Helena Anhavan runo "Kun tapaa katkeroituneen vanhuksen" sisältyy hänen runokokoelmaansa Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runon voi lukea myös Helena Anhavan runojen kokoelmasta Runot 1971 - 1990 (1990).
https://finna.fi
https://kirjasto.kuopio.fi/Kirjastot
Anhava, Helena: Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (Otava, 1971)
Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta selvitettiin, että taloyhtiön pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Kahri. Todennäköisesti kyseessä on arkkitehti Esko Kahri.
Coelhon tyyppisiä filosofisia romaaneja voisivat olla esimerkiksi:
Alasalmi, Päivi : Joenjoen laulu (2013) ja Pajulinnun huuto (2015). Kirjoissa käsitellään saamelaisten ja suomalaisten suhteita, saamelaisen identiteetin säilymistä, kristinuskon tuloa käännytyksineen. Myös naisten asema ja häpeä aviottomista lapsista teemana.
Itkonen, Juha : Myöhempien aikojen pyhiä (2003) . Itkosen esikoiskirjassa kaksi mormonipoikaa saapuu Suomeen levittämään omaa uskontoaan suomalaisten keskuuteen. Kirjassa kuvataan kahden nuorukaisen suhdetta uskontoon ja toisiinsa, sitä kuinka suomalaiset suhtautuvat näihin sanansaattajiin, uskonnollisia yhteisöjä ja ristiriitoja, ulkopuolisuutta
Karna, Maija : Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä (2015). Kirja…
Samaan aihepiiriin, josta mainitsemasi teokset kertovat, voit tutustua lukemalla Eunsun Kimin ja Sébastien Fallettin teoksen Pohjois-Korea : yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä (2014) ja
Hyeonseo Leen ja David Johnin teoksen Seitsemän nimen tyttö : pakoon Pohjois-Koreasta (2015).
Teokset ovat lainattavissa tai varattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yhdysvalloissa Salt Lake Cityssä on äskettäin avattu virtuaalinen huvipuisto Void, jossa voi pelauttaa mm. pelejä, seikkailuja, ongelmanratkaisutehtäviä ja opetustehtäviä.
Alla linkit aiheesta uutisoineen Tekniikka & talous -lehden ja Void-puiston sivuille:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/virtuaalinen-huvipuisto-auk…
http://www.polygon.com/features/2016/5/5/11597482/the-void-virtual-real…
Suomessa laseja näytetään vuokrattavankin, mutta ainakin löytämäni yritykset vuokrasivat niitä yritysten käyttöön.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Uuden suomalaisen nimikirjan (2000) mukaan sukunimi Mörö tulee siitä, että tummatukkaista, isokokoista ihmistä on saatettu nimitellä sanoilla mörkö ja mörö, joilla on tarkoitettu pelottavan ja kummituksen lisäksi myös villieläintä, karhua, sutta tms. Sukunimenä Mörö on kannakselainen, nimenkantajia asui ennen viime sotia etenkin Valkjärvellä ja Kivennavalla.
Hei!
Kuoleman Spiraalin jälkeen tulee Tuulen puolella. Seuraavat kirjat sarjassa ovat: Ennen lähtöä, Veren vimma, Rivo satakieli, Väärän jäljillä, Minne tytöt kadonneet ja Rautakolmio. Kirjat ovat saatavissa myös äänikirjoina Hämeenlinnan kirjastosta,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Yksittäisen kirjailijan saamat prosenttiosuudet eivät ole julkista tietoa, mutta esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitto lähtee siitä, että kirjailijan on saatava vähintään 21% ns. kustantajan nettohinnasta. Suomessa on kuitenkin sopimusvapaus, joten kirjailija ja kustantaja voivat sopia tätä alhaisemmasta tai korkeammasta osuudesta vapaasti.
Sillä, onko kysymys kirjaston vai jonkun muun ostaman kirjan hinnasta, ei suoranaisesti ole tekemistä kirjailijan saaman korvauksen kanssa, sillä edellä mainittu kustantajan nettohinta on kirjakaupan hinnoista riippumaton.
Lienee selvää, että aloittelevat kirjoittajat eivät saa yhtä hyvää sopimusta kuin sellainen kirjailija, joka on kustantajalle pystyvänsä tekemään hyvin myyviä kirjoja.
Heikki Poroila
Kyseessä on Volkswagenin omien sivujen mukaan Kiss-yhtyeen esittämä laulu "Beth". Se on albumilta "Destroyer" vuodelta 1976. Laulun ovat tehneet Bob Ezrin, Stanley Penridge ja Peter Criss.
Heikki Poroila
Ei ole tietoa. Kirjavälityksen syksyn ennakkotiedoissa ei näy mitään uutta sarjaa Cassandra Clarelta, mutta kaikilta kustantajilta ei ole ennakkotietoja.
Claren tähänastinen suomalainen kustantaja on Otava, jonka omassa syksyn julkaisuluettelossa ei ole tätä sarjaa. Voit aina kysyä kustantajlata, onko sillä aikomus julkaista myöhemmin myös Infernal devices -sarja suomeksi. Otavan yhteystiedot ovat täällä: http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Helmet-kirjastokortti lakkaa toimimasta, jos asiakas ei ole käyttänyt sitä kolmeen vuoteen. Uuden saat maksutta käymällä jossain helmet-kirjaston toimipisteessä pääkaupunkiseudulla. Henkilöllisyys on todistettava. Kortti on maksuton.
Kysyjä tiedustelee, miksi tasa-arvolain muutoksessa ei mainita peruskoulua. Laissa mainitaan syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot, muttei tarkemmin koulutyyppejä. Laki jää siis tälle tasolle. Tasa-arvolain muutoksen taustalla olevassa valmisteluaineistossa viitataan perusopetuslain kohtaan Oikeus turvalliseen opiskeluun.
SÄÄDÖKSET
1329/2014: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (1329/2014)
jolla on muutettu Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta – Tasa-arvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Tasa-arvolain muutoksessa tulevat mainituiksi syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot - 6 c §, 7 §
http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141329
1325/2014:…
Helsinki Region Infoshare sisältä avointa data pääkaupunkiseudulta vapaasti hyödynnettäväksi. http://www.hri.fi/fi/
Sivulta löytyy esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston käynnit toimipisteittäin:
http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-kaupunginkirjaston-kaynnit-toimi…
Helsingin kaupunginkirjaston lainausmäärät toimipisteittäin:
http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-kaupunginkirjaston-lainausmaarat…
Tässä kaikki:
http://www.hri.fi/fi/dataset?q=kaupunginkirjasto&sort=metadata_created+…
Paljon lisätietoa lähteistämme ei löydy, mutta ainakin seuraavat:
Ilmari Hahtola, syntynyt 10.8.1905
suorittanut kirkkomusiikkitutkinnon Helsingissä 1931
Iisalmemn maaseurakunnan kirkkomuusikoksi 1936, vuoden 1970 alussa maa- ja kaupunkiseurakunta yhdistettiin, tuolloin seurakunnan 2. kanttoriurkuriksi
kuoli 29.1.1971
Anja Tsokkisen teokessa
Iisalmen kaupungin historia 1930-1969
kerrotaan, että hän on sodan jälkeen johtanut ainakin Iisalmen rautatieläisten kuoroa, varmaan muitakin ryhmiä.
Yllämainitut lyhyet tiedot on kerätty matrikkelista
Suomen teologit ja kirkkomuusikot 1974
sekä Kirkon kalenteri -vuosikirjoista.
Todennäköisesti vuoden 1971 iisalmelaislehdistä ja Kirkkomusiikkilehdestä voisi löytyä muistokirjoituksia.
Tämä virhe on tiedossamme ja sen korjaamista on selvitetty järjestelmänkehittäjiltä. Korjaaminen on osoittautunut hankalammaksi kuin voisi kuvitella, koska järjestelmä on alun perin englanninkielinen ja kaikkien termien kääntäminen parhaalla suomenkielisellä vastineella ei onnistu, koska alkuperäistä termiä on voitu käyttää monessa eri kohtaa, jotka suomeksi vaatisivat erilaisten sanojen käyttöä.
Verkkokirjastoon voi kirjautua myös osoitteessa https://kirjasto.kyyti.fi/, jossa tekstit ovat oikein.
Asia kuitenkin on vielä työn alla ja korjaantuu viimeistään, kun verkkokirjasto siirtyy kokonaan toiseen ohjelmaan tulevaisuudessa.
Kyseinen katkelma on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäisestä kokoelmasta, runoelman Heinäkuun viides päivä viidennestä säkeistöstä. Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1889.
Koko säkeistö kuuluu seuraavasti:
"Rannalta tältä palasen
maat' ihanaista isien
sa näet, nuorukainen:
kuin Virtain järvet ihanat
on Saimaan sadat lahdelmat,
Imatra pauhaavainen
ja Vuoksen aallot vaahtoisat."
Katkelma runosta on kaiverrettu Punkaharjulla kansallisrunoilijan kunniaksi pystytettyyn kivipaateen. Runeberg vieraili Punkaharjulla kesällä 1838.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688-images.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.txt
http://www.visitpunkaharju.fi/luonto-ja-historiakohteet
http://www.panoramio.com…
Vuoden 1959 Apu-lehteä (,joka vuosina 1933-1968 oli nimeltään Apu: ajanvietelukemisto) ei ole yleisissä kirjastoissa. Se löytyy Kansalliskirjastosta, Varastokirjastosta ja joistakin muista yliopistokirjastoista:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/6GGQY6UJFRVVJM3C6FLITQHYPGSFPLD4S…
Ainakaan Arto- ja Aleksi-lehtitietokannoista ei tätä pysty hakemaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee lehtien selaaminen. Sama tilanne on esim. Seura-lehden kanssa.
