Etsimäsi henkilö on hyvin todennäköisesti historioitsija Tony Lurcock. Hän on laatinut kolme kirjaa brittiläisten matkakokemuksista Suomessa. Kaksi ensimmäistä teosta ovat "Not So Barren or Uncultivated: British Travellers in Finland 1760-1830" (2010) ja "No Particular Hurry: British Travellers in Finland 1830-1917" (2013). Uusin Lurcockin teoksista on "A Life of Extremes: The British Discover Modern Finland 1917-1941" (2015).
Lurcockin teoksia ei valitettavasti ole käännetty suomeksi, mutta teossarjan kaksi ensimmäistä osaa löytyvät esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmista. Lurcockin suomennettu artikkeli "'Ihana kuin Lapin yö': Varhaisia englantilaisia matkamiehiä Lapissa" löytyy kuitenkin teoksesta "Lapin tuhat tarinaa: Anto Leikolan…
Lastu kirjastot (joihin Lahtikin kuuluu) kertovat sivuillaan:
"Kirjastoissa on langaton verkko, joten voit käyttää internetiä myös omalla laitteellasi."
Sanakirjat ja käännösohjelmat eivät vielä löydä sanaa.
Olisiko kyse sanaleikistä CAM=computer-aided manufacturing + Taks eli tehtävät?
Camtasia on kauppanimi ohjelmalle, jolla voi sekä nauhoittaa, muokata että yhdistellä esim. kuvaa ja ääntä.
Myyjän sivuilla ohjelmaa kuvaillaan näin:
"Camtasia goes beyond most screen recorders allowing you to edit your recordings and produce videos without switching between apps.
• Record on-screen activity
• Add imported media
• Create interactive content
• Share high-quality HD videos"
Hei!
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjat löytyvät hienosti listattuina aiemmasta vastauksesta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e60e2fc1-4a36-49e…
Heilikirjastoista on tällä hetkellä saatavilla kymmenen osaa kahdestatoista. Kirjat löytyvät yleensä varastoista kuntonsa vuoksi, koska uusia painoksia ei ole aikoihin saatu. Kaksi meiltä puuttuvaa osaa voi tilata kaukolainaksi muualta Suomesta.
Antikvariaateista Angelikoja näyttäisi vielä löytyvän vaihtelevasti, joten yritämmepä täydentää myös omaa Heili-kokoelmaamme kattamaan koko sarjan.
Yleisyydestään huolimatta nimi ’vasikallinen ovi’ ei esiinny sanakirjoissa.
Vasikallinen ovi tarkoittaa kaksiosaista kulkuovea, joista toinen puoli on kapeampi ja tarkoitettu pidettäväksi kiinni.
Pieni kulkuovi eli vasikkaovi saattaa viitata vasikkaan eli naudan poikaseen, mutta etymologista vahvistusta tähän ei löydy.
Vasikka voi viitata myös perävaunuun: vetoauto ja vasikka (Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja).
Lähteet:
https://fi.wiktionary.org/wiki/vasikallinen
http://pientilanukko.blogspot.fi/2014_09_01_archive.html
Veekoo Tirrosen kahvipaahtimosta sekä Heikki Tirrosesta löytyy tietoa esimerkiksi Mikael Anderssonin teoksesta "Kupillinen kahvia?" (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005, s. 54-55) sekä Jorma Sipilän teoksesta "Yhä jalompaa kahvijuomaa! Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007, s. 106-107). Teosten mukaan Heikki Tirronen, joka syntyi Pielisjärvellä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1969 (kuolinpaikkaa ei mainita) tuli kauppakoulun käytyään vuonna 1910 Turkuun töihin. Hän perusti kahvipaahtimon vuonna 1931 jatkamaan Vähittäiskauppiaiden Oy:n paahtimon toimintaa. Paahtimo sijaitsi Turussa osoitteessa Maariankatu 6. Sipilän kirja sisältää myös tietoja Veekoo Tirrosen paahtimossa paahdetun kahvin kilomääristä eri vuosina:…
Hangon kaupunginkirjaston kokoelmissa olevassa kirjassa Hangö stads elekricitetsverk 75 år; Hangon kaupungin sähkölaitos 75 vuotta (kirjoittanut mm. E. Stenström, 1982) sanotaan, että "Rahakamari Hangon kaupungissa allekirjoitti 4:p:nä kesäkuuta 1907 ensimmäisen toimilupasopimuksen sähkölaitostoiminnasta." (s. 1) Kirjassa kerrotaan myös, että kaupungin yleinen valaistus antoi alkusysäyksen sähköistämiselle. Sähköenergian tuotannossa oli aluksi vaikeuksia, mutta se lähti osittain käyntiin vuoden 1908 alussa, ja että sen käyttö ja jakelu yleistyivät nopeasti. Sähkölaitos siirtyi Hangon kaupungin omistukseen vuonna 1910. (s. 1-2)
Se, missä määrin koko kaupunki oli sähkövalon piirissä, ei kirjasta selvinnyt.
Hangon kaupunginkirjaston lisäksi…
Hei! Pave Maijasen Elämän nälkä löytyy oppilaan kirjasta, mutta kirjaa ei valitettavasti löydy Heinolan kokoelmista. Kirjaa on kuitenkin hyllyssä Lahdessa, josta sitä on mahdollista saada Heinolaan.
Sanotaan, että avarakatseisuutta oppii vuorovaikutuksessa ja kehittämällä näkökulman vaihtamisen taitoa.
Suomessa kasvaa kymmeniä tuhansia eri syistä isättömiä lapsia. Kaikki isättömät ja äidittömät lapset eivät kasva samaa sukupuolta olevien liitoissa.
Seuraavassa pohdittavaksi näkökulmia kirjallisuudesta:
-Kaikella rakkaudella: sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta / Johanna Korhonen & Jeanette Östman (toim.), Into, 2014
-Sateenkaaren alla: kertomuksia perheistä / Maria Rintamäki, Hanna-Leena Autio, Karoliina Riihiluoma, Liisa Suvanne (toim.), Atena, 2015
- Ahola, M.: "Ihan perhe vaan". Lesboperheissä elävien nuorten perhekäsityksiä. Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry, 2000
- Mattila, Antti S.: Näkökulman vaihtamisen taito, WSOY…
Tällä hetkellä peliä ei näytä olevan hyllyssä missään kirjastossa. Sen sijaan kaksikin kappaletta on matkalla varaajille, pari on jo odottamassa noutoa. Ehkä jokin näistä on sinun varaamasi? Kun et kertonut mitään yhteystietojasi, en valitettavasti pysty tarkistamaan, missä tilassa juuri sinun varauksesi tällä hetkellä on, mutta kyllä, jos olet tehnyt varauksen, niin pelin pitäisi tulla sinulle valitsemaasi kirjastoon.
Tarkoitat varmaankin Leif G. W. Perssonin kirjaa Bombmakaren och hans kvinna.
Teoksesta näyttää olevan Helmet-kirjastoissa kahta normaalitekstistä painosta, kahteen osaan jakautuva isotekstinen laitos ja äänikirja. Näiden kaikkien ajankohtaisen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbombmakaren%20och%20hans%20…
Esimerkiksi listassa ensimmäisenä olevaa vuoden 2015 painosta näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä Puistolan kirjastossa ja Espoon puolella Entressessä.
Voit myös varata teoksen mihin tahansa Helmet-kirjastoon helmet.fi-sivuston kautta.
Teos Johannes Brahms: Vapaa vaeltaja (Hellasedition, 1984) löytyy Helmet- kirjastojen kokoelmista. Kirja on ilmestynyt Musiikin mestareita –sarjassa. Sen on kirjoittanut Karla Höcker ja suomentanut Seppo Heikinheimo.
Myös seuraavissa kirjoissa on käsitelty Johannes Brahmsia:
-Sinkkonen, Jari: Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä, WSOY, 2015
-Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä, Karisto, 1983, (suom. Auli Hurme)
Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
Tässä kirjoja, joissa on tietoa mainitsemistasi osavaltioista.
Lonely Planet USA, 2016
Culture Wise America : the essential guide to culture, customs... 2009
Schultz, Patricia: 1000 places to see in the USA and Canada, 2007
The most scenic drives in America, 2005
Guide to the national parks of the United States, 2006
Bockenhauer, Mark: Our fifty states, 2004
The Road atlas & travel guide (USA, Canada, Mexico), 2009
Eyewithness travel guide Chicago, 2015
Noreila, Laura: Welcome to America : Yhdysvallat-matkaopas, 2015
Chicago : smart guide, 2009
United States on the road, 2004
Autoilusta Amerikassa
http://www.mondo.fi/yhdysvallat/autolla-amerikassa
http://www.suuntanamaailma.com/amerikan-road-trip-selviytymisopas/
http://…
Lasten kuvakirjoista löytyy Judy Hindleyn Allu Alligaattori -sarja, mutta sitä on julkaistu vasta 1980-luvulla. Esim. sarjan teoksesta Pal-jon-ko kel-lo? löytyi kansikuva tänään täältä: http://www.tori.fi/paijat-hame/Allu_Alligaattori_Pal_jon_ko_kel_lo__214…. Tämä teos on vielä Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Nimekkeen "*tytöt" perusteella 1970-luvulta löytyy Jean Websterin nuorten kirja "St. Ursula-koulun tytöt", joka kertoo vuosisadanvaihteen sisäoppilaitoksesta. Tytöt eivät ole kuitenkaan mitään pikkutyttöjä. Toinen *tytöt -haulla 1970-luvulta löytynyt on Carolyn Keenen Dana-tytöt sarja, jossa seikkailevat Louise ja Jean Dana. Tytöt ovat kirjassa teini-ikäisiä. "*tytöt" -haulla löytyy paljon erilaisia kirjoja eri…
Dioja voi skannata tikulle Espoossa Entressen, Sellon, Tapiolan ja Nöykkiön kirjastossa. Voitte ottaa yhteyttä teitä lähimpään kirjastoon ja varmistaa samalla, että kone on vapaa. Valitettavasti palvelu toimii niin, että asiakas ottaa yhteyttä itse. Toivottavasti voitte ottaa itse yhteyttä. Yhteystiedot ohessa: Entresse 09 81653776, Sello 09 81657607, Tapiola 050 4289392, Nöykkiö 09 81657734
Parnasso on lainakappaleena Rikhardinkadun kirjastossa (säilytetään 7 vuotta). Nro 3/2012 on siellä nyt hyllyssä. Voit tehdä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi) tai soittaa Rikhardinkadun kirjastoon (puh. 31085908) ja siellä tehdään varaus. Voit noutaa lehden sitten haluamastasi helmet-kirjastosta. Pysyvästi Parnassoa säilytetään Pasilan kirjastossa, jossa se on luettavissa (ei kotilainaan)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki: Otava, 2000) Helander mainitaan (s. 111) samankaltaisen nimen Helanen selitteessä. Teoksen mukaan on mahdollista, että Helander on aikoinaan otettu sukunimenä käyttöön Oulunseudun, Ristijärven ja Pudasjärven seudulla yleisen tilannimen, Helasen pohjalta. Oulussa nimi on kuitenkin vaihdettu jälleen suomalaiseen nimeen Helanen vuonna 1906. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Helanen on nimenä yhdistettävissä talonnimeen Helala sekä muihin Hela-, Helaa- tai Helaja-alkuisiin asutus- ja luontonimiin, joita esiintyy Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kyseiset nimet viitannevat helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Sukututkija…
Oman kokemukseni mukaan päiväopinnot eivät ole pakolliset. Kirjastonhoitajana työskentelevillä henkilöillä on usein hyvin erilaiset koulutuspolut takanaan. Tärkeintä on tosiaan, että vaadittu 60 opintopistettä informaatiotutkimusta on suoritettuna korkeakoulututkinnon ohella.
Esimerkiksi allekirjoittanut opiskeli alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon Helsingin yliopistossa. Informaatiotutkimuksen perusopinnot 25 opintopistettä suoritin Tampereen avoimessa yliopistossa ja informaatiotutkimuksen aineopinnot 35 opintopistettä Oulun avoimessa yliopistossa. Molemmat opintokokonaisuudet järjestettiin verkkokursseina, joista jälkimmäiseen tosin kuului muutama lähiopetuspäivä Helsingissä.
Helsingin yliopisto suostui hyväksilukemaan…
