Radiotarjonta on päivittäistä ja se on laajentunut aamusta iltaan kestävään tarjontaan. Paljon on myös yhteispohjoismaisia ohjelmia (kuten uutiset, radio-ohjelmia)
Norjassa:
https://www.nrk.no/sapmi/
https://tv.nrk.no/programmer/samisk (televisio-ohejlmia saameksi ja norjaksi)
https://radio.nrk.no/serie/oddasat-radio/SANY01012017/31-07-2017 (Ođđasat/uutiset)
https://radio.nrk.no/serie/buorre-idit-sapmi/SANY11018517/04-07-2017#t=… (Hyvää huomenta, Sapmi)
Ruotsissa:
http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2327&grupp=12640
Verkossa tietoa:
https://yle.fi/uutiset/3-6615975
Valtio tukee sanomalehti Lapin Kansan saamenkielistä uutistuotantoa 50 000 eurolla. Lehdellä on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen saamelaisalueella lähes 2…
Kirjastotyö on monipuolista ja vaihtelevaa, joten monenlaisesta osaamisesta on hyötyä. Työelämässä tarvittava osaaminen riippuu paljon työtehtävistä ja työnimikkeestä, joten yleispätevää listausta on vaikea tehdä. Kannattaa lähteä liikkeelle omien mielenkiinnonkohteiden kautta ja miettiä myös sitä, millaisissa tehtävissä haluaisit tulevaisuudessa työskennellä.
Aineistontuntemus on tärkeää. Avoimen yliopiston puolelta kirjallisuuden tuntemusta voi kartuttaa esimerkiksi suorittamalla kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen perusopintoja. Suosittelen kartuttamaan myös e-aineistojen hallintaa ja osaamista. Kannattaa opetella käyttämään kirjastojen erilaisia e-aineistoja.
Pedagogisesta osaamisesta on hyötyä ja avoimen…
Näyttäisi siltä, että kirjoittaja tarkoittaa kaukoimella radiota, toisaalta artikkelissa esiintyy myös sana radio.
Kaukoin sanaa en löytänyt sanakirjoista tai esim. radioalan kirjoista.
Kalevi Koukkusen teoksessa Atomi ja missi, vierassanojen etymologinen sanakirja(WSOY, 1990)käsitellään radio sanan etymologiaa. Kaukosen mukaan sana radio otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1917.
1920-luvun alkupuolella tuli käyttöön yleisradio -sana, muita esimerkiksi sanomalehdissä esiintyneitä nimityksiä olivat: laajalähetys, ympäriheitin, säteisradio, sinko, langaton ääni ja kansansäteilijä.
Radio -sanalle on esitetty lukuisia suomenkielisiä vastineita. Radiokuuntelija-lehti järjesti nimestä kilpailun vielä 1937. Kilpailussa palkittiin mm. seuraavat…
Hei!
Ko. materiaalista voi tehdä kaukolainapyynnön Hämeenlinnan kirjaston sivulta löytyvällä kaukolainapyyntölomakkeella. Kirjastojen monihaulla löytyi Nihongo nouryoku shiken : 1,2 kyuu shiken mondai to seikai... ja Nihongo nouryoku shiken : 3,4 kyuu shiken mondai to seikai... vuodelta 2004 Haaga-Helian ammattikorkeakoulun kirjastosta, joka pyynnöstä lähettää kaukolainoja myös Hämeenlinnan kirjastoon.
Valitettavasti emme löytäneet runoa. Katsoimme kaikki eläinaiheiset antologiat, monien naislyyrikoiden teokset ja joidenkin miesten. Katsoimme myös isot antologiat mm. Tämän runon haluaisin kuulla. Variksista ja harkakoista löytyi paljon runoja, mutta ei mitään tähän viittaavaan.
Googlasimme myös runon sanoja eri muodoissa ja hieman muutellen, mutta emme saaneet tyydyttäviä vastauksia.
Kjell Westön uusimman kirjan on virallisesti ilmoitettu ilmestyvän elokuun puolessavälissä. Siitä voi mennä vielä hieman aikaa, ennen kuin kirja on lainattavissa. Voit tehdä varauksen teokseen jo nyt pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastossa ja jonkin verran varauksia teokseen näytti jo tulleenkin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301380__Srikinkeltainen%2…
Hei,
Tilastokeskuksen Ruututietokannasta laskettuna selviää, että
2 154 598 henkilöä asuu Suomessa Tampereen keskustaajamasta pohjoiseen päin. Rajaus tehty 5x5 km väestöruudulla. Tieto on vuodelta 2016, jolloin koko Suomen väkiluku oli 5 503 297.
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory-wittenbe…
https://www.sewshop.com/date-your-machine.html
http://www.singerco.com/admin-support/machine-serial-…
Nuotti Maija Vilkkumaan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen Ingalsin Laura löytyy kirjasta Gargano, Luca: Maija (WSOY, 2004). Nuotissa on laulun melodia, sanat, sointumerkit ja bassoääni. Kitarahitit 2 -nuotista (F-Kustannus, 2010) Ingalsin Laura löytyy myös, mutta siinä kappaleita ei ole nuotinnettu kokonaan, vaan sanojen ja sointumerkkien lisäksi se sisältää vain kappaleiden introt ja soolot kitaralle tabulatuurinuottikirjoituksena.
Nuotti Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan ja Kaija Koon esittämään kappaleeseen Tinakenkätyttö löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 22 (kosketinsoitinsovitus, sanat, sointumerkit). Kappale löytyy myös nuoteista Pop tänään vol. 3 (F-Kustannus, 2013) ja Kids hits (F-Kustannus, 2014). Niissä…
Tämä Marxin popularisoima sosialististen ajattelijoiden suosima iskulause ei liene aivan sanatarkka lainaus. Sen alkuperäiseksi lähteeksi on tarjottu jopa Raamattua (Apostolien teot 4:34-35), mutta lähimmäs marxilaista muotoilua mennee kuitenkin ranskalaisen Étienne-Gabriel Morellyn vuonna 1775 julkaistussa kirjassaan Code de la nature ou le veritable esprit de ses lois (1775) esittämä ajatus "työn jakamisesta kykyjen ja hyödykkeiden jakamisesta tarpeiden mukaan".
Lähde:
http://www.newdemocracyworld.org/revolution/socialism.html
Tampereen kaupunginkirjastossa on siinä määrin niukasti aineistoa aiheesta, että suosittelun asemesta on pikemminkin lueteltava, mitä löytyy.
Baskit ja Baskimaa:
Mark Kurlansky, The Basque history of the world
Reijo Rinnekangas, Baskit
Paddy Woodworth, The Basque country : a cultural history
Baskin kieli:
Jos varsinaisia kielikursseja ei lasketa, baskin kielestä on tietoa enimmäkseen laajempien kokonaisuuksien osana - kokonaista teosta aiheesta ei omassa kokoelmassamme ole tarjolla.
George L. Campbell, Compendium of the world's languages
Andrew Dalby, Dictionary of languages
Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret
Säkeet ovat runosta Naapurin poika, joka on ilmestynyt ainakin teoksessa Kodin kukka ja uhrikuusi - Runotarina (Kustannusosakeyhtiö Ahjo, 1920). Runotarina sisältyy myös kokoomateoksiin Runot. 2 / Eino Leino (Otava, 1985) ja Kootut teokset. 5 / Eino Leino (Otava, 1927).
Runotarina näyttää olevan luettavissa myös verkosta osoitteesta http://www.elisanet.fi/kuula_seura/leino/kodinkuk.htm
Danse des sauvages on osa Jean-Philippe Rameaun oooperabaletista Les Indes galantes. Urkusovitusta tästä orkesterikappaleesta ei näytä olevan saatavissa, mutta Rameaun itsensä muokkaama kosketinsoitinsovitus lienee sovellettavissa myös uruille.
Sovitus julkaistiin nimellä "Les sauvages" nuottikokoelmassa Nouvelles suites des pieces de clavecin. Erillisenä Les savages on mm. nuottikokoelmassa The Library of Baroque Music, Amsco 2015, ISBN 9781783052530.
Koska Rameaun (1683-1764) laatima sovitus on tekijänoikeudellisesti vapaa, sen saa kätevimmin verkosta:
http://www.mutopiaproject.org/ftp/RameauJP/sauvages/sauvages-a4.pdf
Molempiin lauluihin löytyy nuotit useammastakin kirjasta. Esimerkiksi seuraavat kirjat ovat tällä hetkellä hyllyssä lainattavissa.
Veteraanin iltahuuto: Hopeinen laulukirja ja Suomalaisia lauluja
Lapsen joulurukous: Lasten hengellinen laulukirja ja Lasten joululaulukirja
Vastaavaa on kysytty aikaisemmin myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa: http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loydan-vastauksen-taiteilijanimi-kysym…
Kannattaa siis ottaa yhteyttä suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalveluun ja kysyä sieltä neuvoa ja tarkempia ohjeita: https://www.prh.fi/fi/index.html
Joensuun seutukirjastossa aikakauslehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Lehden uusinta numeroa ei lainata, mutta aikaisempia kyllä. Lainan voi uusia viisi (5) kertaa välillä palauttamatta edellyttäen, että lehdestä ei ole varauksia.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan etsimääsi kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme lukijoista?
Yksi tapa tarkastella asiaa on työllisten sosioekonomisen aseman luokitus http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/sosioekon_asema/001-1989/index… . Työssäkäyntitilaston mukaan työntekijöitä oli työllisistä 28,9 % vuonna 2014 http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/?tabl… .
Ruotsissa näyttäisi olevan niin, että kirkko vastaa kaikesta hautaamisesta uskontokunnasta riippumatta, paitsi Tukholmassa ja Tranåsissa, joissa hautaamisesta vastaa kunta.
Alla linkki hautaustoiminnasta Ruotsissa
https://www.informationsverige.se/Svenska/Samhalle/Samhallsorientering/…
Jos tiedossa ei ole henkilön asuinpaikka, voi sitä etsiä linkistä
https://www.hitta.se
Jos täältä ei löydy tieto, seuraavaksi kannattaa ottaa yhteyttä Ruotsin väestörekisterikeskukseen tai veroviranomaisiin.
Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
