Pahoittelemme asiasta teille aiheutunutta vaivaa ja mielipahaa. Tietääksemme Helmet-järjestelmään ei ole tehty lauantaina 3.6.2017 huoltotöitä. Laitan palautteen joka tapauksessa eteenpäin Helmet-toimitukseen.
Kesälauantaisin Helsingissä onkin tänä vuonna auki vain viisi kirjastoa: Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10, Rikhardinkadun kirjasto, Suomenlinnan kirjasto ja Töölön kirjasto.
Hyvää kesää!
Suomen keskiaikaisista kivikirkoista ja niiden rakentamisesta löytyy tietoa sekä internetistä (esimerkiksi hakusanoilla keskiaikaiset kivikirkot) että kirjoista. Sinnikkäistä etsinnöistä huolimatta vastausta juuri tähän kysymykseesi tiilipäätykuvioiden tarkoituksellisesta tai satunnaisesta epäsymmetrisestä asettelusta ei löytynyt.
Kehottaisinkin kääntymään tässä kysymyksessä Museoviraston arkisto- ja tietopalveluiden puoleen, ohessa linkki:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/asiakaspalvelu
Seuraavissa kirjoissa on runsaasti tietoa keskiaikaisten suomalaisten kivikirkkojen arkkitehtuurista ja koristelusta. Nämä kirjat löytyvät yleisistä kirjastoista.
Markus Hiekkanen; Suomen kivikirkot keskiajalla, Otava, 2003
Markus Hiekkanen; Suomen…
Kyseessä on siis Outsiderin (Aarne Haapakoski) 1947 kirjoittama teos Kilroy oli täällä.
Suosittelen ottamaan yhteyttä Aarne Haapakoski-seura ry:hyn, jonka etusivulla mainitaan, että seuran tarkoituksena on Aarne Haapakosken toiminnan ja tuotannon tunnetuksi tekeminen, kirjailijan henkilöön ja tuotantoon kohdistuvan mielenkiinnon herättäminen ja edistäminen sekä perinteen vaaliminen.
suora lainaus etusivulta: "Nimikkoseura kokoaa, jäljittää ja tallentaa Aarne Haapakosken elämään ja teoksiin liittyviä tietoja ja muuta aineistoa. Lisäksi seura edistää ja tukee kirjailijan elämän ja tuotannon innoittamaa kirjoitus- ja tutkimustoimintaa sekä toimii Aarne Haapakosken tuotantoa lukevien, keräävien ja tutkivien henkilöiden yhdyssiteenä."
Ohessa…
Tarkempia tietoja päättötodistusten keskiarvojen keskiarvosta täytyy tiedustella Opetushallituksesta, mutta jotain tilastoja kirjastonhoitajat asiasta löysivät.
Kuuden suurimman kaupungin päättötodistusten keskiarvot (7,5 – 8,1) löytyvät pdf-tiedoston sivulta 24 osoitteesta http://www.tampere.cloudnc.fi/download/noname/%7B0d5e8e60-f620-4a72-adc…
Tyttöjen ja poikien välillä keskiarvoissa on huomattavaa eroa, kuten näkyy kaaviosta sivulla 17, osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/suomi_nuorten_kasv…
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että keskiarvot eri oppilaitosten välillä, erityisesti lukio- ja ammattikoulutasolla, ovat huonosti toisiinsa verrattavissa, kuten selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen…
Valitettavasti se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Jos haluaa lainata pääkaupunkiseudun tai jonkin muun kirjastokimpan e-kirjoja, pitäisi olla Helmetin tai sen muun alueen kirjastokortti. Kortin kyllä saa vaikka ei alueella asuisikaan kunhan muistaa ottaa mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Lapsuudenkoti-nimisiä runoja on varmasti useita. Rakkausrunot.fi-sivustolta löytyy yksi:
https://rakkausrunot.fi/runot/6938/132011/lapsuudenkoti?order=title&sor…
Lastenkirjainstituutin sivuston kautta löytyy useita samannimisiä, mutta suuri osa näyttäisi olevan kertomuksia. Aapisten ja lukukirjojen sisältö on tietysti sekä suorasanaista että runomuotoista. Alla linkki haun tulokseen:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Ihan varma ei voi olla, koska esim. Vaskissa pokkareilla ja kovakantisilla kirjoilla ei ole aina omia tietueita. Useimmiten kuitenkin on, ja ero saattaa olla ilmoitettu teoksen viitetiedoissa ISBN-numeron yhteydessä lyhenteillä sid. tai nid. Näistä sid. eli sidottu tarkoittaa kovakantista ja nid. eli nidottu pokkaria.
Jotain voi arvella myös kirjan ilmestymisajankohdasta niin, että usein uudet kirjat ilmestyvät ensin kovakantisina ja myöhemmin, vuoden parin kuluttua niistä otetaan uusi painos pokkarina.
Helsingin asukasyhdistyksiltä voisi kysyä pajan vuokrausta. Ainakin Kivikon asukastaloilla on verstas, jota vuokrataan ulkopuolisille. Alla tietoa:
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/viikki-kivikko/palvelut/asukastoiminta-…
Kouvolassa on vuokrattava verstas, jossa on mm. pieni metallipaja. Lieneekö liian kaukana? Alla lisää tietoa:
http://www.verstas24.fi/fi/
Hei!
Yleensä vanhojen kirjojen arvo riippuu kunnon ohella painoksen harvinaisuudesta ja siitä, onko kirjalle kysyntää eli ostajia.
Asiantuntevissa antikvariaateissa osataan arvioida kirjan hinta. Nettidivareista voi myös kysyä, esim.
http://www.antikka.net/
http://www.antikvaari.fi/
Kirjastolaissa määritellään kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta
ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,
jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Kirjastoalan koulutusta annetaan korkeakouluasteella, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
Muita kuin korkeakouluasteen tutkintoja ovat toisen asteen Liiketalouden perustutkinto ja Tieto- ja kirjastopalvelujen…
Vanhoja Ilta-Sanomien ja Iltalehden numeroita voi lukea Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Vuoden 2006 lehdet ovat luettavissa mikrofilmattuina.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Kirjastossa on myös kaksi mikrofilmien lukulaitetta, joita ei voi varata etukäteen. Niissä ei ole kopiointimahdollisuutta.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mankellin alkukieliset teokset saa samaan hakuun kätevimmin käyttämällä PERINTEISESSÄ HAUSSA (löytyy sen uudemman haun alareunasta linkkinä) tekijäkenttään syötettyä hakusanariviä "Mankell Henning författare". Tällä haulla kaikki osumat viittaavat Mankellin ruotsinkielisiin julkaisuihin. Suunnilleen samaan tulokseen pääsee myös vapaalla sanahulla "Mankell Henning författare", mutta osumat eivät tule kätevästi aakkosjärjestyksessä, kuten perinteisellä hakutavalla.
HelMet-tilaus kohdistuu aina kaikkiin hyllyssä vapaana oleviin kappaleisiin, eikä varaajan tarvitse pohtia sitä, mistä kirjastosta se tulee. Kaikki vapaana olevat niteet ovat käytettävissä.
Heikki Poroila
Satumaa 4 kirjasta löytyy norjalainen satu Soorian Moorian linna. En pysty tarkistamaan sadun sisältöä kun ainoat kappaleet kirjaa löytyy Haminan kirjastosta, mutta voisi kuvitella että sama satu olisi kyseessä. Kirjan saa Kyyti-lainana tilattua Kouvolaan.
Tämäpä oli hauska idea, jollaiseen en ole koskaan aikaisemmin näissä yhteyksissä törmännyt :)
Laillisesti hankittujen teoskappaleiden osista valmistetuissa pinsseissä ei ole mitään tekijänoikeudellista ongelmaa. Kun teoskappale on hankittu, tekijällä ei ole siihen enää oikeuksia, vaan ostaja saa kyseiselle kappaleelle tehdä ihan mitä haluaa, esimerkiksi kiinnittää teoksesta leikattuja kuvia pinsseihin ja levittää niitä.
Valokopiot samoista kuvista olisivat luvanvaraisia. Pinssien myymisessä oltaisiin myös tekijänoikeudellisesti ehkä hitusen harmaalla alueella, vaikka en itse varsinaista estettä lakitekstistä löydä. Onhan esimerkiksi täysin luvallista myydä ostettu ja luettu kirja divariin. Pinssien maksuton levittäminen ei ainakaan mitään…
Hei!
Elokuva on lainattavissa DVD:nä sekä lyhyempänä että pitempänä versiona Hämeenlinnan kirjastoissa. Elokuvat ovat Hauhon ja Rengon kirjastoissa, ja varaamalla ne voi noutopaikaksi laittaa myös pääkirjaston.
Yleensä Zugspitze-näköalatasanteella tarkoitetaan Alpspixiä, se sijaitsee Wikipedian mukaan 2080 m korkeudessa. Artikkelin viitteessä 1 todetaan, että Alpspixin sijainti on useissa lähteissä ilmoitettu virheellisesti 2628 m korkeuteen.
https://de.wikipedia.org/wiki/AlpspiX
Eduskuntatalon pohjois-eteläsuunnan mitta n. 78 m ja länsi-itäsuunnan mitta n. 55 m, nelikulmion vastakkaisten kulmien välinen ristimitta n. 95 m.
Eduskuntatalon istuntosalin halkaisija on 25 m.
Ohjeita puuastioiden kokoamiseen löytyy ainakin kirjasta Suuri taitokirja (toimittanut Setälä, 1965). Myös vanhemmista kirjoista Taitokirja vuosilta 1952 ja 1957 löytyy ohjeita. Ohjeet ovat aakkosissa puuastioiden kohdalla.
Kirjat saa lainaan Kirjavarastosta, Pasilan kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28taitokirja%20-naisten%20…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
