Savon maakuntahistoriasta on olemassa erinomainen seitsemänosainen, tuhansia sivuja käsittävä, kirjasarja "Savon historia". Savon historia 5: Vastakohtien aika 1919-1944 käsittelee mm. 1920-1930 luvun talous- ja sosiaalihistoriaa, joten siitä kannattaisi varmaan aloittaa. Toisen kirjasarjan, "Finlandia - Otavan iso maammekirja", osat 5 ja 6 käsittelevät myös Savon historiaa.
Tarkemmin aiheesta voi katsoa http://www.helmet.fi -hausta kirjoittamalla hakuruutuun "Savon historia".
Itäkeskuksen kirjasto oli lauantaina 21.5.2016 avoinna poikkeuksellisesti klo 18 saakka, sillä kirjastokin osallistui Idän kyläjuhlaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
Pehr (tai Petter) Klockarsista löytyy tietoa esim. teoksista:
Suomen sana 10.osa (1964) s. 509-510.
Suomen kansallisbiografia 5. osa (2005) s.258.
Suomen elämäkerrasto (1955) s. 394.
Tommila, Päiviö: Suomen autonomian synty (1984) s. 46.
Tommila, Päiviö: Det autonoma Finlands födelse. (2009) s. 66,67,99.
Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pehr_Klockars
Porvoon valtiopäiviä kuvaa esim. teos
Tandelfelt, Henrika: Porvoo 1809 -juhlamenoja ja tanssiaisia (2009)
Klockars oli kotoisin Uudestakaarlepyystä (ei siis Uudestakaupungista).
Uudenkaarlepyyn historiaa ao. kirjaston tietokannan mukaan tuolta ajalta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Backman, Woldemar: Klockars i Nykarleby landskommuns kyrkoby (1936).
Smedberg, Ulf: Krigsmans tid…
Kalle Veirton lisäksi salibandysta nuorille on kirjoittanut Elisabeth Aho kirjoissaan Salibandypantterit, 2004 ja Tsemppiä turnaukseen, Pantterit, 2005. Kotimaisista kirjailijoista jääkiekosta kertovia kirjoja nuorille ovat julkaisseet: Taina Haahti Gladiaattorikoutsi, 2010, Jorma Nenonen Sakke pääsee joukkueeseen, 1990, Sakke nousee sarjaan, 1991, Sakke tiellä tähtiin, 1993, Tsemmiä, Sakke!, 1995, Kirsi-Marja Niskanen Lätkäjätkiä, 2003, useita urheiluaiheisia teoksia kirjoittanut Mika Wickström Kypärätemppu, 1999. Eetu Uusikylä oli 14-vuotias, kun häneltä julkaistiin kirja Super Jack : Jaakko Pavunvarsi - lammen jäältä NHL-tähdeksi, 2007. Kirsi Pehkonen kirjoittaa tyttöjen jääkiekkoharrastuksesta teoksissaan Aloituskiekko, 2011, Panaviiva…
Valitettavasti ihan tällaista laulua ei ole löytynyt, vaikka sekä aihepiiri ja myös sanoituksen tunnelma viittaa kovasti Matti Eskon tunnetuksi tekemään Esa Niemisen sävellykseen Juha Tapanisen sanoihin "Rekkamies". Kysyjän muistamaa säettä ei juuri sellaisenaan laulussa kuitenkaan ole (ks. esimerkiksi http://lyricsfi.com/matti-esko/rekkamies), joten ehkä jotain muuta laulua kuitenkin tavoitellaan. Nuo "Rekkamiehen" sanat kannattaisi ehkä kuitenkin tarkistaa, jos se kuitenkin olisi se etsitty laulu.
Jussi Raittisen levytetty tuotanto on niin suuri, että ellei joku tätä suoraan muista, on sen systemaattinen etsiminen varsin työläs operaatio. Kansallisdiskografia VIOLA ei tällaista säettä tunnista, mutta toisaalta se ei sisällä suinkaan…
Tämä laulu löytyy saksan- ja suomenkielisenä versiona lauluäänelle ja pianosäestykselle sovitettuna "Suuren toivelaulukirjan" osasta nro 4 (Das Land des Lächelns. Dein ist mein ganzes Herz, suomi (Sun on mun sydämein)).
Koko operetti löytyy pianopartituurina (orkesterin osuus korvattu pianosovituksella) HelMet-kirjaston kokoelmasta http://luettelo.helmet.fi/record=b1367144~S9*fin
Sen sijaan operetin tai tämän yksittäisen osan täyttä partituuria - jos kysyjän ilmaisu "kokonaisuudessaan" tarkoittaa tätä - ei näyttäisi kirjastoistamme löytyvän, ei edes Sibelius-Akatemian kirjastosta.
Heikki Poroila
Kun on tarpeeksi kuuma, esimerkiksi aavikolla, muurahaiset vetäytyvät pesänsä maanpinnan alapuolisiin osiin, jossa lämpötila ei ole liian korkea. Suomen kaltaisissa viileämmissä maissa tämä ei ole ongelmallista yhtä usein, mutta meilläkin muurahaiset toimivat samoin, jos pesän yläosien lämpötila kasvaa liian korkeaksi.
Nämä ja muutakin tietoa muurahaisista löytyy muurahaiswikistä:
http://www.muurahaiset.net/wiki/index.php/Muurahaisten_biologiaa
Jukka Kuoppamäen säveltämä ja sanoittama laulu "Näkemiin" alkaa: "Näkemiin, näkemiin, hyvä oli kun tavattiin". Sen ovat levyttäneet Hanna Ekola, Lasse Hoikka ja Hollola Singers -kuoro.
Laulun "Joku perille sinut vie" kertosäkeessä lauletaan: "Hei älä niin väitä, että junasi meni jo, kyllä uusia tulee, ja joku perille sinut vie". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Petri Munck ja levyttänyt Markku Laamanen.
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Kivi-kirjallisuuteen tekemäni pikaisen katsauksen perusteella ei ole mahdollista sen enempää ehdottomasti vahvistaa kuin kiistääkään sitä, että buddhalaisuus olisi ollut Kivelle ainakin jollakin tavalla tuttu. Kirjailijalla on selvästi ollut taipumusta suhtautua kriittisesti kristinuskoon ja kirkon oppeihin, joten en pitäisi lainkaan mahdottomana, että hän olisi voinut etsiä maailmankuvansa rakennusaineita myös buddhalaisuuden suunnalta. Niin kuin Esko Rahikainen toteaa, "Aleksis -- oli liian paljon lukenut eri kulttuureista, uskonnoistakin, tieteiden saavutuksista, hän oli poiminut hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. -- Aleksis oli liian älykäs hyväksyäkseen sellaisenaan katekismuksen julistaman kirkonopin ja elämänjärjestyksen. Mitä…
Hei vain,
Eräs antiikkiliike näkyy kauppaavan WSOY:n painamaa Kodin Raamattua (sis. 88 värikuvaa) 200 euron hintaan (http://www.antiikinvuoksi.fi/product/10410/kodin-raamattu--wsoy-1967. Mutta hintahan riippuu tietenkin siitä mitä mahdollinen ostaja on valmis maksamaan :)
Elokuvien tekijänoikeudellista tilannetta on yleensä vaikea selvittää julkisista lähteistä, mutta lähtökohtana voi pitää sitä, että ne lähes poikkeuksetta on kerätty elokuvaa levittävälle yritykselle. Leni Riefenstahl kuoli vasta 2003, joten ainakin hänen moraaliset oikeutensa elokuvan ohjaajana ovat voimassa vuoteen 2074 asti. Kansainvälisen elokuvatietokannan IMDB:n mukaan elokuvaa ovat olleet tuottamassa ainakin Olympia Film GmbH, International Olympic Committee ja Tobis Filmkunst. Todennäköisesti tiedon elokuvan tämänhetkisistä oikeudenhaltijoista saa Suomen elokuvatoimistojen liitosta (SEL), puhelin (09) 6877 2315 / (09) 6877 2313 tai tero.koistinen@filmikamari.fi. SEL varmaan myös osaa neuvoa, miten mahdollinen lupa on hankittavissa…
Artistin virallisilla kotisivuilla osoitteessa http://www.ericclapton.com/eric-clapton-biography kerrotaan, että hän on syntynyt 30.3.1945.
Jos Claptonin elämä kiinnostaa laajemmin, kannattaa tutustua hänen omaelämäkertaansa ”Eric Clapton : omaelämäkerta” (Otava, 2008). Toinen hänestä kertova kirja on Jouko Ollilan ”Eric Clapton : elämän siniset sävelet” (Pop-lehti, 2005).
Pääkirjastoon kirjaa on hankittu kaksi kappaletta ja molempien eräpäivä on 13.6.2016. Kirjaan on yksi varaus ja kun vain kahdessa Kymenlaakson kirjastoissa olevissa niteissä eräpäivä on 30.5.2016 en todellakaan uskalla luvata, että saisitte kirjan lainaan tämän kuun aikana.
ATV:n tuottamaa Father Brownia on lähetetty Suomessa 1970-luvulla Isä Brownin salaisuudet –nimellä.
Yle esitti sarjasta seitsemän jaksoa Televisio-ohjelma 1 -kanavalla (eli TV 1:ssä) lauantaisin kahteen kertaan: ensimmäisen kerran jaksot lähetettiin keväällä 1975, ja ne uusittiin kesällä 1978.
Tässä tarkemmat tiedot jaksoista:
La 29.3.1975 klo 19:35 Isä Brownin salaisuudet: Keisarin pää (Father Brown: The Head of Caesar) (uusinta la 1.7.1978 klo 19:35).
La 5.4.1975 klo 19:30 Isä Brownin salaisuudet: Näyttelijän alibi (Father Brown: The Actor and the Alibi) (uusinta la 8.7.1978 klo 19:35).
La 12.4.1975 klo 19:15 Isä Brownin salaisuudet: Apollon silmä (Father Brown: The Eye of Apollo) (uusinta la 15.7.1978 klo 19:35).
La 26.4.1975 klo 19:25…
Suurin osa 1950-luvun menestyssävelmistä Suomessa oli ulkomaista alkuperää. Erityisesti italialaisia iskelmiä käännettiin paljon. Ehkä mummi tarkoittaa juuri näitä?
Warner Music on julkaissut 2012 kuusiosaisen kokoelman iltalialaisia käännösiskelmiä. Tämä sarja löytyy myös Spotifysta. Ensimmäisessä osassa on n. 1940-1950-luvun hittejä ja kakkososassa 1950-60-lukujen hittejä. Luulen, että noissa kahdessa ensimmäisessä olisivat ne mummille kaikkein tutuimmat.
Italialainen ilta 1 – Taivaan sinessä. Esittäjinä mm. Henry Theel, Annikki Tähti, Metro-Tytöt ja Olavi Virta
Italialainen ilta 2 – Hopeinen kuu. Esittäjinä mm. Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Ann-Christine, Katri Helena ja Vieno Kekkonen.
En löytänyt mitään Valkealan Sanomista ja tänään ehdin käydä pintapuolisesti Kouvolan Sanomat väliltä 15.11.-6.12 läpi enkä löytänyt tuollaisesta kolarista mitään mainintaa. Ehdin jatkamaan etsintöjä ensiviikolla. Minua tietenkin auttaisi huomattavasti jos pystyisit määrittämään ajankohdan vähän tarkemmin.
Suomi-ruotsi : tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. 1997, 3. uus. laitos, ISBN 9510216283 antaa sanalle hankauspaalu ruotsinkielisen vastineen mantelburen påle.
Meillähän kirjaston alakerrassa sijaitsee Mediamaja, josta saa apua tietoteknisiin ongelmiin, joten jos päivityksessä tarvitsette apua niin sieltä kyllä löytyy. Mediamaja on auki arkisin nyt vielä toukokuussa ma,ti, to 12-18 ja pe 10-16. Siellä päivitys ainakin onnistuu ilman ongelmia.
