Osalla ihmisistä kauhu näkyy hyvin voimakkaasti ja osalla lievemmin. Esimerkiksi lapsilla ilmenevä yöllinen kauhukohtaus tulee iltayöstä syvän unen aikana. Kohtauksen aikana syvässä unessa oleva lapsi voi nousta istumaan, huutaa tai kirkua, potkia tai huitoa, hikoilla tai hengittää voimakkaasti, nousta sängystä ja kulkea ympäri huonetta. Häntä on vaikea herättää tai rauhoittaa, vaikka hänen silmänsä ovat auki. Kauhukohtaus kestää yleensä muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin.Ihmisen sympaattinen hermosto aktivoituu positiivisen ja negatiivisen stressin aikana (seksuaalinen orgasmi, raivo, kauhu, ahdistus, trauma)Havaittavat merkit ovat: - kiihtynyt hengitys - nopeampi syke (pulssi) - kohonnut verenpaine - pupillit…
Kyseessä lienee tämä Johann Gottfried von Herderin mietelmä:”Nuolt' älä ammu pois, jota koskaan et jälleen saa; onnen ryövätä voit, vaikea antaa on taas.””Drücke den Pfeil zu schnelle nicht ab, der nimmer zurückkehrt: Glück zu rauben, ist leicht; wiederzugeben, so schwer?” https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1415864?term=Nuolt%27%20%C3%A4l%C3%A4%20ammu%20pois&page=7Herder, Blumen aus morgenländischen Dichtern gesammlet (in: Zerstreute Blätter, 4. Sammlung), 1792. Zweites Buch
Tilastokeskuksen Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2023 tarjoaa kaivatunlaisia numerotietoja uskonnollisten yhdyskuntien jäsenyyksistä.
En löytänyt kysymääsi pakinaa mistään kirjasta, mutta se on julkaistu vuonna 1934 Kansan Kuvalehdessä numero 10 (sivut 18-19). Lehteä pääsee lukemaan näköispainoksena Kansalliskirjaston digipalvelussa.
Laulusta on olemassa ainakin sanoitukseltaan erilaisia muunnelmia. ”Oisipa mulla pienen pieni ankka” alkaa laulu ”Ankka”, joka vastaa parhaiten muistamaasi sanoitusta ja joka sisältyy kirjaan ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971, ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977). Kirjassa on vain laulun sanat ja yksi säkeistö, jossa lauletaan myös: ”Kansasta katsois varmaan moni tollo…””Partiolaulukirjassa” (Partiokirja, 1985) laulussa ”Olisipa minulla pienen pieni” lauletaan kyllä ankasta ja kissasta, mutta siinä ei mainita kansaa eikä tolloja. Kirjassa on vain laulun sanat ja säkeistöjä on viisi.Lehdessä ”Pelimanni” (2009, nro 1, s. 19–22) on vielä yksi muunnelma laulusta: ”Olisipa minullakin pienen pieni…
Kotimaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä Finna.fi -tietokannasta löytyvät tiedot valtaosasta Suomessa julkaistusta kulttuuri- ja tiedeaineistoista.Tässä tiedot tekstiaineistoista, jotka tavalla tai toisella käsittelevät karjalaisten historiaa, hakusanoina karjalaiset ja historia. Tulos järjestetty julkaisuvuoden mukaan, uusin ensin. Sivun vasemmasta reunasta löydät lisää rajausvaihtoehtoja: https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FOtherText%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=…
Vesa-Matti Loirin esitys Youtube-videolla sisältää Tonttu kappaleen kaikki 11 säkeistöä. Linkki videoon:Tonttu (Vesa-Matti Loiri)https://www.youtube.com/watch?v=V8xb5uywGsY
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut kuvaukseen sopivaa romaania. Mirkka Rekola syntyi vuonna 1931, joten kirjan pitäisi olla ilmestynyt sinä vuonna tai aiemmin. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa teoksen?
Äänikirja on todennäköisesti Anna-Liisa Haakanan Huityttö ja Pampoika (WSOY, 1999 ; kasettina 2001). Kirjan takakansiteksti on: Vauhdikas tarina sisarusten seikkailusta satumetsässä, peikkojen ja tonttujen maassa. Humppo-peikko kaappaa Huitytön markkinoilta. Humpon tarkoituksena on viedä tytöltä ääni, paha Rietta-noita kun tarvitsee tyttöjen ääniä omiin hämäriin puuhiinsa ja Humpolla on näin mahdollisuus rikastua. Pampoika rientää ystävällisen noitamummon avustamana siskonsa perään, ja pian lapset -timotein kokoisiksi muuttuneina - ovat keskellä metsän väen elämää. Peikkokeisari ja metsänkuningas ryhtyvät yhteistyöhön ja väkensä avustamana nämä aloittavat vaiherikkaan taistelun Huitytön pelastamiseksi. Humppo ja peikon nokkela apuri,…
Romaaneja kannattaa etsiä Kirjasammosta paikannimellä hakemalla, tällöin saa esiin sellaiset romaanit, joiden kuvailutiedoissa paikkakunta mainitaan. Lisäksi voi kokeilla hakea paikannimellä Vaski-verkkokirjastossa, ja siellä sitten rajata hakutuloksia kaunokirjallisuuteen ja paikkaan. Paimio vilahtaa ainakin seuraavissa teoksissa:Juha Hurme: Volvo AmazonPaula Havaste: Tuulen vihatPirkko Arhippa: Kuolleet eivät äänestäSauvo liittyy seuraaviin teoksiin:Inga Koskinen: Tatuoitu hammas, SiimarusettiKosti Hongisto: Sinitakin syntiKaarina:Iida Rauma: HävitysRaisio:Elli Kaarlehto: Naantalin kuninkaan valtakuntaAarne Mustasalo: Jokikylän pojat
Horoskooppimerkkejä on itse asiassa todella monia, mutta "yleisimmät" ovat aurinko-, kuu- ja nousevat merkit. Aurinkomerkki on se yleisin, joka määräytyy syntymäpäivän mukaan. Nousevan- ja kuumerkin selvittämiseen tarvitaan tarkempia tietoja, kuten syntymäpaikka ja tarkka aika. Tässä videon tapauksessa on kuitenkin kyse siitä että henkilö on syntynyt Vaa-an ja Skorpionin "välissä". Vaaka päättyy 23.10. ja skorpioni alkaa 24.10., mutta tämäkään ei ole kiveen hakattua, jonka vuoksi tämän henkilön horoskooppi voi olla periaatteessa kumpi vain jos on sattunut syntymään 23/24 pvä. Mikäli kiinnostuit horoskoopeista, niin tässä on linkki sivulle mistä voit saada itsellesi astologisen kartan!Astrologinen kartta - Yhteytesi universumiin
Tiina Rantasen Klassikkoruokia: reseptit & tarinat -kirjasta löytyy historiallista taustaa ja tarinoita eri ruokalajeista ja leivonnaisista. Kirjassa kerrotaan myös kaneliässistä, mutta syytä käänteisen S-kirjaimen muotoiluun ei kerrota. Sen sijaan kirjan sivulla 125 on kiinnostava anekdootti siitä, kuinka jääkäriliikkeen alkuaikoina ässäkeksit toimivat eräänlaisina koodeina; kahvipöydässä tarjottiin kaneliässiä vain jos isänmaan asioista puhuminen oli turvallista. Lähde: Rantanen. Tiina: Klassikkoruokia: reseptit & tarinat (2018)
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen vanhoja numeroita on parilta viime vuodelta lainattavissa ja varattavissa esimerkiksi Oodissa ja Tikkurilan ja Tapiolan kirjastoissa. Sitä vanhempia numeroita säilytetään vain Pasilan kirjastossa, mutta niitä ei saa lainaan.Jos haluat varata lehtiä, sinun pitää ensin kirjautua Helmetiin tunnuksillasi ja vasta sitten näet varattavat numerot. Voit myös kirjastossa käydessäsi pyytää virkailijaa tekemään puolestasi varaukset.
Allergiasta on olemassa joitakin lastenkirjoja, ruoka-allergiasta kuitenkin vähemmän.Tässä muutama teos:Catherine Hapka: NalleallergiaEmilie Vanvolsem: Jasperin yllätysvierasDagmar Mueller: KutinajahtiTove Appelgren: Vesta-Linnea ja samettikuonoRebecca Byron Lohk: Det är blä för mig!Nina Statheus: Mormor på ÄrtanAnna Hansson: Lovisa och nötternaDav: Beneath the trees : first springLinda Newbery: Vallaton vesseli
Kirjaston tietokantaan ei ole merkitty kohderyhmiä iän mukaan, mutta haun rajaaminen kirjastoluokan perusteella saattaa olla toimiva tapa etsiä sopivaa luettavaa. Vaski-verkkokirjastosta voit tehdä tarkennetun haun. Kirjoita hakusanaksi "85.25" ja valitse pudotusvalikosta haun kohteeksi "luokitus", niin saat hakutulokseksi englanninkieliset kuvakirjat, jotka sopivat lapsille ja vauvoille. Hakusanalla "84.5", voit kohdistaa haun englanninkielisiin kertomuskirjoihin, ja voit tarkentaa haun kohderyhmään "lapset ja nuoret". Ala- ja yläkoululaisten kirjojen erottaminen toisistaan ei ole aivan yksiselitteistä, sillä eri kirjastot ovat voineet luokitella saman kirjan eri tavoin, mutta suuntaa antavasti voit katsoa kirjan tietojen kohdalta…
Lähetin kysymyksesi Suomenlinnaan. Jani Tihinen Ehrensvärd-seura ry:stä vastasi siihen näin:Lemmenlammen tarinasta on erilaisia versioita ja pääsääntöisesti niissä liikutaan 1700-luvulla, Ruotsin aikakaudella, jolloin linnoitus tunnettiin nimellä Sveaborg. Tämä variaatio venäläisestä upseerista, tunnelista ja sen etsinnästä on itselleni tuntematon, vaikka olenkin opastanut Suomenlinnassa 25 vuoden ajan.Tässä muistiin kirjattuna Pekka Väisäsen merkitsemänä versio, joka on se yleisin, jonka mukaan lampea on Lemmenlammeksi alettu kutsumaan:https://www.pekkavaisanen.fi/2022/11/08/suomenlinna-on-tarkea-osa-kulttuuriperintoamme/”Ehkä kuitenkin tragikoomisin – ja kuuluisin – kummitustarina liittyy 1700-luvun lopun tapahtumiin saarella.…
Juha Silvo on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliot runosta Little Gidding näin:"-- me emme luovu tutkimusmatkoistamme,ja kaiken tutkimisemme päämääräon saapua sinne mistä lähdimmekinja tuntea paikka ensi kertaa." T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 2007, s. 83 - 85)
Kyseessä on Philip Rothin kirja Meidän jengi, jonka päähenkilö on presidentti Tricky E. Dixon.Meidän jengi (pääosissa Tricky ja hänen ystävänsä) | Kirjasampo
