Lähetin asiasta tiedustelun Korkeasaaren eläintarhaan ja sieltä vastattiin kysymykseen näin:
”Eläintarhojen suojeluohjelmia ollaan uudistamassa ja EEP (European Endangered Species Programme) ja ESB (European Studbook) tullaan yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi. EEP:n tavoitteena on kasvattaa ja ylläpitää uhanalaisten lajien tarha-kantoja sopivan kokoisina ja riittävän monimuotoisina. ESB (European Studbook) on eurooppalainen kantakirja, jonka avulla voidaan pitää huolta, etteivät liian läheiset sukulaiset pääse lisääntymään keskenään. EEP- ja ESB-lajit eivät ole välttämättä uhanalaisia, mutta lajin tarhapopulaation ylläpidollisista syistä järjestelmällinen lisäännyttäminen on katsottu tarpeelliseksi.
Luontoonpalautukset ovat pitkiä,…
Helsingissä Jätkäsaaren ja Rikhardinkadun kirjastoissa on paperisilppuri, jota asiakkaat voivat käyttää.
Espoossa Entressen, Sellon, Kivenlahden, Nöykkiön, Soukan, Tapiolan ja Viherlaakson kirjastot tarjoavat paperisilppurin asiakkaiden käyttöön.
Listan Helmet-kirjastojen palveluista löydät palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjastojen yhteystiedot voit tarkistaa Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Jokainen kunnankirjasto (kaupunginkirjasto) päättää lehtien tilausperiaatteistaan itsenäisesti, mitään valtakunnallista linjaa tai määräystä ei ole olemassa. Kirjaston johtaja viime kädessä päättää kaikista kokoelmatyön periaatteista, myös lehtien tilaamisesta.
Kysyjän mainitsema tilanne on kuitenkin tuttu useimmissa kirjastoissa. Kirjaston on käytännön syistä hankalaa sallia asiakkaiden vapaasti tilata lahjalehtiä kirjastoon. Kysymyksessäkin mainittu ideologis-uskonnollinen tasapuolisuus on yksi näkökohta, mutta ei ainoa. Varsinkin pienemmissä kirjastoissa ei yksinkertaisesti ole tilaa kovin suurelle lehtimäärälle, mikä usein pakottaa kirjaston itsensäkin keskittymään vain kaikkein kysytyimpiin lehtiin. Koska myös lahjoitetut vuosikerrat…
Tuollaiseen tapaukseen ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/presidentinvaali/aanestaminenjaaan…. Kotona äänestäminen on mahdollista, jos äänestäjä ei ”pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia”. Silloin vaalitoimitsija saapuu kotiin, jotta äänestäminen on mahdollista.
Kotona äänestämisestä täytyy kuitenkin ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen kunnan keskusvaalilautakunnalle. Vuoden 2017 presidentinvaalissa määräaika on tiistai 16.1.2018 ennen kello 16. Ilmoitus tehdään yllä olevassa osoitteessa olevalla lomakkeella tai puhelimitse. Myös keskusvaalilautakuntien yhteystiedot löytyvät yllä olevan linkin takaa.
Tässä muutama New Orleansiin sijoittuva kaunokirjallinen teos. Ensimmäisenä klassikkonovelleja Faulknerilta, seuraavana hirmumyrsky Katrinan tuhoista kertova psykologinen romaani ja lopuksi vielä historiallista romantiikkaa. Lisää samantapaista löydät Vaskikirjastojen aineistotietokannasta (https://vaski.finna.fi/) hakusanalla New Orleans ja rajaamalla haun suomen kieleen ja kirjoihin. Valitse lisäksi kohderyhmäksi Aikuiset ja päägenreksi kaunokirjallisuus. Tähän hakuun pääset suoraan linkistä: https://urly.fi/SpW
New Orleansin tarinoita / William Faulkner ; suomentanut Kristiina Drews.
Aviador, 2016, 260 s.
Hurrikaani / Laurent Gaudé ; suomentanut Maija Paavilainen.
Bazar, 2013, 219 s.
Herääminen / Kate Chopin ; suomennos ja…
Kirja on hankinnassa Satakirjastoihin. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon esim. puhelimella 044-7015810 tai sähköpostilla tietopalvelu@pori.fi, niin teemme sinulle varauksen.
Hänen oikea nimensä on Catherine Bollö Amagalu ja hän työskentelee nykyisin Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa. Hän on valmistunut Tukholman yliopistosta ja asuu Solnassa. Ilmeisesti musiikkiura jäi varsin lyhyeksi. Hän on julkaissut tuon vuonna 2000 ilmestyneen Shimoli-cd:n. Sen lisäksi hän on mukana oikealla nimellään yhdellä raidalla vuonna 1996 ilmestyneellä Scrappy G:n rap-levyllä On top. Hänellä on Facebook-profiili, joten ehkä sen nimikirjoituksen saaminen onnistuisi sitä kautta.
Tammen ja WSOY:n Nobel-sarjassa ilmestyi kolmekymmentä kirjaa vuosien 1976 ja 1977 aikana. Lyriikka-antologiaa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa lukuunottamatta kaikki sarjan nimekkeet olivat uusintapainoksia aiemmin julkaistuista kirjoista. Sarjaan sisältyvät kahden teoksen yhteisniteet ilmestyivät tässä asussa yleensä ensimmäistä kertaa, mutta nämäkin koostuivat aikaisemmin erillisinä ilmestyneistä nimekkeistä. Kaikesta päätellen Nobel-sarjaa ei tarkoitettukaan jatkuvaksi, vaan enemmänkin kertaluonteiseksi paketiksi. Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa -valikoimaan laatimassaan esipuheessa sen koonnut Aale Tynni viittaa kirjallisuuspalkinnon lähestyvään 75-vuotispäivään (ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1901), joten…
Monissa kirjastoissa voi. Espoossa VHS-nauhojen digitointimahdollisuus on Enressen, Nöykkiön ja Sellon kirjastoissa, Oulussa pääkirjastossa. Täältä lisätietoa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa%288135%29
https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/tilat-laitteet-ja-valineet
Molemmissa kaupungeissa varaukset tehdään Varaamo-palvelun kautta. Ajan voi varata myös kirjastoista. Alla linkit Varaamo-palveluihin:
https://varaamo.hel.fi/
https://varaamo.ouka.fi/
Etsitty laulaja saattaisi olla Jukka Törmä, ja laulu Rakastan tätä päivää Törmän ja hänen Omuna-yhtyeensä vuonna 1981 julkaistulta ensilevyltä Jukka Törmä & Omuna. Sen kertosäe on seuraavanlainen: "Tätä päivää rakastan / niin paljon / niin paljon kuin rakastaa voi".
Yleisten kirjastojen kokoelmatyö (sisäänvalinta ja poistaminen) kuuluvat kirjastotoimen johtajan vastuulle. Isommissa kirjastoissa tätä vastuuta on yleensä delegoitu, mutta mitään yhtä mallia ei ole olemassa vaan tilanteet vaihtelevat kirjastoittain. Viime kädessä kuitenkin kirjaston ylin johtaja on vastuussa kaikista kokoelmatyön ratkaisuista.
Koska kokoelmatyö on kirjastopalveluiden ytimessä, sitä tehdään käytännössä aina usean ihmisen voimin. Varsinkin valinnassa pyritään hyödyntämään monien ihmisten asiantuntemusta. Periaatteessa poistotyö on yhtä vastuullista, varsinkin niissä tapauksissa, joissa ollaan poistamassa kirjaston ainoaa tai viimeistä kappaletta. Pääosa poistotyöstä on mekaanista työtä, joka kohdistuu huonokuntoisiin ja…
Kyseessä saattaisi olla Anu Holopaisen Kristallien valtakunta. Se ilmestyi vuonna 1996 ja aloitti kolmiosaisen Sonja-sarjan. Muut osat ovat Noitien hovi (1997) ja Gae Bolga (2000).
Lisätietoa ja kansikuvan löydät esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/55-kristallien-valtakunta.
Kyseessä on E. Kaihorinnan runo nimeltä Joulukuusi. Se löytyy ainakin aikakauslehti Pääskysestä vuodelta 1915. E. Kaihorinta voi tietenkin olla nimimerkki. Pääskynen-lehtiä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Tässä linkki Pääskynen-lehden numeroon 1 vuodelta 1915:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959130?page=15&term=Kuusi&term=korvessa&term=norja
Espoon omatoimikirjastojen sääntöjen mukaan "asiakkaan tulee poistua kirjastotilasta omatoimiajan päättyessä ja kirjaston sulkeutuessa." Eli jos omatoimiaika päättyy klo 22, on kirjastosta poistuttava siihen mennessä.
Alta löytyvät linkit Helmet-kirjastojen omatoimikirjastoihin ja Espoon kirjastojen sääntöihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B7F4E703F-ED1D-4265-BCBF-1D1F18E31AC9%7D/60110
Suosittelisin nuorten aikuisten englanninkielisen kaunokirjallisuuden osastoa. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunginkirjastossa ko. osastossa on samoja kirjoja kuin aikuisten hyllyssä, mutta kokoelmassa on paljon ohutta, kevyttä, viihdettä ja myös romantiikkaa. Näissä nuorten puolella olevissa kirjoissa kieli ei kaikissa ole yhtä monimutkaista kuin aikuisten osaston kirjoissa.
Toki aikuisten puoleltakin löytyy kevyttä ja ohutta englanninkielistä kirjallisuutta. Lisäksi siellä on supistettuja kaunokirjallisia teoksia. Kirjat on suunnattu eri tasoisten sanavarastojen haltijoille. Sivujen alareunoissa on lisäksi selitetty vaikeimpia sanoja.
Tervetuloa tutustumaan kirjaston valikoimiin. Paikan päällä näet valikoimat parhaiten ja voit…
Kalevalan loppurunossa esiintyvä Marjatta on nimikirjojen mukaan sekamuoto Margaretan kansanomaisesta muodosta Marketasta ja Mariasta. Samoin kuin Marjatta voidaan nähdä yhdistelmänä kahdesta etunimestä, on kyseinen runo pantu kokoon kahdesta kansanrunosta, Hannuksen ja Marketan balladista ja Luojan virrestä, jossa Marjatta esiintyy Neitsyt Marian rinnakkaisnimenä. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Marjatan Mariaan.
Mitä nimen mahdolliseen merkitykseen tulee, Marjattaa voinee tarkastella yhtenä Marian johdannaisista. Monine muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä ja hänen kunnioituksensa katolisessa kulttuurissa. Heprealais-aramealaisen…
Olisikohan kyseessä voinut olla Jari Nenosen kirjoittama ja Jarmo Koivusen kuvittama Iita-lehmän kaupunkikuume? Siinä Iita-lehmä pääsee haikailemalleen kaupunkiretkelle herra Pöllön kehittelemän nerokkaan suunnitelman avulla: Iita teeskentelee sairasta, ja kun eläinlääkäristäkään ei näytä olevan apua, tilataan karja-auto viemään Iitaa teurastamolle. Kun auton ovet kaupungissa avataan, Iita ottaa jalat alleen.
Kysyjän etsimä laulu on vuonna 1919 ensimmäisen kerran julkaistu I Betlehem lyste en stjärna, op. 103, nro 4. Alkukielisen tekstin tekijää ei varmuudella tiedetä, mutta kyseessä saattaa olla Mikael Nyberg. Suomenkielisen tekstin Jo paistavi tähtönen Betlehemin on laatinut Jussi Snellman. Tekijänoikeussyistä (Snellman kuoli vasta vuonna 1969) en voi tätä tekstiä tähän mukaan laittaa, mutta se löytyy monen vanhemman nuottikokoelman lisäksi WSOY:n vuonna 1982 julkaisemasta kokoelmasta Suuri joululaulukirja (toimittanut Elsa Kojo), joka löytynee useimpien kirjastojen kokoelmasta. Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä, voin ne sanat suoraankin lähettää.
Heikki Poroila
Olemisen sietämätön keveys (Nesnesitelná lehkost bytí) on tosiaan Milan Kunderan teos, joka julkaistiin Kirsti Sirasteen suomennoksena ensimmäisen kerran vuonna 1985. Jaan Krossin kirjoja on suomennettu paljon, mutta minkään suomennoksen nimi ei ole lähelläkään tätä ilmaisua. Juhani Salokannel on kyllä kääntänyt Krossin kirjoja, mm. Keisarin hullu (1982), Pietarin tiellä (1984), Professori Martensin lähtö (1986) ja Silmien avaamisen päivä (1991). Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Heikki Poroila
