Kirjastoja saa käyttää vaalimainosten esilläpito tai - jakelupaikkoina. Kirjastot eivät pysty ylläpitämään vaali-infopistettä, jossa kaikki puolueet olisivat tasapuolisesti esillä ja jossa tietoa vaalien tarkoituksesta jaettaisiin asiallisesti.
Niissä kirjastoissa, jotka ovat äänestyspaikkoja, ei vaalialain (1987/214) 56§ ja 72§ mukaan saa äänestysaikana pitää puheita eikä jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen.
Pääkaupunkiseudun äänestyspaikkoina toimivista kirjastoista ei vielä ole tietoa. Äänestyspaikat julkistetaan lähempänä vaaleja.
Antero Vuorion teos Rajajääkäripataljoona 7, 1941-1944 : Salla, Kiestinki-Uhtua, Tolvajärvi (Rajajääkäripataljoona 7:n perinnetoimikunta) on ilmestynyt jo vuonna 1993, joten kirjakaupoista sitä ei varmastikaan löydy. Teidän kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat mainio tapa löytää vanhempaa kirjallisuutta. Jo pelkkä googletus kirjan nimellä saattaa johtaa nettiantikvariaattiin, jossa etsimänne kirja on myytävänä.
Nettiantikvariaattien sivuja löytyy helposti googlettamalla "antikvariaatti". Monissa niistä on myös puutelista, johon voi ilmoittaa etsimänsä teoksen.
https://finna.fi
Kirjastoilla on ryhmtyötiloja, jotka ovat tarkoitettuja ei kaupallisiin tilaisuuksiin. Tiloja voi varata Varaamo palvelun kautta tai soittamalla haluamaanne kirjastoon.
https://varaamo.hel.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kaksi historiateosta Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 sekä Mikko Laakson Kansanvalistajasta kansalaisen olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Rikhardinkadun kirjasto avattiin vuonna 1882 ensimmäisenä kaupunginkirjaston toimipisteenä. Ensimmäinen sivukirjasto perustettiin Töölöön Huvila Valoon vuonna 1899 Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan. Nykyinen Töölöön kirjasto on avattu vasta vuonna 1970. Vallila avattiin 1908, Kallio 1912, Käpylä 1926 ja Eteläinen sivukirjasto 1939. Kaupunginkirjaston historian toista osaa ei valitettavasti ole kirjastossani saatavilla, etten pysty tämän enempää toistaiseksi kertomaan kirjastojen…
Espoossa on noin 20 sivun tulostus ja kopiointi ollut maksutonta kesäkuun alusta alkaen.
Värillinen ja mustavalkoinen tulostus on toistaiseksi ilmaista.
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
Kyllä lukuhaasteeseen käyvät myös pokkarit. Lukuhaasteeseen voi lukea kauno- tai tietokirjoja ja yhtä hyvin lasten tai nuorten kuin aikuistenkinkirjoja. Paperisen kirjan sijaan voit lukea e-kirjan tai kuunnella äänikirjan. Kannattaa muistaa myös runot ja sarjakuvat.
Täältä lisätietoa:
https://kirjasto.seinajoki.fi/feed-items/osallistu-kirjaston-lukuhaaste…
Vesijuoksuvöitä on eri kokoisille ihmisille. Pisimmät löytämämme vyöt ovat 190 cm:n pituisia, ja ne sopivat 120 kg painoon asti. Alla linkit muutamiin merkkeihin:
http://www.aquanetti.fi/beco-maxi-vesijuoksuvyo
https://www.klubbensport.fi/muut/2250902/vesijuoksuvy%C3%B6-maxi-aikuis…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Peppina ja Peppiina ovat pidentymiä Peppi-nimelle. Peppi taas on Pippi-nimen suomennus ruotsista, ja peräisin Astrid Lindgrenin kirjasta Peppi Pitkätossu (ruotsiksi Pippi Långstrump).
3d-tulostin on tällä hetkellä käytettävissä seitsemässä Helmet-kirjastossa. Helsingissä 3d-tulostin on Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10) ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa 3d-tulostin löytyy Entressen, Ison Omenan, Tapiolan, Sellon ja Kivenlahden kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kerttu Saalastin runo Valkea lakeus löytyy ainakin kirjasta Isohookana-Asunmaa, Tytti : Thteinen hyvä - paras hyvä : Kerttu Saalastin elämäkerta (2008) s. 10.
Voit varata Lastu-tietokannassa olevia lainattavia kirjoja
ja ne kuljetetaan valitsemaasi toimipisteeseen.
Päijät-Hämeen yleiset kirjastot kuuluvat Lastuun ja kirjoja kuljetetaan näiden kirjastojen välillä.
Eli voit tilata haluamasi kirjan vaikkapa Heinolasta Lahteen.
Tarkempia tietoja varauksista sivulla:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101825
Lastu:
http://lastukirjastot.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy paljon tietoa paikannimien alkuperästä.
http://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/paikannimet
Siellä on arkistoituna myös mielenkiintoinen verkkonäyttely paikannimistä.
http://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/nimiaiheiset_verkkonayttely…
Sen mukaan suomalaiset paikannimet ovat usein paikan maantiedettä kuvailevia tai sitten ihmisten ja talojen nimistä johdettuja.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut Nastola-nimen merkitykseen melko tyhjentävästi 2014 Kysy.fi palstallaan.
"Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Nastolan kunnan nimi tullut samannimisen kylän mukaan, ja on ollut luultavasti alkuaan talonnimi. Talonnimen arvellaan tulleen isännän nimen mukaan. Nastola mahdollisesti tulisi…
Fine Woodworking lehteä tulee tosiaan vain kolmeen Helmet kirjastoon: Itäkeskukseen, Käpylään ja Selloon.
Huomasin, että uusimman lehden videot näkyvät Helmet sivuilla olevan linkin kautta. Valitettavasti arkistoa ei ole käytössä.
Poistettavat lehdet yleensä myydään. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan noihin kolmeen kirjastoon, jos poistomyyntien seuraaminen ei ole Sinulle mahdollista.
Zinio lehdistä löytyy Woodcraft Magazine. Olisiko se sopiva?
Melinda tietokannan mukaan Woodturning-lehteä olisi saatavilla kaukolainana varastokirjastosta.
Aalto yliopiston kirjastosta taas löytyy Fine Woodworking-lehteä myös pidemmältä ajalta.
Välitän toiveesi Woodturning-lehden tilaamisesta kaupunkien lehtivastaaville. Saattaa kuitenkin olla, että…
Global Finance -lehden mukaan maailman köyhin maa vuonna oli vuonna 2015 Keski-Afrikan tasavalta. Lehdessä on vertailtu saman rahamäärän ostovoimaa kussakin maassa eli menetelmänä on ollut ostovoimapariteetti (PPP), joka kertoo bruttokansantuotetta luotettavammin maiden välisistä varakkuuseroista. Myös Yhdistyneet kansakunnat on julkaissut listauksen maailman 25 vähiten kehittyneestä maasta, mutta YK ei listaa maita köyhyysjärjestykseen.
Ainakin Kirkonulkomaanapu kerää lahjoituksia Keski-Afrikan tasavallan konfliktista kärsivien hyväksi (https://www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/keski-afrikan-tasavallan-konf…).
Global Finance lehden listaus: https://www.gfmag.com/global-data/economic-data/the-poorest-countries-i…
YK:n listaus: http://www.…
Valitettavasti en löytänyt tietoa sanan alkuperästä. Suomalaisesta pikannimikirjastakaan ei löytynyt Ätämö sanaa. Sanan alkuperän voisi tuntea Kotimaisten kielten keskus Kotus ja Someron kaupunginkirjasto.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
http://www.kotus.fi/
http://hakemisto.kirjastot.fi/someronkaupunginkirjasto-337e2
Samuel Shellabargerin Kulta ja kuolema (suom. Eeva Kangasmaa, Aura, 1946 ja WSOY, 1953) kuluu useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin. Helmet-kirjastojen kokoelmista se on valitettavasti jostakin syystä jouduttu poistamaan.
Voit tilata teoksen lainaan kaukopalvelun kautta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön netissä tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus. Kaukopalvelulomake ja hinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Suomalaista pelimannimusiikkia löytyy kirjastosta sekä äänitteiltä että nuotteina. Perinteisiä tanhuihin sopivia sävelmiä on koottu mm. kokoelma-cd:lle "Katrillaten", jota on julkaistu kaksi osaa (Suomalaisen kansantanssin ystävät, 2005).
Modernimpaa otetta on Petri Kauppisen toimittamassa Sampo FolkJam -teoksessa (2014, 978-951-103-6). Pakettiin kuuluu myös tanssiohjekirja.
Hyvää rytmikästä ja iskevää pelimannimusiikkia löytyy mm. Frigg, JPP ja Leikarit -yhtyeiden cd-levyiltä.
Jos haluaa itse soittaa tanhusävelmiä, niin hyvä nuottikokoelma on Tanhuvakan sävelmistö (2012, 979-0-90001644-1-4).
