Varkaustapauksien yhteydessä ensimmäinen toimenpide on aina varastetun kirjastokortin kuolettaminen, jotta sitä ei voida väärinkäyttää. Olen nyt kuolettanut korttisi.
Uuden kirjastokortin saat käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota silloin mukaan kuvallinen henkilötodistus. Uuden kortin hinta on 3 €, mutta jos teet varkaudesta rikosilmoituksen ja otat kirjastoon mukaasi kopion siitä, saat uuden kirjastokortin maksutta.
Suomen kirjastojen tilannetta Eteläpohjalaiset juuret - lehden saatavuuden suhteen voit tarkastella Frank - monihaun avulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Nimeke-kohtaan laitetaan lehden nimi, tässä tapauksessa Eteläpohjalaiset juuret. Hakua kannattaa rajata valitsemalla aineistolajiksi lehdet. Tämän haun mukaan Eteläpohjalaiset juuret - lehteä löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastosta ja Seinäjoen alueen Eepos-kirjastoista.
Mikäli tarvitsee tarkempaa tietoa itse lehdestä, sitä löytyy Eteläpohjalaiset juuret-yhdistyksen kotisivuilta. Ne löytyvät internet-osoitteesta
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/etusivu.html
Sivut kertovat lehdestä seuraavasti: "Eteläpohjalaiset Juuret -aikakauskirja ilmestyy neljä kertaa vuodessa.…
Suomenkielinen Sonetteja Lauralle on valikoima Petrarcan Canzionere-teoksesta eikä se sisällä kaikkia alkuperäiskokoelman runoja. Valitettavasti sonetti 126 on yksi niistä, joita siihen ei ole otettu mukaan. En onnistunut löytämään sitä myöskään eri antologioissa julkaistujen yksittäisten Petrarca-suomennosten joukosta.
Sisto Istanmäestä löydät tietoa seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 (toim. Ismo Loivamaa, 2003)
Nyt vasta näen (toim. Riitta Kylänpää, 2009)
Lisäksi Sisko Istanmäestä kerrotaan mm. Kirjasammossa;
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568#.Whw…
Finna-hakupalvelulla löytyy viitetietoja useista Sisko Istanmäen tuotantoa käsittelevistä artikkeleista, mutta ihan googlettamallakin löydät helposti kirjailijan haastatteluja ja lehtijuttuja hänestä. Tässä hakutulos Finnasta, hakusanana Sisko Istanmäki ja rajaus artikkeleihin, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=istanm%C3%A4ki+sisko&ty…
Kirjasto-ja informaatioalan 60op laajuiset opinnot voi suorittaa Tampereen yliopistossa tai Åbo Akademissa.
Tampere tarjoaa opinnot verkkokurssien muodossa avoimen yliopiston kautta. Lisää voit lukea heidän sivuiltaan:
http://www.uta.fi/sis/iti/opiskelijaksi/kirjastoala.html
http://www.uta.fi/avoinyliopisto/opiskelijaksi/index.html
Åbo Akademin tarjonnasta löytyy lisää infoa täältä:
http://www.abo.fi/fakultet/fi/informationsvetenskap
Moni mainostili käyttää twiittausbotteja, jotka lähettävät twiittejä automaattisesti.
Japanin Mcdonalds twittertili näyttää olevan tällä hetkellä johdossa. Twiittejä on yli 11 miljoonaa eli twiittejä sirkutellaan eetteriin melkein 3000 per päivä.
http://friendorfollow.com/twitter/most-tweets/
Valitettavasti Nacho Cerdàn lyhytelokuvasta Aftermath (1994) tehtyä tallennetta ei ole lainattavissa kirjastoissa.
http://www.imdb.com/title/tt0159241/
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jos tämä kirja on joskus ollut Vaski-kirjaston kokoelmissa, se on todennäköisemmin poistettu loppuunkuluneena kuin varsinaisesti sensuroitu. Englanninkielinen teos näyttäisi olevan Lastu-kirjastossa, Lahden pääkirjaston varastokokoelmassa. Sen saanee tilattua kaukolainana haluamaansa kirjastoon.
Sukunimet Tavas, Tavast, Tawast, Tavaste, Tavasti ja Tavastila perustuvat kaikki hämäläistä merkitsevään lisänimeen Tavast.
Suomessa oli jo keskiajalla tunnettu Tavast-suku, jonka kantaisä Nikolaus Tavast asui Hämeenlinnassa vuoden 1340 paikkeilla. Tähän sukuun kuului myös 1400-luvulla elänyt Turun piispa Maunu Tavast. Suku elää yhä. Monet muutkin hämäläislähtöiset suomalaiset ovat aloittaneet omat Tavast-sukunsa, joiden edustajien mukana nimi eri muodoissaan on levinnyt ympäri Suomen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Tätä Tuomas Kantelisen Paula Vesalan ja Mariskan tekstiin säveltämää laulua ei valitettavasti ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina. Ainoa keino saada nuotit taitaa olla yrittää ottaa yhteyttä itse säveltäjään. Kanteliseen saa yhteyden sähköpostitse osoitteella tkoffice@kantelinen.net (http://www.kantelinen.net/contact.html).
Heikki Poroila
Kun tekijänoikeus raukeaa - ja Jaakko Nikkisen osalta se on rauennut vuoden 2017 alussa -, myös Ilkka-lehden kanssa mahdollisesti tehty sopimus mahdollisesta yksinoikeudesta julkaisemiseen raukeaa. Kenellä hyvänsä on siten oikeus julkaista nämä lehdessä aikoinaan julkaistut tekstit. Oikeus ei liity mitenkään siihen, että kuvatuista tapahtumista on kulunut 100 vuotta.
Jos kysyjän isoisän kuolemasta on vähemmän kuin 70 vuotta, täytyy lupa tekstien julkaisemiseen saada isoisän elossa olevilta perillisiltä. Tämä ei kuitenkaan rajoita mitenkään oikeutta julkaista Jaakko Nikkisen siteerattuja tekstejä. Siteeraus ei synnytä mitään oikeuksia siteerattuun tekstiin.
Heikki Poroila 26.11.2017
Tarkoitat varmaankin tätä vuonna 2012 ilmestynyttä kirjaa: Pieksämäen seudun Putkoset: enempi kuin muita immeisiä / Mauri Putkonen ja Marianne Sartomaa.
Kirjaa on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa. Useimmista kirjastoista sitä ei saa kotilainaan, mutta Turun yliopiston kirjastossa on lainattava kappale. Voit saada kirjan kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
http://finna.fi
Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos.
Viola-tietokannasta (https://finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys, 1985) sen…
Kirjailija Kalle Veirtosta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Helttunen, Anne: Mieli ja maisema : kirjailijoiden työhuoneita (Avain, 2015)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (BTJ Kirjastopalvelu, 2004)
Internetistä löytyy tietoa mm. näiltä sivuilta:
Suomen Nuorisokirjailijoiden sivut: http://www.nuorisokirjailijat.fi/veirto-kalle.html
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944451072#.Whf…
Kariston sivut: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Hei. Aikakauslehtiä voi lainata, uusinta numeroa lukuunottamatta, ja tämä lehti näyttäisi olevan juuri nyt lainassa. On myös mahdollista varata lehden tietty numero jostakin toisesta kirjastosta, jossa se on paikalla.
Reijo Mäestä löytyy tietoa teoksista, jotka löydät Vaski-verkkokirjastossa tarkennetulla haulla laittamalla aiheeksi Reijo Mäki. Vaski-kirjastoissa on mm. Kotimaisia nykykertojia 1-2, Haasio; Kotimaisia dekkarikirjailijoita, Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, Kotimaisia nykykertojia, Murha ei tunne rajoja ja Grönholm: Kirjojen Turku. Mielenkiintoista tietoa saat myös Dekkarisankarit-teoksesta, joka kertoo hieman Mäen kirjojen sankareista Jussi Vares ja Sakari Roivas.Valitettavasti kaikki kirjat ovat jo vähän vanhempia, mutta toivottavasti niistä on sinulle apua.
Keisarillisen Venäjän armeijassa upseereilla ei oikeastaan ollut yhtä "virallista" revolveria ennen 1870-luvun alkua. Venäjä ei varsinaisesti hyväksynyt nallilukkorevolvereita sotilaskäyttöön eikä siten ryhtynyt niitä suuressa mitassa valtion toimesta hankkimaan. Aseita kuitenkin hankittiin ulkomailta ja valmistettiin sekä valtion omistamalla Tulan tehtaalla että useiden yksityisten asepajojen toimesta. Upseerit kustansivat itse omat pistoolinsa ja revolverinsa, ja nallilukkorevolverit - esimerkiksi Coltin ja Adamsin mallit - tulivat yleisiksi.
Vasta vuonna 1871 tehtiin valtiollinen päätös hankkia Smith & Wessonin 4.2 linjan revolvereita vuodelta 1869. Nämä jakautuivat kolmeen päämalliin, I (1871), II (1872) ja III (1874). Smith &…
Vuoden 1957 Kultaisessa lukukirjassa on runo nimeltä Jukolan veljesten joulusauna. Kultaista lukukirjaa tuolta vuodelta Oulun kaupunginkirjastossa ei ole, mutta runo löytyy myös kirjasta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (2005) s. 219.
Herttoniemen kirjasto ja nuorisotalo sekä Herttoniemenrannan nuorisotalo ovat saamassa uudet tilat Herttoniemen metroaseman läheisyyteen valmistuvasta lähipalvelukeskus Hertsistä. Uusiin tiloihin siirrytään niiden valmistuttua, arviolta syksyllä 2019. Siihen asti kirjasto toimii nykyisissä tiloissaan.
Lähteet:
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-009664/ryja-2017-1/
http://kettutie.munstadi.fi/2017/02/24/tiedote-nuta-kirjasto-saavat-uud…
