Muistelemasi televisiosarja on varmaankin kanadalainen Pelottaako? (Are you afraid of the dark?).
Suomenkielistä DVD-julkaisua en sarjasta löytänyt. Vuonna 1996 Suomessa ilmestyi Castle Communicationsin julkaisemana kaksi sarjan jaksoa sisältänyt videokasetti nimellä Pelkäätkö pimeää? PIKI-kirjastoista tätä kasettia näyttää vielä olevan saatavilla Pälkäneen pääkirjastosta.
Internetissä vastaani tuli vain suomeksi tekstittämättömiä jaksoja sarjasta.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelottaako%3F
Kihdin taustalla on virtsahappopitoisuuden nousu (hyperurikemia). Hyperurikemian syy on joko lisääntynyt virtsahapon eli uraatin tuotanto tai sen vähentynyt eritys. Uraatin tuotantoa lisäävät puriinipitoinen ruokavalio, alkoholi ja lihavuus.
Virtsahappoa syntyy, kun puriinit, joita on kaikissa elävissä soluissa, hajoavat. Keho tuottaa puriineja itse, ja niitä on myös monissa ruoka-aineissa. Kihtiin taipuvaisten henkilöiden elimistöllä on perinnöllinen taipumus tuottaa paljon virtsahappoa. Sitä kertyy suuret määrät verenkiertoon ja varastoituu kudoksiin. Kihtikohtaus johtuu siitä, että niveliin kiteytyvä virtsahappo aiheuttaa voimakkaan tulehdusreaktion.
Alkoholin haitallisuus kihtipotilaalle johtuu siitä, että etanoli sekä lisää…
Hei,
kartanolle ei ole virallista tai juridista määritelmää. Arkeologi ja historiantutkija Carl Jacob Gardbergin mukaan kartanolle voidaan kuitenkin antaa yksi tai useampi epävirallinen määritelmä: " Kartano on useimmiten yksinäistalo, joka ei muiden talojen kanssa liity kylään. Kansanomaisen kuvauksen mukaan kartano on yksinäistalo, jolla on vähintäin viisi torppaa, viisikymmentä hehtaaria viljelymaata ja vähintään viisisataa hehtaaria metsää. Kartanoille ominaisia ovat asuinrakennusten ja taloussiipien muodostamat erilliset rakennusryhmät." Kartanoiden omistajat olivat alkujaan aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin myös talonpojat ovat voineet omistaa kartanoita. Osa kartanoista juontaakin juurensa keskiajan suurmiestaloihin.…
Kysyin asiaa tietotekniikkaosastolta, ja sieltä kerrottiin, että syy DVD-elokuvien katsomisen ja CD-musiikin kuuntelun estämiseen asiakaskoneilla on puhtaasti tekninen. Tämänhetkinen asiakastietokonejärjestelmä kierrättää tuollaisen aineiston palvelimen kautta, ja video- tai CD-data on kooltaan niin suurta, että palvelin ei välttämättä jaksaisi pyörittää niitä tai ainakin palvelimen toiminta voisi hidastua. Nykyisellä järjestelmällä data kulkee välttämättä palvelimen kautta.
Kirjasto ei ole enää yksinomaan kirjojen paikka, vaikka toki nekin ovat useimmissa kirjastoissa tärkeässä roolissa. Myöskään sivistys ei ole Helsingin kaupunginkirjaston ainoa arvo vaan niitä on useita muitakin. Visio, toiminta-ajatus ja arvot löytyvät osoitteesta http…
Janakkalan pääkirjastosta ehdotetaan, että sarja olisi K. M. Peytonin Christina-sarja, johon kuuluu neljä kirjaa: Kartanon varjoissa, Pilvilinnoissa, Takaisin kartanoon ja Uusilla teillä. Nimet William ja Dick ovat esillä.
Sisäkannen esittelyteksti kertoo seuraavaa:
"Monesti palkitun englantilaisen kirjailijan K. M. Peytonin ehkä maineikkain teossarja on vuosisadan alkuun sijoittuva kartanotarina Christina. Neliosaisen sarjan päähenkilönä on orpo Christina, jonka on määrä saada 21-vuotispäivänään suuri perintö. Christina-sarja on toisaalta romanttinen, toisaalta realistinen kuvaus vuosisadan alun Englannista, ensimmäisen maailmansodan ajoista ja kartanoelämästä, johon kuuluvat vahvat säätyerot."
Sarjaa on edelleen hyvin saatavissa…
Kysymäsi kirja ei kuulu Herttoniemen kirjaston kokoelmaan. Voit kuitenkin varata sen sinne helmet.fi-sivuston kautta. Varaaminen on maksutonta.
Tässä linkki, josta näet, missä kirjastoissa teosta on (tällä hetkellä siis hyllyssä vain Vantaalla Pointin kirjastossa):
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1849024__Sv%C3%A4linehuoll…
Teos on Helmet-kirjastojen kautta saatavana myös e-kirjana:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2030933__Sv%C3%A4linehuoll…
Voisit yrittää tutkia Lastensiirtokomitean arkistoja.
Siellä pitäisi olla jokaisesta lapsesta kantakortti.
Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja siihen liittyvistä luvista saat linkistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea
Sotalapsista on kysytty palvelussa ennenkin. Kansallisarkistostakin löytyy tietoja sotalapsista.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e19bbf87-544…
ja
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a9909a5d-e98…
Toivottavasti löydät haluamasi vastaukset.
YLEn Muistikuvaputki-sivuilta löytyy tätä samaista sarjaa koskeva kysymys - ja vastauskin: "Muistelemasi kuusiosaisen sarjan teki Ruotsin TV2 yhteistuotantona YLE FST:n kanssa vuonna 1986. Sen alkuperäisnimi on Vägg i vägg, suomalaiselta nimeltään Seinähullut naapurit."
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Helmet-kirjastoissa on kahden viikon lainoja, mutta kirjojen osalta ne ovat vain bestsellereitä eli uusia ja kovasti kysyttyjä kirjoja. Oppikirjoja ei ole ollut tapana laittaa bestsellereiksi, koska niitä ei silloin voisi varata. Oppikirjoja nimittäin usein varataan toiseen kirjastoon. Oppikirjoja ei myöskään hankita Helmet-kirjastoihin yhtä paljon kuin oppilaitoksiin.
Joskus ennen ainakin meillä Helsingissä oli kahden viikon kurssikirjalainoja, mutta niistä luovuttiin jo vuosia sitten. Luullakseni kaksi eri laina-aikaa tavallisille kirjoille koettiin liian hankalaksi. Oppikirjoja ei siis enää nykyään ole yleensä mahdollista saada kahden viikon laina-ajalla.
Kuten tuosta kirjojen palauttamattomuudesta näkyy, ei laina-ajan lyhentäminenkään…
Amerikan Yhdysvaltain perustuslaki, johon presidentin virkavala sisältyy, löytyy kokonaisuudessaan suomennettuna esimerkiksi Ari Helon kirjasta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys (Gaudeamus, 2014).
Presidentin virkavalasta säädetään perustuslain toisen artiklan ensimmäisessä pykälässä: "Ennen virkaanastumistaan hänen on annettava seuraava vala tai vakuutus: 'Pyhästi vannon (tai vakuutan), että tulen uskollisesti hoitamaan Yhdysvaltain presidentinvirkaa ja parhaan kykyni mukaan säilyttämään, suojelemaan ja puolustamaan Yhdysvaltain perustuslakia.'"
Kuis pyyhkii? tai miten pyyhkii on yksi suomen kielen idiomi, eli Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kahden tai useamman sanan muodostama kiinteä ilmaus, jonka merkitystä ei voi päätellä yksittäisten sanojen merkityksen perusteella, fraasi".
Idiomeja syntyy jatkuvasti uusia, ne muuttuvat ajan myötä, eikä niiden alkuperää useinkaan pystytä selvittämään.
Vastausta ei valitettavasti löytynyt tämänkään fraasin alkuperään. Erkki Karin Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja kertoo ilmauksen olevan arkikielinen ja tarkoittavan mitä kuuluu?, miten menee?
Hauska artikkeli suomen kielen idiomeista "Idiomeja ihan sikana" on ollut Tiede-lehdessä (10/2011), ja on luettavissa alla olevasta linkistä:
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/…
Hallitusneuvos Ragnar Meinander ei jäänyt eläkkeelle opetusministeriön ensimmäisestä neuvotttelevan virkamiehen asemastaan, johon hänet oli nimitetty v. 1976, vaan erosi ministeriöstä kokonaan v. 1978. Hän "toimi vielä useita vuosia tekijänoikeuskomitean puheenjohtajana", johon hänet myös oli nimitetty v. 1976. Hallitusneuvos Meinanderin johtaman komitean ehdotuksiin perustuen opetusministeri Stenbäck teki esitykset tekijänoikeuslakien muutoksiksi v. 1980 keväällä ja eduskunta hyväksyi ne marraskuussa 1980.
Lähteenä on käytetty teosta "Opetusministeriön historia VI, Suurjärjestelmien aika koittaa 1966-1980", Hki 1993.
Lauri Viidalla on lyhyt nelisäkeinen runo "On ja ei", joka sopii muuten kuvaukseesi, mutta siinä ei ole ötököitä, vaan sanojat ovat "on" ja "ei". Siinä ei myöskään sanota "tokko, tokkohan", vaan "onko, onkohan" ja "eikö, eiköhän". Tarkoitatko ehkä sitä? Se sisältyy esimerkiksi Lauri Viidan Koottuihin runoihin.
Kyseessä on ilmeisesti japanilaisen Keiko Matsuin melodian pohjalta lyhytelokuvaan "Arabat Steed" sovitettu kokonaisuus. YouTubessa löytyvissä esityksissä kesto on yli 7 musiikkia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei juuri tätä musiikkia ole julkaistu Matsuin lukuisilla albumeilla, ei ainakaan nimellä "Beautiful music about love".
Matsuin omilla verkkosivuilla on tarjolla neljän sävellyksen nuotit
http://www.keikomatsui.com/sheet.html mutta etsitty ei kyllä näyttäisi olevan mukana. Matsui säveltää soitinmusiikkia, joten tämä sanoilla varustettu versio lienee jonkun muun sovittama. Matsuilta on 2005 julkaistu tusinan sävellyksen nuottikokoelma, mutta sitä ei ole enää myynnissä.
Yritin turhaan etsiä lisätietoja tästä lyhytelokuvasta itsestään.…
Vaski-kirjastot ovat toimineet pilottina yleisten kirjastojen Finnaan liittymisessä. Vaski on siitä syystä ensimmäinen yleinen kirjasto Finnassa, mutta tarkoituksena ei suinkaan ole, että se jäisi ainoaksi. Seuraavaksi Finnaan integroidaan Seinäjoen kaupunginkirjaston tiedot. Helmet-kirjastoa ei mikään estä liittymästä Finnaan, vaan asiaa käsitellään myös Helmetissä.
Kirjan lopun kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Joy Fieldingin Elinkautinen (WSOY, 1985). Siinä on lopussa oikeudenkäyntikohtaus, jonka lopuksi tarinan äiti ampuu syylliseksi tuomitun. Kirja päättyy sanoihin "Suosionosoitusten ääni." Itse rikos ei tosin täsmää kysymyksessä kuvaillun kanssa: Elinkautinen ei ole sieppaustarina, vaan kuusivuotias Cindy löytyy raiskattuna ja murhattuna jo kirjan alussa.
Kirjastolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta skannata tekijänoikeuden suojaamaa kuvakirjaa. Kuvakirjaa itsessään saa näyttää vapaasti, mutta skannaaminen tarkoittaa kopioimista, joka on sallittua vain yksityiseen käyttöön ilman lupaa.
Ilman lupaa skannatun eli kopioidun kuvan käyttö millä tavalla tahansa on tekijänoikeuslain vastaista. Skannattua kuvaa ei siis saa näyttää satutunnilla eikä sitä saa laittaa jakeluun. Kaikki kirjastojen toiminta on ei-yksityistä, eikä siinä yhteydessä on merkitystä käytetyllä tekniikalla. Intra ja GoogleDrive ovat tässä suhteessa samassa asemassa eikä salasanoilla ole merkitystä, koska alkuperäinen toimi on jo ollut luvaton.
Kirjastosta voi toki löytyä niin vanha kuvakirja, että kuvien tekijän kuolemasta on…
Hei,
Raahen kaupunginkirjaston verkkokirjaston (Neli-netti) nettiosoite on: http://raahe.verkkokirjasto.fi/ . Kyseisellä sivustolla on kohta 'omat tiedot', jota klikkaamalla pääset uusimaan omat lainasi. Omiin tietoihisi kirjautumiseen tarvitset salanumeron ja lainakorttisi numeron. Sinulla näyttäisi olevan salanumero. Jos jostakin syystä et kuitenkaan pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, niin ota yhteys lähikirjastoosi, niin katsotaan asia yhdessä.
Terveisin
Arja
