Tällainen juoni on ainakin Michael Gornickin ohjaamassa elokuvassa Creepshow 2 (1987). Se on Stephen Kingin tarinoihin perustuva episodielokuva. Episodissa nimeltä "The Raft" nuoret joutuvat kuvailemasi kaltaisen öljylautan uhriksi.
Tarkoitatko ehkä Rauno Lehtisen säveltämää ja sanoittamaa kappaletta "Kiiltokuva", jonka ovat levyttäneet esimerkiksi Markus Allan ja Esko Rahkonen? Se alkaa: "Kuljen maailmalla saman taivaan alla". Se sisältyy nuottiin Lehtinen, Rauno: "Muuttuvat laulut" (Warner/Chappell Music Finland, 1995). Nuotissa kappale on määritelty boleroksi.
Ilmeisesti jotkin herätysliikkeet (vanhoillislestadiolaiset, esikoislestadiolaiset, rukoilevaiset) ovat käyttäneet vuoden 1776 raamatunkäännöstä. Lestadiolaisten omilta verkkosivuilta ei löytynyt tietoa, mitä käännöstä liikkeen piirissä nykyään käytetään. Rukoilevaisten verkkosivuilta löytyy linkki vuoden 1776 Raamattuun, joten ainakin rukoilevaisilla se näyttäisi olevan edelleen käytössä.Ks. https://lsry.fi/
Googlen omistaa Alphabet Inc. -niminen yritys. Alphabetin omistaa joukko sijoittajia.Ks. https://www.britannica.com/money/Google-Inc/Google-Earth-and-Google-Maps
Pilpuslehtonen on neulotun kuvion nimi. Kuvio tunnetaan monella nimellä, ja se on joko melkein tai täysin samanlainen kuin tunnettu norjalainen kuvio selburose. Sanan kirjaimellinen merkitys jää hieman arvailun varaan, mutta luultavasti kyseessä on pilpus -> pilpunen -> pilppu, joka on ilmeisesti murteellinen nimitys pinnalle tai välipuulle. Kuviomallissahan on ruusuke, joka on ikään kuin jaettu pienillä välipuilla osiin. Lehtonen puolestaan tarkoittaa Suomen murteiden sanakirjan mukaan esimerkiksi lehdykkää. Pilpuslehtonen olisi siis pienillä välipuilla jaettu lehdykkä, miltä kuvio tosiaan jonkin verran näyttääkin.
Olisikohan kyseessä Ari Koskinen ja Riitta Koskinen. Ari Koskinen on teknisen työn lehtori. He ovat yhdessä julkaisseet kirjan Nikkaroi vanhaan malliin (2007, WSOY). Riitta Koskinen on yhdessä Katja Hagelstamin kanssa kirjoittanut kirjan Säätyläiskoti Suomessa : sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta (2003, WSOY), jossa esitellään muiden muassa Aschanin talo.Finna.fi / Helmet:Säätyläiskoti SuomessaNikkaroi vanhaan malliin
JalkapallostaMika Wickström: Meidän jengin Zlatanhttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4276990 Sanna Heinonen: Nolandhttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6855017 Michael Part: Cristiano Ronaldo : kasvu voittajaksihttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2300627?sid=4931396606 Muista urheilulajeistaKalle Veirto: Kyläkaukalon lupaushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4548151 Juha Vesala: Kaksoiskuljetushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510353776 Päivi Lukkarila: Kuinka saavutetaan Zanshinhttps://www.…
Kyseessä on Eeva Kilven nimeämätön runo kokoelmasta Animalia (1987, s. 27). Runo alkaa lauseella Se olen minä täällä taas. Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000.
Kysymääsi teosta ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä näyttäisi olevan yksi kappale Laurea Otaniemen kampuskirjastossa. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat https://www.laurea.fi/kirjasto/kirjastojen-yhteystiedot-ja-aukioloajat/
Nurmi-alkuiset sukunimet ovat yleistyneet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella vieraskielisten tai puuttuvien sukunimien tilalle. Sukunimen Nurmisto ovat sukunimekseen ottaneet esimerkiksi Nummelin Turussa, Namberg Huittisissa ja Fling Kiskossa. Nurmi tulee yleiskielisen merkityksen pohjalta eli nurmikko tai luonnonniitty. LähdePirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)LisätietoaSukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nurmisto.html#google_vignette
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut listan etunimien taivutuksesta. Sen mukaan kumpikin Taito-nimen taivutusmuoto on oikein. https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=tietue&id=426Myös sukunimien taivutuksesta on julkaistu vastaavanlainen lista:https://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/
Mika Waltaria on käännetty persiaksi. Vaski-kirjastojen kokoelmasta löydät seuraavat teokset: Valtakunnan salaisuus (Mardī-i bālā-yi ṣalīb)Sinuhe egyptiläinen (Sinuhih pizishk-i makhṣuṣ-i fir'awn tai Sinuhe, pezeshke makhsuse Fer'on)Mikael Karvajalka (Mikajil, pezeshke soltan salim 1 ja 2) Huomioitavaa on, että käännösten alkukieli ei ole näissä suomi, vaan teokset ovat käännetty joko englannista tai ranskasta. Pääset tarkastelemaan suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä FILI:n sivuilta käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Kyseessä voisi olla H. G. Wellsin The War in the Air vuodelta 1908. Se on suomennettu nimellä Ilmasota vuonna 1910 (suomentaja Toivo Wallenius). Kirjasampo: Ilmasota https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_57892
Franz Kafkan romaani Amerikka (Amerika) ilmestyi vuonna 1965 Elvi Sinervon suomentamana Tammen kustantamana. Käännös julkaistiin Keltaisessa kirjastossa ja se oli 66. sarjassa julkaistu suomennos.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3569804?sid=4930218905https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4028
Stadin slangi on kiinnostava kielimuoto monelta kantilta. Slangin sanastoon kuuluvat myös paikannimet, kuten mainitsemasi Sörnäisten puhekieliset/slangimuotoiset Sörkkä ja Sörkka. Asiaa pohtii mm. Anna-Sofia Klemetti pro gradu -tutkielmassaan "Sun Söörnäinen on stadiksi sanottuna Sörkka, ei Sörkkä." : slanginimien Sörkka ja Sörkkä käyttö digitaalisissa diskursseissa. Slangilla ei sinänsä ole kielenhuoltoa, joten "oikeaoppisuus" on vahvasti subjektiivista. Tutkielman mukaan suomen kielen vokaalisointusäännön vastainen Sörkka on paikallisille oikea muoto, kun taas Sörkkä näyttäytyy "maalaisten" käyttämänä varianttina. Molemmat erisnimet taipuvat yleisnimien tavoin, tyypin 10A (astevaihtelu) mukaisesti, eli Sörkka, Sörkan ja Sörkkä, Sörkän.…
Kysyimme asiaa eräältä Hugleikur Dagssonin tuotantoa paljon lukeneelta kulttuurintutkijalta. Hänen oletuksensa on, että stripin huumori perustuu vanhaan oivallukseen lapsia/nuorisoa paheksuvista aikuisista. Sattumalta paikalle tupsahtanut aikuinen alkaa lasta/nuorta tuntematta paheksua stereotyyppisesti mahdollisesta ruudun liikakatselusta ja lapsen hölmistynyt vastaus paljastaa (ehkä) aikuisen paheksunnan älyttömyyden. Nauru rakentuu ikiaikaisen ja lähes aina katteettoman nuorten paheksunnan kuvaukseen. Ehkä hauskaa on se, että usein selän takana tai yleisellä tasolla harrastettava paheksunta osoitetaankin tässä stripissä suoraan jollekin, kenelle tahansa nuorelle, josta tämä paheksuva aikuinen ei todellisuudessa tiedä mitään.
