanna Matilaisen ”Mitä kummaa : opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon” on yksi harvoista tietokirjoista, joissa on jonkin verran tietoa paranormaalista romantiikasta. Siinä sivutaan myös hiukan yleisemmin spekulatiivisen fiktion historiaa. Paranormaalia romantiikkaa on käsitelty suomeksi myös muutamilla nettisivuilla:
http://vinttikamarissa.blogspot.fi/2013/07/paranormaali-romantiikka-mit…
http://www.elinarouhiainen.com/2012/07/paranormaalin-romantiikan-genre/
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/vampyyreja-keijuja-ja-ihmissusia
Englanninkielisessä Wikipediassa on jonkin verran asiaa paranormaalista romantiikasta ja lähteitä aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/…
Kyseinen virsi on virsikirjassa numero 78, Vieraalla maalla kaukana. Sanat saat virsikirjasta tai virsikirjan nettiversiosta sivulta http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/078?OpenDocument.
Lisätietoja virrestä ja sen sanoittajasta on sivulla http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/69650cb2d….
Meg Cabotin Alien tyttösäännöt -sarjaa kustantaa W.S.O.Y. Kustantantajalta voi tiedustella, aikooko se suomentaa sarjan viidennen ja kuudennen osan. http://www.wsoy.fi
