Bonnier-julkaisujen kustantama Uudet käsityöt -lehti ilmestyi vuosina 1989 - 2001. Viimeinen ilmestynyt numero oli 6/2001. Sen jälkeen lehti sulautui julkaisuun Novita-neuleet.
https://finna.fi
Musiikkiarkisto JAPAn Digitoimistossa myös kelanauhojen digitointi oli aikaisemmin mahdollista. Digitoimisto on nyt suljettu, mutta toimisto vastaa myös digiointia koskeviin kysymyksiin.
Yhteystiedot:
http://www.musiikkiarkisto.fi/yhteystiedot.php
Kuuntelin Youtube:sta Valkoiset ruusut, Valkea ruusu ja Kuihtuneet ruusut nimisiä kappaleita. Lähimmäs ehkä osui Veikko Ahvenaisen sävellys Kuihtuneet ruusut, https://www.youtube.com/watch?v=16PeB1xHCzA . Toinen mahdollinen olisi Valkoiset ruusut https://www.youtube.com/watch?v=LoD6GOOteUc . Tuntuisiko näistä kumpikaan tutulta?
"Suomen kolikot ja setelit n.1400-2015"-teoksen mukaan kolikoiden kunto luokitellaan asteikolla 2-10, kuluneestä virheettömään. Kolikon kunnosta riippuen, 20 markan kolikko vuodelta 1939 olisi 0-60 euron arvoinen. Kuntotaulukon mukaan 10(virheetön)=60e, 8(ei kulumisen jälkiä)=40e, 6(korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä)=3e, 4(tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista)=2e ja 2(kulunut, sileähkö)=0e.
Helsingin kirjastoista Kirjasto 10:ssä on varattava soittohuone. Huoneen voi varata puhelimitse tai "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto 10:n työtila nro 41.
Kirjasto 10 : yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Yhteystied…
Todennäköisyyttä ehdotettujen kirjojen hankinnalle on vaikea antaa. Kirjastot tekevät hankintapäätöksensä itsenäisesti. Periaatteena on, että kirjastoihin hankitaan nimenomaan yleisiin kirjastoihin sopivaa aineistoa. Siis sellaista, jolla on yleistä kiinnostavuutta. Kurssikirjojen hankinta on ensisijaisesti kurssikirjastojen tehtävä. Ehdotuksia kannattaa silti tehdä. Varsinkin suomenkielisistä kurssikirjoista suuri osa hankitaan joka tapauksessa.
Helmet: usein kysyttyä aineistot…
Kahdessa vähempiraasvaisessa viipaleessa on yhteensä hiukan enemmän rasvaa kuin yhdessä runsasrasvaisemmassa (jos oletamme viipaleen painoksi 5 gr, rasvämäärät ovat 1,7 ja 1,4 gr). Kysymys vaihtoehtojen terveellisyydestä riippuu taas monesta muustakin asiasta kuin rasvan määrästä. Tärkeintä lienee se, mistä rasvasta juustoissa on kyse ja kuinka paljon tällaisia juustoviipaleita ylipäätään syö suhteessa muuhun ravintoon. Terveellisyys on harvoin määritettävissä yhden ruoka-aineen suhteen, kysymys on enemmän kokonaisuudesta.
Jos juustot sisältävät tavanomaista maitoperäistä eläinrasvaa, on ihan määrän perusteella terveellisempää syödä yksi rasvaisempi kuin kaksi vähempirasvaista viipaletta. Jos juustojen rasva on kasvisperäistä, näin…
Kirjastoissa tapahtuva ns. mediakasvatus ei voi pohjautua muuhun kuin Kirjastolakiin, joka säätelee yleisten kirjastojen toimintaa. Sen toinen pykälä kuuluu seuraavasti: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä."
Kirjastojen käytännöllisiin tavoitteisiin voi tutustua parhaiten aihepiiriä käsittelevän verkkosivun kautta: http://www.kirjastot.fi/fi/…
Kysyjä viittaa todennäköisesti siihen, että Raamatun mukaan maanpäällisen maailman tuhoutuessa Jumala (tai Jeesus) pelastaa uskovat taivaaseen. Ilmaisu "viimeinen päivä" viittaa siis maailmanloppuun.
Heikki Poroila
Kun puhutaan terminologiasta, on merkitystä myös sillä, minkä tyylin kitarasta ja oppaasta puhutaan. Klassisen musiikin kitaran maailmassa käytetään monilta osin eri terminologiaa kuin populaarimusiikin puolella ja jälkimmäisessäkin on paljon erityistermejä siitä riippuen, onko opas tarkoitettu jazz-kitaristeille vai esimerkiksi heavy metal -tyyliin soittaville. Hyvä yleisteos on Ralph Denyerin jo 1984 ensimmäisen kerran ilmestynyt Suuri kitarakirja (WSOY), jota ovat olleet suomentamassa suomalaiset ammattilaiset kuten Ilpo Saastamoinen (joka itsekin on julkaissut paljon käytetyn oppaan (Kitarakirja, Tammi 1975).
Kannattaa myös aina vertailla oppaissa olevia termejä yleisiin musiikin sanakirjoihin ja tietosanakirjoihin, joiden…
Seurakunnan näyteikkunassa voidaan vapaasti näyttää Carl Blochin maalauksen mitä tahansa kopiota, koska tekijänoikeus Blochin teoksiin on rauennut jo aikoja sitten (hän kuoli vuonna 1890).
Heikki Poroila
Suomessa ei ole mitään 30 sekunnin sääntöä, jollaista on sovellettu angloamerikkalaisen fair use -periaatteen pohjalta esimerkiksi Yhdysvalloissa. Sen sijaan meillä on erittäin laajakäyttöinen sitaattioikeus, jonka puitteissa esimerkiksi vinkkaustoiminnassa voidaan esittää katkelmia halutussa laajuudessa.
Ehtona esimerkiksi musiikin soittamiseen vinkkauksen yhteydessä on, että vinkkaaja myös puhuu kuultavasta musiikista eikä vain esitä sitä kuulijoille. Sitaatille täytyy siis olla syy, tässä tapauksessa se, että puhuttua tekstiä havainnollistetaan ääninäytteellä. Kun voidaan vedota sitaattioikeuteen, ei lupia tarvitse hankkia.
Heikki Poroila
Yhtyeen albumeilta löytyy vain Radio Edit -versio kappaleesta. Extended-versio on ilmestynyt Cd:nä singlenä levyllä I'Dees: Time. Kirjastoissa ei tätä ole. Kappaleen voi ladata itselleen edullisesti netin musiikkipalveluista, jos se on mahdollista.
Väestörekisterikeskuksesta pystyttäisiin ehkä vastaamaan kysymykseesi, montako Loviisaa Suomessa on nyt. Sen sivuilta löytyvästä nimipalvelusta löytyy tieto, että Loviisa-nimisiä on kaikkina aikoina Suomessa ollut yhteensä noin 6220 henkilöä.
Väestörekisterikeskuksen nettisivut löytyvät osoitteesta www.vrk.fi
Maailman tila -julkaisu on Worldwatch-instituutin vuosittain julkaisema teos, jonka artikkelit käsittelevät eri tavoin luonnonvarojen kulutusta ja kestävää kehitystä.
Tilastotietoa suomalaisten luonnonvarojen käytöstä löydät niin ikään vuosittain ilmestyvästä, Tilastokeskuksen toimittamasta Ympäristötilastosta.
Lyytinmäki, J. & Hakala, H.: Ympäristön tila Suomessa -kirja käsittelee Suomen luonnonsuojelun tilaa ja suomalaisten luonnonvarojen kulutusta.
Ekotiimi - ympäristöohjat omiin käsiin -kirja on käytännönläheinen katsaus suomalaisten kuluttamiseen ja opas omien kulutustottumusten muuttamiseen.
Vihreä elämä -sarja on tietoiskumaisesti toteutettu julkaisusarja. Sarjassa on ilmestynyt useita eri osia, jotka käsittelevät maailman…
Kerrotaan, että saksalaisella runoilija Friedrich Schillerillä (1759 - 1805) piti aina olla kirjoituspöytänsä laatikossa mätiä omenia voidakseen kirjoittaa ja tehdä töitä.
Saksalainen kirjailija Johann Peter Eckermann on kertonut tästä Shillerin erikoisesta piirteestä teoksessaan "Gespräche mit Goethe in den letzten Jahren seines Lebens".
http://www.buchbesprechung.de/schiller-oder-der-berauschende-duft-faule…
http://cbuecherkiste.de/schillers-faule-apfel
http://gutenberg.spiegel.de/buch/-1912/277
http://www.friedrich-von-schiller.de/
Arvio uhreista on noin 70 000 - 75 000 henkeä. Vuoden 1695 asukasmaaräksi on arvioitu noin 400 000, joten kuolleiden osuus lienee ollut vajaa viidennes.
Jossain määrin epäselvää on, minkä alueen väestömäärä tuo 400 000 oli. Kuolleiden suhteellinen osuus varmaankin on ollut samaa luokkaa nyky-Viron alueella.
http://www.estonica.org/en/History/1558-1710_Estonia_under_Swedish_rule…
http://www.kirjandusarhiiv.net/?p=1489http://www.kirjandusarhiiv.net/?p…
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Tässä joitakin mahdollisia romaaneja ja muistelmia, jotka liittyvät aihepiiriisi.
Bloemertz, Günther : Taivasta lähinnä. 1953. Saksalaisista lentäjistä toisen maailmansodan aikana kertova romaani.
Dunmore, Spencer : Pommituslento. 1971
Kuvaa aluksi 2. maailmansodan ajan brittien lentotukikohtaa ja sieltä ennen lomittamista viimeiselle lennolleen valmistuvan pommikoneen miehistön lähtötunnelmia. Myöhemmin kirjassa kuvataan takaa-ajotilannetta vuoroin brittien, vuoroin saksalaisten näkökulmasta.
Follett, Ken : Haamulento.2004. Toisen maailmansodan alussa saksalaiset pudottavat brittien lentokoneita taivaalta. Samaan aikaan tanskalainen poika löytää saksalaisten salaiset lentokonesuunnitelmat.
Higgins,…
Satakirjastoissa, joihin mm. Rauma kuuluu, tätä kirjaa ei enää ole, mutta joistakin kirjastoista muualta Suomesta se löytyy. Kysy kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi.
Ylen sivuilla on ollut aiheesta vastikään artikkeli. Artikkelissa asiasta on kysytty kotieläinbiotekniikkaan erikoistuneelta yliopistonlehtori Kari Elolta Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitokselta. Hänen mukaansa ajatus ei ole mahdoton, mutta sisältää vielä monia mutkia. Uutinen on luettavissa Ylen sivuilta:
http://yle.fi/uutiset/laktoosittomuus_ei_ole_itsestaanselvyys__ratkaisu…
