Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Søren Ulrik Thomsenilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista teosta.
Lahden runotietokannasta löytyy tieto, että Thomsenilta on suomennettu ainakin yksi runo, joka on suomeksi saanut otsikon "Olen niin kyllästynyt rockmusiikkiin". Runon on suomentanut Senta Terässalmi ja se on luettavissa antologiasta "80-90 : pohjoismainen antologia" (Laatusana, 1990). Runo on teoksesta Nye digte (1987), mutta runon alkukielistä nimeä ei tietokannassa mainita.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.litteratursiden.dk/forfattere/soeren-ulrik-thomsen
https://finna.fi/
Voit palauttaa HelMet-kirjaston toimipisteestä lainaamasi aineiston toiseen toimipisteeseen, myös HelMet-kirjastojen kirjastoautoihin.
Kirjastoautojen aikataulun voit tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Suosittelen käyttämään myös muita sosiaalisen median kanavia, kuten esim. etsimään meriaheisia blogeja:
https://www.blogit.fi/tag/meri
Myös erilaisissa kuvapalveluissa, kuten instagramissa tai flickrissä voi tehdä hakuja meriaiheisista kuvista.
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän YKL:n mukaan niin lasten kuin aikuistenkin aforismikokoelmat sijoitetaan luokkaan 10.8 (Mietelausekokoelmat, sitaattikokoelmat). Verkko-YKL löytyy alla olevasta linkistä. Siinä on myös sanahaku, josta luokan voi tarkistaa:
http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/sanat/?SearchWord=aforismit
Helsingin kaupunginkirjastolla on oma luokitusjärjestelmänsä HKLJ (http://hklj.kirjastot.fi/), mutta muut Suomen kuntien kirjastot käyttävät YKL:ää.
Rytmitajua voidaan pitää yhtenä musikaalisuuden osatekijänä. Usein siihen liitetään myös kyky liikkua musiikin rytmin mukaan, mutta ei aina. Esim. tältä sivulta lisätietoa rytmitajusta:
http://www.viiri.net/tanssmus/rytmi.htm
Toisaalta muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan rytmitaju ja kielen ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. Tässä linkki uutiseen:
http://yle.fi/ylex/uutiset/tutkimus_rytmitaju_ja_kielen_ymmartaminen_li…
Rytmitaju on kuitenkin taito siinä missä muutkin, siinä voi kehittyä ja sitä voi harjoitella.
Tanssikoulu lienee hyvä paikka maksullisesti harjoitella rytmitajua ja tanssitaitoa yleensäkin. Alla myös linkki Sibelius-Akatemian kansanmusiikin etno.net-sivustolle, jolta löytyy kehorytmiharjoituksia, joiden sanotaan…
Nurmijärven kirjaston oman kunnan aineiston varaaminen on tämän vuoden alusta (2017) alkaen ollut maksutonta. Ratamo-kirjastokimpan varausten hinta on 2 euroa. Alla lisää tietoa:
http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/kirjasto-_ja_tietopalv…
Hei Tea,
Kyllä, voit tilata kirjan Söderkullasta Porvooseen. Tee silloin Porssessa seutuvarauksen ja valitse mistä kirjastosta haluat noutaa kirjan.
terveisin
Tove Selkälä
Suomen tilastollisen vuosikirja listaa kuolleet kuolemansyyn mukaan. Listaus ei ole yleisyysjärjestyksessä, vaan tautiluokituksen nimikkeistön mukainen.
Tilastolliset vuosikirjat verkossa:
http://www.doria.fi/handle/10024/67152/browse?order=DESC&type=dateacces…
Hei Anne,
Kyseessä voisi olla Kersti Frigellin Mukavantit tulevat tai Mukavantit sienimetsässä. Molemmat kirjat on julkaistu vuonna 1988.
Kirjat ovat sen verran vanhoja, että niitä ei kovin helposti löydä enää kirjastoista. Voit kuitenkin pyytää omaa kirjastoasi kaukolainaamaan kirjat esimerkiksi Varastokirjastosta. Voit myös etsiä kirjoja antikvariaateista.
Terveisin
Catharina Latvala
Sonnisaaren synnytyslaitos perustettiin vuonna 1903 Oulun Sonnisaaren entiseen kolerasairalaan. Kauan synnytyssairaala ei tuossa rakennuksessa toiminut, vaan jo vuonna 1926 avattiin tilanahtauden vuoksi Tuiran synnytyslaitos.
Oulun Ainola-huvila ei ole sama rakennus kuin entinen synnytyslaitos. Ainola sijitsee Oulun Ainolassa eli Pakolansaaressa. Siellä on ollut monenlaista toimintaa, ja nykyään siellä sijaitsee Pojois-Pohjanmaan museo.
Alla linkkejä muutamiin lähteisiin, joissa on tietoa tästä synnytyssairaalasta ja Ainolasta:
http://www.katilo.fi/
http://kniexp.org/tuiranpuisto/tuiranpuisto.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hupisaarten_kaupunginpuisto
Mikäli olet antanut kirjaston asiakastietoihin sähköpostiosoitteesi, voit pyytää lähettämään siihen uuden tunnusluvun. Pyynnön voi tehdä HelMetissä sivulla, jolla kirjaudutaan omiin tietoihin.
Mikäli kirjaston asiakasjärjestelmässä ei ole sähköpostiosoitettasi, niin voit uusia lainasi soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yrjö Varpion teoksessa "Väinö Linnan elämä" (WSOY, 2006) käsitellään ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogian vastaanottoa. Muissakin Linnaa käsittelevissä teoksissa saattaa olla jotakin tietoa teosten vastaanotosta. Jos erityisesti reaktiot ulkomailla kiinnostavat, kannattaa tutustua Varpion teokseen ”Pentinkulma ja maailma” (WSOY, 1979).
Hyvä keino voisi olla myös "Täällä Pohjantähden alla" -sarjan lehtiarvostelujen lukeminen. ”Suomen kirjailijat 1945-1980” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) sisältää valikoidun listan Linnan teosten lehtiarvosteluista. Lehtiä tosin voi olla hankalampi saada käsiinsä, mutta osa saattaa olla kirjastossa mikrofilmiltä luettavissa.
Löysin ainoastaan Szymborskan kääntäjät.
Teoksessa Sata Szymborskaa ovat kääntäjinä Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Diktoniusta ja Mistralia etsin mm. Lahden runotietokannasta. Kävin läpi omasta tietokannastamme, Aurorasta, kaikki tekijöihin viittaavat teokset. Mistralilta löytyi melkein pelkästään runot Tuuditan lasta ja Balladi. Diktoniukselta selasin läpi hänen runotuotantonsa. Arvo Turtiainen ja Viljo Kajava ovat kääntäneet Diktoniusta. Jörn Donnerin toimittamassa kokoelmassa (en löytänyt suomentajaa kirjasta) Kirjaimia ja kirjavia, Tammi 1956, on lapsirunoja, mutta en löytänyt niistä yhtään, joka olisi vastannut antamiasi sanoja.
Muistatko, mistä olet poiminut Diktoniuksen ja Mistralin? Jos muistat, voin vielä yrittää etsiä.
Elonetistä löydät tietoa elokuvan aikalaisvastaanotosta ja taustasta.
Ks. https://www.elonet.fi/fi/elokuva/106945
Sakari Toviainen kirjoittaa Lumikuningattaresta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin esitteessä:
https://kavi.fi/fi/elokuva/106945-lumikuningatar
Lumikuningatar on sittemmin nähty mm. Suomen Kansallisoopperassa Kansallisbaletin 90-vuotisjuhlavuonna 2012.
Ks. http://oopperabaletti.fi/stage24/lumikuningatar/?gclid=CLr9jpux39ECFQeU…
Lähteitä:
Lumikungatar : lastenelokuva vai aikuisten seksuaalifantasia / Syrjänen, Elina
Musiikin suunta, ISSN 0780-0703 1996; (3): s. 38 - 47
Musiikillisia stereotypioita. / Syrjänen, Elina
Filmihullu, ISSN 0782-3797 1998; (4): 22-23
RAJATON RUUTU
Rajaton ruutu : kirjoituksia lapsista ja…
Yhtenä syynä pidetään sitä, että naisia on miehiä enemmän kaupungeissa, etenkin Helsingissä ja Turussa, ja miehet taas jäävät naisia useammin kotiseuduilleen pienille paikkakunnille. On vaikea tavata, kun ei olla samalla paikkakunnalla.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/010_v…
Tästä aiheesta on Yle uutisoinut:
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002900798.html
http://yle.fi/uutiset/3-6652781
Joissain artikkeleissa taas on viitattu siihen, että ihmisillä on epärealistiset odotukset,
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/297908-rakkaudelle-liian-kovat-k…
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/239894-suuri-seksitutkimus-tam…
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1090513814001111
Sinkuille löytyy…
Gary Chapmania näyttää suomennetun kahden teoksen verran. Rakkauden kieli (The five love languages) julkaistiin 2001 (2. p. 2006) ja Rakkauden tekoja 2012.
Maisun Miitreistä eli Dimitri Tarosesta voi lukea Reijo Reijosen artikkelista Dimitri Taronen (Maisun Miitrei), joka on julkaistu Nuori Karjala -lehden numerossa 62 (1997) : 8 (s. 153, 167). Nuori Karjala -lehden vanhat numerot löytyvät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
Julkaisussa Aamun koitto : Suomen ortodoksisen kirkkokunnan äänenkannattaja ja ortodoksisten kotien hengellinen lehti 89 (1995) : 7 (s. 19-20) on Unto Martikaisen artikkeli Leikinlaskun suurlähettiläs ja sananparren riemut : karjalaisesta ilosta kansanperinteen valossa. Lehti on luettavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa.
Sosiaaliturva-lehden numerossa 73(1985) : 24 (s. 1228)on Alpo Patrikan…
Etsitty kertomuskokoelma taitaa olla Sapo-sarjassa vuonna 1978 julkaistu Melville Davisson Postin Oli synkkä ja syksyinen yö. Tarinassa Jumalan työ tapauksen ratkaisu perustuu teoksen sankarin Abner-sedän havaintoihin kuuromykkien kirjoitusopetuksesta: " -- kuuromykkä ei koskaan panisi c:n tilalle s:ää tai u:n paikalle o:ta sillä hän ei tiedä miten kirjaimet lausutaan." Kertomuksessa Ottotytär uhrina on silmään ammuttu mies. Jääluotia ei sentään ole käytetty, mutta ampumahaava on taitavasti peitetty pelinappulan kappaleella niin, että ruumiissa ei näy jälkeäkään rikoksesta: "Hänessä ei näy mitään jälkeä. Storm ei ole löytänyt haavaa joka vuotaisi."
Helsingin yliopiston Taidehistorian kirjasto ja Sirenia-kokoelma on suljettu ja kokoelmat on siirretty Kaisa-kirjastoon. Rakennuspiirustuksia löytyy ennen kaikkea arkkitehtilehtien artikkeleista, joista suurin osa on eri tietokannoissa, joista osaan pääsee vain kirjastosta. Barokin arkkitehtuurista löytyy jonkin verran aineistoa Aalto-yliopiston Arkkitehtuuri-kokoelmasta Harald Herlin -Oppimiskeskuksesta (Otaniementie 9, Espoo). Jonkin verran voi löytyä myös Arkkitehtuurimuseon kirjastosta, Kasarmikatu 24. Tässä linkkejä:
https://aalto.finna.fi/Primo/Search?lookfor=Baroque+architecture+drawin…
http://lib.aalto.fi/fi/contact/
http://www.mfa.fi/
Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi –dokumentin mukaan Kahdeksan surmaluotia –elokuvan työryhmä sai viranomaisluvan valmistaa pontikkaa. Dokumentissa haastatellaan Tarja-Tuulikki Tarsalaa ja Paavo Pentikäistä. Heidän mukaansa Mikko Niskanen joi kuvausten aikana alkoholia. Todennäköisesti myös pontikkaa.
Kahdeksan surmanluotia -elokuvan pontikankeittokohtaus Ylen Elävässä Areenassa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/02/kahdeksan-surmanluotia
Lähde: Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi / ohjaus Peter von Bagh, 2010. Osa 2/3.
Dokumentti on katsottavissa KAVI:n Radio- ja Televisioarkistossa. https://kavi.fi/fi/rtva
Ks. myös:
Marttinen, Eero: Täyttä elämää : Mikko Niskanen : elokuvamies
Jyväskylä : Gummerus, 1997.
