Päämajan sodanaikaisesta työskentelystä on kirjoittanut viime vuosina
ainakin Lasse Laaksonen teoksessa
Eripuraa ja arvovaltaa : Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteet ja johtaminen. - Docendo, 2014
Ennakkotietojen mukaan Laaksonen on julkaisemassa saman kustantajan kautta kirjan
Viina, hermot ja rangaistukset : sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945
Olisiko tätä tarkoitettu?
https://www.docendo.fi/viina-hermot-ja-rangaistukset-sotilasylijohdon-h…
Hei!
Lukuhöperön kansilehti sekä tarina löytyvät molemmat Keski-kirjastojen Lukuhöperö-sivuilta (https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/lukuhopero) otsikon Ohje eskarille ja kunniakirjat alta.
Iloa projektiin!
Sekä Itäkeskuksen että Tapiolan kirjastoissa on kirjakierrätyspiste.
Kaikki kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste, löytyvät helposti Helmet-palvelusivustosta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Palv…
Antiikkikauppiaan blogista löytyy luetteloa Arabian taideosaston taiteilijoista ja heidän signeerauksiaan. Yhtään HM-nimikirjaimista ei ole joukossa. Tosin, jos esineessä ei ole myöskään Arabian logoa, se tuskin Arabian tuotantoa onkaan.
Kupittaan saven suunnittelijoita on myös listattu. Kahdella heistä on oikeat nimikirjaimet: Maria Hiillosto ja Helena Mäkinen. Kupittaan saven leima kuitenkin ilmeisesti esineestäsi puuttuu.
Wikipedia-artikkeliin on koottu suomalaisia keramiikkataiteilijoita: heistä kenelläkään ei ole oikeita nimikirjaimia.
Alla linkit luetteloihin:
https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signe…
http://www.laatutavara.com/?page=esittely_kupittaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:…
Olisikohan kyseessä Ilmari Unhon vuonna 1950 ohjaama elokuva
"Härmästä poikia kymmenen"? Muistikuvieni mukaan Tauno Paloa ei ruoskittu, mutta hänen kaveriaan kyllä.
Kirjaston kokoelmista löytyvistä etymologisista sanakirjoista ja suomen kielen historiaa käsittelevistä kirjoista ei löydy mitään viittausta siihen, että sanaa "setä" (tai sen kummemmin sukulaissanoja täti tai eno) olisi henkilönimen yhteydessä käytettäessä esitetty muodossa "setä Kalle".
Nykysuomen sanakirjoissa kieliopillisesti korrekti muoto on "Kalle-setä" yhdysviivalla.
Kun viitataan tiettyy henkilöön, voidaan myös käyttää muotoa "setäni Kalle", ilmaisun "Kalle-setäni" sijaan.
Leikillisesti voi kylläkin käyttää ilmaisua "setä Samuli".
Halutessanne voitte osoittaa kysymyksenne myös Kotimaisten kielten keskukselle, jossa tietä palvelevat kieli- ja nimikysymysten asiantuntijat.
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista…
Ilmeisesti tutkimuksissa on huomattu jonkinlaista tieteellistä eroa erilailla käsiteltyjen kaakaopapujen flavonoidipitoisuuksissa.
PubMed tietokannasta (Helmet tietokannat) hakusanalla Raw cocoa, löytyy esim. Seuraava tutkimus:
Physicochemical properties and antioxidant capacity of raw, roasted and puffed cacao beans.
Hu S, Kim BY, Baik MY.
Food Chem. 2016 Mar 1;194:1089-94. doi: 10.1016/j.foodchem.2015.08.126. Epub 2015 Aug 29.
Samasta tietokannasta löytyy muitakin tutkimuksia kaakaosta.
Laulun nimi on Kotini on kaukomaa. Kollegan mukaan sanat alkavat näin:
"Kotini on kaukomaa, kaipuu sinne kantaa, peurat missä vaeltaa tunturien taa. Järvein, vuorten karun maan konsa taas mä nähdä saan..."
Kappale löytyy ainakin Laulutuuli-nimisestä nuottikokoelmasta, jonka on toimittanut Timo Manninen (Lasten keskus, 1992)
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan se on kanadalainen intiaanilaulu:
https://finna.fi
Kiitos palautteesta.
Eipä hätää. Helmet-tietokannassahan näkyy teoksesta vasta kustantajan ennakkotieto. Kirja ei siis vielä ole edes saapunut fyysisesti luettelointiosastollemme eikä sitä näin ollen ole vielä varsinaisesti luetteloitu tietokantaan. Kun kirja saapuu, tietokannassa olevat ennakkotiedot täydennetään ja niissä olevat mahdolliset virheet korjataan.
Kyllä päivämäärä pitää paikkansa. Myyrmäen kirjasto on suljettu 2.10. alkaen remontin vuoksi. Remontti kestää noin viisi kuukautta ja valmistunee helmikuun lopussa 2018. Tämän vuoksi Myyrmäen kirjaston aineistolla on varsin pitkä laina-aika.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myyrmaen_kirjasto
Periaatteessa kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan aina kuvallinen henkilöllisyystodistus. Poikkeustapauksissa henkilöllisyyden voi todistaa esim. virallinen holhooja, huoltaja tai edunvalvoja.
Kyseinen katkelma on Thomas Stearns Eliotin (1888 - 1965) runosta Little Gidding (1942), sen viidennestä osasata. Runosta löytyy kolme suomennosta.
Ensimmäinen suomennos on Sinikka Kallio-Visapään suomennos vuodelta 1949. Se ilmestyi teoksessa T. S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, useita painoksia).
Seuraavan kerran runon suomensi Ville Repo antologiaan Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992).
Juha Silvon suomennos ilmestyi vuonna 2007 WSOY:n kustantamana kaksikielisessä teoksessa Neljä kvartettoa / Four Quartets.
Anja Haglundin suomennosta kyseisestä runosta ei löytynyt.
Saatte runokatkelman suomennokset sähköpostiinne.
http://www.columbia.edu/itc/history/winter/w3206/edit/…
Pääkirjaston kahvila on auki kirjaston aukioloaikoina, mutta sunnuntaiaamuisin kahvila aukeaa vasta klo 10 ja maanantaisin menee kiinni jo klo 19. Kahvilanpitäjänä on Kaks´kättä työpaja.
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kahvila/
Tässä vielä pääkirjaston aukioloajat:
ma 9–20 (itsepalvelu klo 9–10)
ti–pe 9–19 (itsepalvelu klo 9–10)
la 9–15 (itsepalvelu klo 9–10)
su 9–15 (itsepalvelu)
arkipyhien aattoina 9–16 (itsepalvelu klo 9–10)
Etsimäsi Hannu Salakan (1955 - 2003) nimeämätön runo, joka alkaa rivillä "Jos kesällä asiat olisivat hyvin..." julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 kokoelmassa Niin joudun kauas tulevaisuuteen (Otava).
Runoteos on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Helmet-haulla voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Saat runon sähköpostiisi.
Salakka, Hannu: Niin joudun kauas tulevaisuuteen (1989, Otava).
https://finna.fi
Hei,
voit tuoda kirjastolle kirjojasi. Katsomme ne läpi, onko meille tarvetta niille ja sen jälkeen ne menevät joko kokoelmaan tai siten myyntiin meidän kauttamme a 20 snt kpl.
Vaihtoehtoisesti kirjoja voi tuoda meidän kierrätyskärryymme, johon voi tuoda kirjoja ja myös ottaa muiden asiakkaiden tuomia kirjoja ilmaiseksi.
Mainitsemasi kaltainen ongelma on ilmennyt satunnaisesti muillakin asiakkailla. Vikaa tutkitaan, mutta näyttää siltä, että useimmissa tapauksissa ongelma on poistunut kirjautumalla ulos ja sen jälkeen uudelleen sisään.
Jos tämä ei auta, kannattaa kirjautua omiin tietoihin perinteisen Helmet-haun kautta ( http://luettelo.helmet.fi/ ), koska siellä ongelmaa ei tiettävästi ole.
Pahoittelen viasta aiheutuvaa haitta.
Hei!
Mendelweb.org (http://www.mendelweb.org/home.html) on varmaankin jo tuttu sivusto? Tein haun myös tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta Melindaan, josta löytyi esimerkiksi seuraava teos: Bateson, William: Mendel's principles of heredity: a defence. / By W. Bateson with a translation of Mendel's original papers on hybridisation (Cambridge University Press, 1902). Kirja on saatavana Varastokirjastossa, josta kaukolainaaminen on maksutonta. Tämä teos toki saattoikin jo olla graduntekijän tiedossa.
Suosittelen kysymään lisäapuja yliopiston kirjastosta, jos edellisistä lähteistä ei löydy etsimäänne. Jyväskylän yliopiston kirjaston tietopalvelun sähköpostiosoite on jykneuvonta(at)library.jyu.fi. Heille voi myös varata tiedonhaun…
Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Väinö Kirstinän Kuin suunnistaja, joka johtaa kilpailua (nimetty näin sisällysluetteloon runon ensimmäisen säkeen mukaan) sisältyy kokoelmaan Elämä ilman sijaista (Tammi, 1977). Se on mukana myös Kirstinän valittujen runojen kokoelmissa Runoja 1958-1977 (Tammi, 1979) ja Näköpiirissä : runoja vuosilta 1961-1994 (Tammi, 2006).
