Perusteellinen muistisairauksia käsittelevä teos on Muistisairaudet / toimittajat Timo Erkinjuntti, Anne Remes, Juha Rinne, Hilkka Soininen. Duodecim, 2015. 2. uud. p.
Muistisairaan kuntoutusta käsittelevät esimerkiksi
Muistisairaan kuntouttava hoito / Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.). Duodecim, 2014. 1. p.
Hohenthal-Antin, Leonie: Muistellaan : luovat menetelmät muistisairaiden tukena. | PS-kustannus, 2013.
ja Kuntoutuksen sanakirja muistihäiriö- ja dementiatyöhön / [toimittaneet] Sirpa Granö, Sirkkaliisa Heimonen, Jari Koskisuu. Alzheimer-keskusliitto, 2006.
HelMet –haulla ”muistisairaudet” ja ” kuntoutus muistisairaudet” saat joukon relevanteilta näyttäviä viitteitä, joista uskon löytyvän…
Näkemättä ja selaamatta kirjoja en ihan uskalla suoraan suositella sinulle sopivaa lähdeaineistoa. Mutta annan hakusanoja, joilla voit lähteä etsimään kirjallisuutta kirjastojen tietokannoista.
Ainakin näitä seuraavia sanoja voit naputella tietokantojen hakulaatikkoon yhdessä ja erikseen:
muoti
teoriat
muotiala
vaatesuunnittelu
Kokeile pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hakua: http://www.helmet.fi
Laita hakulaatikkoon: muoti teoriat
Listalla on ensimmäisenä tämmöinen opus, joka tosin on oppikirjaksi mainittu:
-Reilly, Andrew: Key concepts for the fashion industry
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2159059?lang=fin
Antoisampi sinulle on kyllä yliopistojen ja korkeakoulujen yhteinen tietokanta Melinda:
http://finna.fi
Kokeile…
Aiheen perusteella on syytä uskoa, että kyseessä on ns. arkkiveisu, pitkä eeppinen tarina, jollaiset olivat sata vuotta sitten suosittuja ja 1800-luvulla jopa yksi uutisten välityksen keino.
Kirjastojen kokoelmissa on erilaisia vanhojen laulujen, myös arkkiveisujen, kokoelmia, mutta tilanne, jossa laulusta muistetaan vain kertosäe, on aina ongelmallinen. Kirjastot luetteloivat laulut normaalisti vain nimen (otsikon) perusteella. Kertosäkeen avaaminen on poikkeuksellista.
Se, ettei SKS löytänyt tällaista tekstiä tietokannastaan, on melko huolestuttavaa, koska heillä on lähtökohtaisesti valtava määrä tietoa juuri tällaisista teksteistä. SK julkaisi 1900-luvun alussa sarjaa "Suomen kansan sävelmiä", jonka puitteissa ilmestyi lukuisia laajoja…
Jatkuvasti ilmestyväksi suunnitellun kausijulkaisun saaminen kaupallisesti tilatuksi kirjastoon edellyttää joko lehden saamista jonkun kaupallisen välittäjän valikoimiin ja sitä kautta tarjolle kirjastoihin tai yksittäisen kirjaston suostuttelemista suoratilaukseen (perusteluna esimerkiksi se, että lehteä ei saa tukkuvälittäjien kautta).
Kysymyksessä ei suoraan todettu, että kyseessä on kaupallinen eli myytävä julkaisu. Jos lehteä voidaan jaella maksutta, on sovittava halutun kirjaston kanssa, että lehti voidaan sinne tilata. Tällaiseen ilmaisjakeluun ei ole olemassa mitään pikareittiä. Kirjastot suhtautuvat ilmaisiin lehtiin vaihtelevasti mm. käytettävissä olevan tilan rajoitusten takia.
Useimmat suomalaiset yleiset kirjastot päättävät…
Tekijänoikeuslaki ei tunne "peliä" teoslajina, ei myöskään "tietokonepeliä". Lain ensimmäisessä pykälässä on puhutaan "kirjallisista ja taiteellisista teoksista", jotka saavat pykälän loppukaneetin mukaan ilmetä millä tavalla tahansa.
Tekijänoikeusneuvosto on vuosia sitten linjannut, että laissa mainitulla tietokoneohjelmalla tarkoitetaan ns. ohjelmistotuotetta (kuten PhotoShop), ei muihin teoslajeihin ensisijaisesti kuuluvia tuotteita, joiden käyttämiseen tarvitaan tietokoneohjelmaa. Tietokonepelit eivät siten ole lain tarkoittamia tietokoneohjelmia vaan jotain tarkemmin määrittelemättömiä "audiovisuaalisia tuotteita".
Oikeus pelata tai peluuttaa ei näyttäisi olevan millään lailla tekijänoikeudellisesti relevantti asia. Pelaaminen ei ole…
Aivoinfarktissa infarktialueella olevat aivosolut eivät saa tarpeeksi happea ja ne menevät kuolioon, eivät siis toimi enää. Infarktin jälkeen hermosolut järjestäytyvät uudelleen, ja on mahdollista, että terve aivokudos ottaa itselleen vaurioituneen alueen tehtäviä.
Lääketieteen termi iskeeminen merkitsee paikalliseen verenpuutteeseen liittyvää:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt01…
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä lääkäriltä. Aivoinfarktista yleisesti tietoa esim. alla olevilta sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00…
http://yle.fi/teos/ihmeellisetaivot/artikkeli.php?id=124380&title=aivoi…
Hakaniemen torikatu oli 1950-luvun puhelinluetteloiden mukaan alkuosaltaan nykyisen niminen, mutta Hakaniemenrannan puoleisen osan kohdalla tiet kulkivat silloin niin, että loppupätkä oli nimeltään Viherniemenkatu.
Helsingin vanhoja puhelinluetteloita on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa, Pasilan kirjastossa. Niitä voi tutkiskella Pasilan kirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Lähin kirjasto sinulle on Rikhardinkadun kirjasto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto
Siellä voit ottaa kopioita paperilehdistä (Rikhardinkadun kirjasto säilyttää Helsingin Sanomia 6 kuukautta) tai tulostaa artikkelit kirjaston asiakastietokoneilta Helmet-kirjastoissa asiakkaiden käytössä olevan ePress-lehtitietokannan kautta (luettavissa kuluva ja kaksi edellistä kuukautta):
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Lainat voi myös uusia soittamalla kirjastoon ja kertomalla kirjastokortin numeron, jos omatoiminen helmet-uusiminen ei syystä tai toisesta onnistu. Olen nyt poikkeuksellisesti uusinut lainasi ilman kortin numeroa. Kaikkien lainojen uusi eräpäivä on 29.6. Hyvää matkaa!
Löysin kaksi suomennosta Yeatsin The second comingista.
Aale Tynni (Toinen Tuleminen):
"parhailta puuttuu usko, ja pahimmissa
on intohimoinen intensiivisyys."
(William Butler Yeats, Runoja. WSOY, 1966)
Anna-Maija Raittila (Toinen tulemus):
"paras on hämmennystä täynnä, ja pahin
intohimoisen tiiviissä toiminnassa."
(Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa. Kirjapaja, 1981)
Suomen teemakkara on voinut saada nimensä saksalaisesta Teewurst-nimisestä lajista, mutta muuten ne eivät ole samanlaisia. Saksalainen Teewurst on melko vahvanmakuinen levitettävä makkara, kun taas suomalainen teemakkara on lähinnä saksalaisen Jagdwurstin eli metsästäjänmakkaran tyyppinen leikkelemakkara. On toki mahdollista, että ilmaisu "teemakkara" liittyy leivän syömiseen teen juomisen yhteydessä, mutta todennäköisemmin tuo Teewurst on nimityksen takana.
Heikki Poroila
Mikko Kuustosen säveltämä "Joulun rauhaa" löytyy nuottikokoelmasta "Joulun toivekonsertti" (F-Musiikki 2013). Kokoelma löytynee useimmista kirjastoista ja sen voi hankkia omaksi verkon kautta tai suuremmista kirjakaupoista - ainakin vähän lähempänä joulua:)
Sen sijaan Timo Kiiskisen ja Markus Koskisen säveltämää laulua "Sielläkin on joulu" ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteenä Edelmannin albumilla "Hiljaisuuden valo".
Heikki Poroila
Naisiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa käsitellään esim. seuraavissa romaaneissa: Jessica Suni:Hoito, Orvokki Autio: Pesärikko, Susanna Alakoski: Sikalat, Eira Mollberg: Vakuuslapset, Eppu Nuotio: Paine ja monissa dekkareissa on tämä teema esim. Liza Marklundin kirjoissa.
Aiheesta kirjoittavia tietokirjaijoita ovat mm. Elina Reenkola, Hannele Törrönen, Tuija Välipakka, Ben Malinen, Brita Jokinen, Hanna Jensen, Ben Malinen ja Bruce Fischer.
Kaupunginkirjaston HelMet järjestelmässä voi tehdä myös haunhakusanalla henkinen väkivalta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shenkinen%20v%C3%A4kivalta__…
Ikävä kyllä emme voi antaa kortin tunnuslukua kuin kirjastossa asioidessa. Kortin PIN on koodattu niin, ettei henkilökuntakaan sitä näe ja se voidaan vaihtaa, kun asiakas on todistanut henkilöllisyytensä.
Jos kortissa on annettu sähköpostiosoite, voi käyttää Unohditko tunnuslukusi? -palvelua, joka näkyy sisäänkirjautumisen yhteydessä.
Lastenosastoilla työskentelevät kollegat suosittelevat mm. seuraavia:
- Liz Pichon: Tom Gatesin mahtava maailma - aloittaa uuden sarjan
- Stephan Pastis: Timi Möhläri-sarja
- Lincoln Peirce: Iso Nipa on ykkönen ja Iso Nipa iskee jälleen
- H. I. Larry: Zac Power-sarja
- Dan Gutman: Kahjo kouluni -sarja
- Sempé: Pikku Nikke -sarja
- Francesca Simon: Häijy Henri -sarja
- Tuula Kallioniemi: Reuhurinne -sarja
- Nopolat: Risto Räppääjä -sarja
- Timo Parvela: Paten aikakirjat ja Paten jalkapallokirja
Opetussuunnitelmat vaihtelevat osavaltiosta toiseen, mutta sisällölliset erot ovat kuitenkin pienet.
Historianopetus alkaa yleensä 6.:lla luokalla ja etenee kronologisesti, jolloin kansallissosialismia käsitellään 9:llä luokalla (tosin se on usein aikaisemmin jo aiheena äidinkielen ja uskonnon / etiikan tunneilla). Lukiossa se on uudelleen painopisteenä luokalla 11 tai 12.
Koulukirjoissa käsitellään seuraavat aiheet:
- Weimarin tasavallan epäonnistuminen / Miksi Hitler nousi valtakunnankansleriksi 1933?
- Fasismi / kansallissosialismin ideologia
- Tie diktatuuriin: Valtaannousu ja "Gleichschaltung" 1933-34
- NS-valtio (rakenne, kansanyhteisö; terrori ja propaganda vallan välineinä) / talous, taide, naiskäsitys, koulutus ja nuoriso NS-…
Kuolema on varmaankin rakkauden ohella yksi kaunokirjallisuuden käsitellyimmistä teemoista. Yksi tunnetuimmista lienee William Shakespearen Romeo ja Julia. Jännityskirjallisuudessa kuolema taas on koko genreä yhdistävä tekijä. Se on myös sotakirjojen keskeinen teema. Osin fiktiivisiä, osin todellisuuteen perustuvia kertomuksia läheisen kuolemasta on myös julkaistu paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi Hannu Mäkelän Äiti ja Anja Kaurasen Ihon aika. Oma sairaus ja lähestyvä kuolema ovat myös synnyttäneet runsaasti kaunokirjallisuutta. Tuberkuloosia sairastaneet runoilijat Saima Harmaja ja Edith Södergran ovat tuttuja suomalaisille. Myös lastenkirjallisuudessa kuolemaa on käsitelty. Tunnetuimpia lienee Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli.…
