Fennica-haulla (Suomen kansallisbibliografia. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoala/fennica.html ) löysin kaksi Kirjakkalasta kertovaa teosta.
Toinen on
Alusta alkaen : Kirjakkalan Alun historiaa 1920-2010 / toimitus: Arto Korpinen.
ja toinen
Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.).
Molemmat voi tilata lukusalikäyttöön Helsinkiin.
Finna-haulla (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistohaku. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kirjakkala&prefilter=-&Sear…)
Löytää Kirjakkalasta 37 hakutulosta. Kahden edellisen kirjan lisäksi viisi muuta, sekä arkistomateriaaleja.arkistomateriaaleja.
Yhteistä teattereiden ohjelmistoportaalia ei Suomessa ole.
Helsingin tarjonta löytyy osoitteesta:
https://kohokohdat.fi/helsinki/teatterit2/
Turun teattereiden ohjelmisto löytyy osoitteesta:
http://www.visitturku.fi/s/teatterit-ja-teatteriohjelmat_fi
Muutoin joutuu hakemaan kaupunkia ja teatteriohjelmistoa.
Parasta aikaa menee Espoossa teatteri Mustassa Aukossa Shakespearen Myrsky.
Tampereella Teatteri Telakalla teatteri Vanha Jukossa on maaliskuun lopussa pari esitystä Shakespearen Rikhard III:ta.
Shakespearen Kesäyön uni on tulossa Ryhmäteatterin kesäteatteriin Suomenlinnaan. Muutoin Suomessa ei näytetä juurikaan vietettävän Shakespearen kuoleman 400-vuotis juhlia.
Huomattava on että elokuvateattereissa nähdään kolme teatteritaltiointia…
Morseaakkoset vastaavat suunnilleen äänteitä. Ei-latinalaisten kirjoitusmerkkien morseaakkoset löytyvät wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Morse_code_for_non-Latin_alphabets
Venäläinen wikipedia: https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=%D0%90%D0%B7%D0%B1%D1%83%D0%…
Näitä voi verrata suomalaisiin: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6tys
Wikipediasta löytyy myös mielenkiintoinen Reino Hallamaata koskeva artikkeli jossa kerrotaan Talvisodan radiotiedustelu -otsikon alla salakirjoitettujen viestien avaamisesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Reino_Hallamaa
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksista on kaksi saksannosta, Des Feldschers Erzählungen. Erster Cyclus, Gustav Adolph und der Dreissigjährige Krieg (Leipizig, 1880, saksantajaa ei mainittu) ja Die Erzählungen des Feldschers (Leipzig, 1926, saksantanut Rita Öhquist). Molemmat löytyvät Kansalliskirjaston lisäksi Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastoista Helsingistä.
Kansalliskirjastossa teokset saa lukusalilainaan. Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastojen tietokannoista ei käy ilmi, saako teoksia mahdollisesti kotilainaan, joten asiaa pitää tiedustella suoraan kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä.
https://finna.fi
http://www.…
Haminan kirjastosta kerrottiin, että Luonto lainassa -tuunauspaja on 16.2. (siis tänään) klo 17-19. Seppo Knuutilan Itämeren tila -luento on huomenna 17.2. klo 18-19. Toivottavasti nämä ovat ne tilaisuuden, joista olet kiinnostunut. Jos eivät, otatko yhteyttä suoraan Haminan kirjastoon:
http://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
Kirjoitusoppaissa on ohjeita eri tekstilajien kirjoittamiseen. Sellainen on esimerkiksi Tiina Torpan ”Työssään kirjoittavan opas” (Talentum, 2014). Luonnollisesti on myös tärkeää, että kielenhuolto on kunnossa, ja siihen löytyy lukuisia oppaita myös.
Lehdillä on kuitenkin yleensä omat ohjeistuksensa siitä, miten heille lähetettävissä tekstissä erilaiset muotoilut on tehty. Joillakin lehdillä ohjeita saattaa olla nettisivuilla, mutta lehti varmasti lähettää ne myös kirjoittajalle, jolta haluaa juttuja saada.
Ennen lehden lähestymistä kannattaa miettiä, millaiseen lehteen juttua olisi paras tarjota. Eli esimerkiksi miettiä, onko juttu populaari vai ammattilaisyleisölle tarkoitettu. Aihetta tuntematta on kuitenkaan vaikea suositella mitään…
Hei, 3 varaustasi odottaa edelleen noutoa, viimeiset hakupäivät ovat 22.2., 23.2. ja 24.2., joten hakuaikaa ei tarvitse siirtää eteenpäin. Aina se ei ole edes mahdollista, jos aineistoon on jonoa.
Jos julkaisua ei löydy Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kokoelmista, aineisto voidaan tilata asiakkaalle muualta kaukolainana. Kaukolainatilauksen voi jättää henkilökohtaisesti kirjastoon tai tehdä sen tilauslomakkeella. Linkki kaukolainatilauslomakkeeseen on alla. Kaukolainan edellytys on, että sinulla on voimassaoleva kirjastokortti ja lainausoikeus. Lisätietoa ja kaukopalveluhinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
Aineiston saatavuutta muualla Suomessa voi tutkia esimerkiksi Frank-monihaun tai Melinda-yhteistietokannan avulla. Voit pyytää apua myös omasta lähikirjastostasi ja viime kädessä kirjaston henkilökunta selvittää ja varmistaa aineiston saatavuuden.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
https://palvelut2.tampere.fi/…
Etymologinen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: 1: A-K) kertoo hiippa- ja hippa-sanojen alkuperän olevan samaa sanuetta. Hiippa tarkoittaa korkeaa, suippoa päähinettä, kuten kirjan mukaan mahdollisesti myös leikin nimitys hippa, koska leikkivälineenä on paikoin käytetty korkeaa päähinettä. Teos ei tunne litta-sanaa, eikä sen merkitystä valitettavasti muualtakaan saatu selville. Sitä käytetään kuitenkin melko yleisesti hippa-sanan tilalla.
Runo voisi olla Oiva Paloheimon Lapsuuden piha. Runossa mies palaa sattumalta kaupunkiin, jossa on syntynyt, ja lähtee katsomaan lapsuusaikansa taloa ja pihaa. Hän kiertää ihmetellen pihaa, ja kun häneltä kysytään, mitä hän etsii, hän kertoo etsivänsä pientä poikaa. Hänelle kerrotaan, että hän on erehtynyt, eikä hän paljasta oikeaa asiaansa.
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Vaeltava laulaja, joka ilmestyi vuonna 1935. Tämä kokoelma löytyy myös Paloheimon teoksesta Runot. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Soiva%20paloheimo%20vaeltava…
Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto uutisoi syyskuussa 2015 glyfosaatin hyväksymisajan jatkosta 30.6.2016 asti, ja kertoi, että asiasta päätettiin EU:n pysyvän komitean kasvinsuojeluainejaoston kokouksessa Brysselissä. Tuo uutinen löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/EUn…
Habsburgeista ja Euroopan historista on uusiakin teoksia, joita on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista pääkaupunkiseudulla:
How the west came to rule : the geopolitical origins of capitalism / Alexander Anievas and Kerem Nişancioğlu. 2015.
Taloushistorian näkökulma.
Den röde prinsen : Wilhelm von Habsburgs hemliga liv / Timothy Snyder ; översättning: Margareta Eklöf.
The enemy at the gate : Habsburgs, Ottomans and the battle for Europe / Andrew Wheatcroft.
Habsburgien historiaa 1600-luvulta alkaen.
The Habsburgs: embodying empire / Andrew Wheatcroft.
Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista : Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia / [tieteelliset asiantuntijat Alfred Bernhard-Walcher .. et al.] ; [valokuvat…
Hei! Kirjastot opastavat tiedonhaun perusasioissa. Voit kysyä vaikkapa omasta lähikirjastostasi ja mahdollisesti sopia ajan etukäteen. Varsinainen laaja tiedonhaku on opiskelijan oma työ, osa opinnäytetyön prosessia. Monet oppilaitokset ja oppilaitoskirjastot järjestävät myös tiedonhaun kursseja osana opinnäytetyön tekoa. Opinnäytetyön tekijä osaa itse parhaiten määritellä aiheen rajauksen, näkökulman ja siihen liittyvät asiasanat. Kannattaa siis kysellä myös oppilaitoksesta.
Hei! Tarkoitat varmaan suomalaisia e-kirjastopalveluita? Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla on e-aineistoja, (kirjoja, lehtiä, kielikursseja, elokuvia, musiikkia)joita voi käyttää muuallakin kuin Suomessa, jos on nettiyhteys ja Helmet-kirjastokortti ja pin-koodi korttiin. Kortin saadaksesi sinun tulee asioida henkilökohtaisesti jossakin HelMet-toimipisteessä, (http://www.helmet.fi/fi-FI) kuvallinen henkilökortti tai passi mukaan.
E-aineistoja on käytettävänä myös eKirjastossa : http://ekirjasto.kirjastot.fi/
Osa aineistosta on vapaasti käytettävissä ja osaan tarvitaan jonkin kirjaston asiakkuus eli kortti ja pin.
Voisiko miesnäyttelijä olla Kris Kristofferson ja elokuva A Star is Born (Tähti on syttynyt) vuodelta 1976, http://www.rogerebert.com/reviews/a-star-is-born-1976 . Naispääosassa on Barbra Streisand.
Olisiko mahdollisesti kysymyksessä kustantajan jollekin lähettämä arvostelukappale?
Ensimmäisissä painoksissa ei yleensä ole mainintaa siitä että kirja on nimenomaan ensimmäinen painos, seuraavista painoksista painosmerkinnät löytyvät.
Jonkinlaisia hinta-arvioita kirjoista voi löytää vaikkapa antikvariaattien sivuilta. Antikka ja Antikvaari verkkoantikvariaatit sisältävät useiden eri antikvariaattien myynnissä olevien kirjojen hintatietoja.
Näissä esim. Päätalon huonemiehen pojan hinta on hieman kalliimpi, jos kyseessä on esimmäinen sidottu painos, kunto on hyvä ja kansilehdet tallella.
http://www.antikka.net/
http://www.antikvaari.fi/
Voisitte kysyä asiaa myös suoraan kirjan kustantajalta Gummerukselta.
http://www.gummerus.fi/fi/ota-…
Marcel Aymén romaaneista on suomennettu ainoastaan La Jument verte, Vihreä tamma (suom. Olli Nuorto). Teos on lainattavissa Kuopion pääkirjastossa. Muita suomennoksia ovat mainitsemanne novelli Mies joka kulki läpi seinien sekä näytelmä Muiden kaulat (suomentanut ja radiolle sovittanut Ritva Arvelo). Novelli löytyy mm. teoksesta Huumoria ympäri maailman (toim. Jarl Hellemann), tämäkin teos löytyy pääkirjastosta. Näytelmä on mahdollista tilata kaukolainana.
