Kirjassa Joensuun kaupunki: Kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet (1995), sivulla 108, on vähän parempi kuva Penttilän hovin päärakennuksesta, sen julkisivusta.
Joensuun kaupunki on tehnyt Penttilän seudun suunnittelua. Penttilänrannan kaavamuutosesitys III on luettavissa Joensuun kaupungin sivuilta: http://www.joensuu.fi/penttilanranta-iii . Siinä näkyvät ilmakuvassa Penttilän hovin alueen jäljellä olevat rakennukset ja miten ne tulevat sijoittumaan uudessa suunnitelmassa.
Tupru- ja Kehrä-sarjat tosiaan muistuttavat toisiaan suuresti. Tuprun tuotanto aloitettiin ilmeisesti vuonna 1974, ja Kehrä aloitti sen "seuraajana" 1977.
Ilmeisesti sarjojen huomattavin ero on kuvioinnin pinnan rakenteessa. Tupru-sarjan pinta on ns. karkeampi ja urat syvempiä, kun taas Kehrän urat ovat matalampia. Astioissa on muitakin pieniä eroja, esim. Tupru-lautasien reuna on taittuvampi verrattuna ylöspäin kaartuvaan Kehrään.
Linkin takana on Designlasi-sivuston käyttäjien kommentteja, jotka saattavat auttaa erottamaan sarjojen astiat toisistaan: http://www.designlasi.com/forum/tupru-kehra
Kuvia kysesistä astioista ja tietoa niiden tuotantovuosista löytyy esim. kirjasta Nanny Still : design 45 anni (1996). Myös kirja Riihimäen lasi…
HelMet-kirjastoissa asiakkaalla saa olla samanaikaisesti 100 lainaa ja voimassa 50 varausta kerrallaan. Mikäli lainojen määrä ei siis ylitä sataa, voitte lainata kaikki saapuvat DVD:t huoletta.
Kirja voisi olla Weilin + Göösin Aapinen, josta otettiin seitsemän painosta vuosina 1967-73.
Aapinen / [Kirj.] Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen & Touko Voutilainen ; Kuv. Kylli Koski.
Julkaistu: Hki : Weilin + Göös, 1967
Ulkoasu:183 sivua : kuvitettu
Lisäpainokset: 2. p. 1968. - 3. p. 1970. - 4. p. 1971.
Siinä on Karhu ja siili -niminen tavutettu tarina, jossa käydään kuvatun kaltaista vuoropuhelua:
ISO KARHU MURISEE: SYKSY ON JA SATAA.
PIENI SIILI TUHISEE: Syksy on ja sataa.
ISO KARHU MURISEE: MINULLA ON UNI.
…ja niin edelleen.
Kirjassa käytetty fontti vaihtuu loppupuolella pääteviivattomasta pääteviivalliseksi.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta ei tätä aapista löydy, voit pyytää sen kaukolainaksi kauttamme.
Kouvolan pääkirjastossa ei ole palautusluukkua. Palautusautomaatti kirjaston eteisessä on käytössä aukiolopäivinä klo 8.30 alkaen kirjaston sulkemiseen asti.
Muutamissa muissa Kouvolan kirjastoissa on palautusluukku, mm. Kuusankoskella ja Myllykoskella.
Kouvolan itsepalvelukirjastoissa (v. 2016 Elimäki, Haanoja, Inkeroinen) on laaja aukioloaika. Aineistoa voi palauttaa aikaisin aamulla, myöhään illalla ja myös viikonloppuisin. Itsepalvelukirjaston käyttöön tarvitaan Kyyti-kirjastokortin ja tunnusluku. Kouvolan kirjastojen aukioloajat voi tarkistaa tästä: http://www.kyyti.fi/kirjastot/kouvola
Kirjastoasetus (406/2013) määrittelee kirjaston henkilöstön koulutusrakenteen ja kelpoisuusvaatimukset. Määritelmän 2. kohdan mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot pätevöittää alalle.
Näin ollen päätutkinnolla ei ole lain puolesta väliä, jos vaadittavat 60 (lisä)opistopistettä täyttyvät. Kirjastot voivat määritellä omia pätevyysvaatimuksiaan. Voit selailla avoimia työpaikkoja esimerkiksi Kirjastot.fi-sivuston ammattikalenterista: http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat#.V5miFE0QbGI
Pelkästään tositapahtumiin perustuville kaunokirjoille ei ole olemassa omaa sivustoa. Niitä voi kuitenkin löytää Kirjasammon sivuilta osoitteesta:
http://www.kirjasampo.fi/fi
Sivustolla voi hakukenttään kirjoittaa termit ”tositapahtumaan” tai ”tositapahtumiin”, jolloin hakutuloksista saa kyseisillä termeillä romaaneja, elämänkertoja, runo-ja novellikokoelmia sekä sarjakuvia. Hakupalkki löytyy sivun yläosasta ja sen vieressä on myös linkki hakuohjeisiin.
Tässä muutama poiminta hakutermillä ”tositapahtumiin” löytyneistä kotimaisista romaaneista:
Leivo, Arto. Murha Elämänmäellä. Mediapinta, 2013
Jaakonaho, Asko. Onnemme tiellä. Otava, 2012
Perä, Meeri. Kirkonpolttajat. Mediapinta, 2011
Stoor, Jarmo. Sielunhäkki. Into, 2013
Tabermann, Tommy.…
Kirja on Meidän vauvan kirja, jota jaettiin äitiyspakkauksessa 80- ja 90-luvuilla. Muitakin hyviä vauvan kanssa luettavia kirjoja esitellään dokumentissa Lue lapselle – Anna paras lahja tulevaisuutta varten http://docplayer.fi/8449171-Lue-lapselle-anna-paras-lahja-tulevaisuutta…
Kyseessä voisi olla tämä Entressen kirjaston video:
https://vimeo.com/15449123
Video on toteutettu Pauligin mainoksen tapaan ja siinä puhutaan kirjan muovitustyöstä, sekä näytetään miten muovitus onnistuu. Taustalla soi sama musiikki kuin kahvimainoksessa.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden vuoden 1943 50 pennin kolikon arvo on 20€-0,50€ kolikon arvosta riippuen.
Rahan arvosta voi lukea lisää esimerkiksi Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilta.
http://www.snynumis.fi/
Jos kysytte rahan arvoa nykyrahassa, Suomen Pankin Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan 50 penniä vuodelta 1943 on nykyrahassa (2015) 0,09 euroa.
http://www.rahamuseo.fi/fi/pelit-ja-multimediat/rahanarvolaskuri/
Tietoa siitä, milloin alennusmyynnit tarkalleen aloitettiin, emme onnistuneet löytämään. Tuskinpa sitä ihan tarkkaan tiedetäänkään. Luonnollisesti hinnoilla on ollut tapana laskea silloin kun kauppiaalla on ollut liikaa tavaraa, josta hänen on päästävä eroon.
Kansalliskirjaston digitoituiduista sanomalehdistä voi etsiä alennusmyynti-ilmoituksia tekstihaulla. Esimerkiksi 5.3.1909 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä on Osuuskauppa Aitan etusivunilmoitus otsikolla ”Suuri kevätkauden alennusmyynti”. Saadakseen tilaa uusille tavaroille liike myi villa- ja pumpulikankaita 10-20 % alennuksella.
Alennusmyynnin kerrottiin kestävän ”joitakuita päiviä”.
Tietoja kansainvälisistä alennusmyyntikampanjoista löytyy esimerkiksi Anna Kortelaisen kirjasta Päivä…
Uuden Helmet-kortin saa ihan saman tien kirjastossa käydessä, kunhan mukanasi on kuvallinen henkilöllisyystodistus. Aikaa menee vain pieni hetki, kun kortin numero vaihdetaan järjestelmään ja yhteystietosi tarkistetaan. Uusi kortti maksaa 3 euroa.
Vanhan kortin voit sulkea jo nyt soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon, jottei sitä voisi käyttää väärin, mikäli kortti joutuu vääriin käsiin.
Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Cassandra Claren aikaisemmat romaanit on suomeksi julkaissut Kustannusosakeyhtiö Otava. Vielä Claren uusin maaliskuussa ilmestynyt romaani ei ollut syksyn uutuuskirjojen listalla.
Kustantamoille voi esittää mm. toiveen kirjan suomentamisesta ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Useimpien kustantamoiden kotisivuilta löytyy linkki "Ota yhteyttä". Myös palautelomakkeella voi lähettää toiveita.
Lasse Eerolan Nuokkurusokista löytyy lainattavat säestysnuotit vain huilulle, klarinetille tai alttosaksofonille. Niitä voi kaukolainata Lahteen. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Walking in the air -kappaleen säestysnuotit B-klarinetille löytyvät Howard Blaken nuottikokoelmalta The snowman : suite for Bb clarinet/tenor saxophone and piano. Kyseistä nuottia löytyy vain pääkaupunkiseudulta. Sekin voidaan kaukolainata.
Kyllä on mahdollista: Sivun http://www.helmet.fi ylävalikon Info-osiosta, pudotusvalikon kohdasta Hankintaehdotus.
Tässä vielä hankintaehdotus-sivun suora osoite:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Napsauta "pylpyrää" Helsinki-sanan edessä, täytä lomake ja lähetä.
Romaniassa ja Balkanin alueella on hyvin suosittua mustalaisten soittama puhallinmusiikki (Gipsy brass band music), joka on rytmikästä, menevää ja iloista. Kysymyksessä saattaisi olla juuri tällainen musiikki. Fanfare Ciocarlia on romanialainen orkesteri, joka soittaa juuri tätä tyyliä, samoin serbialainen Boban & Marko Markovic Orkestar ja makedonialainen Kocani Orkestar. World music network on myös julkaissut 2008 cd:n The rough guide to the music of Romanian Gypsies. Lisäksi Youtubesta löytyy paljon muitakin, kun kirjoittaa hakukenttään "Gipsy brass bands".
Kerttulan suvusta ei näytä olevan oikein painettua materiaalia. Eero Kerttulan painamaton teos ”Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988” saattaisi olla avuksi, mutta se saattaa olla aika hankalasti saatavilla. Ainoa hakutulos löytyy osoitteesta http://www.kotiseutuarkistot.fi/arkistoyksikko/5509, eikä tuosta viitteestä kunnolla selviä, missä teos sijaitsee. Haulla tulee viittaus Nivalaan, joten kenties se olisi Nivalan kotiseutuarkistossa, jonka yhteistiedot löytyvät sivulta http://www.kotiseutuarkistot.fi/yhteystiedot.
Osoitteesta http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kerttula.html löytyy joitakin tietoja Kerttuloista, mutta meillä ei ole tämän vastauksen puitteissa mahdollisuutta tehdä laajempaa sukuselvitystä. Suomen…
Kielitoimiston sanakirja (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi) on oivallinen lähde sanojen merkityksiin. Se on sangen kattava, vaikka aivan harvinaisimpia sanoja sieltä ei ehkä löydy. Sanakirja on olemassa myös painetussa muodossa. Vanhempi laitos on ”Suomen kielen perussanakirja”, ja sekin ajaa asiansa, jos merkityksiä on tarve selvitellä.
Sanojen alkuperässä auttavat etymologiset sanakirjat. Suositeltavia ovat kolmiosainen ”Suomen sanojen alkuperä” (SKS ja Kotus, 1992–2000) ja Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (Sanoma Pro, 2013; myös vanhempia painoksia). Jos jotakin sanaa ei noista löydy, voi lisää lähteitä etsiä osoitteesta http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/ löytyvästä Etymologisesta viitetietokannasta. Jos…
