Kanervon veistoksen vuosiluvuista osa on verrattain selviä tapauksia, jotkut ehkä aavistuksen verran tulkinnanvaraisempia. Tässä yksi yritys avata mainittuja vuosilukuja:
1252 - Tukholma perustettiin
1362 - suomalaisten asema Ruotsin valtakunnassa vahvistettiin muodollisesti - tällöin Itämaa eli Suomi sai virallisen oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin samalla tavoin kuin muut laamannikunnat
1648 - Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Westfalenin rauhaan
1703 - Suuressa Pohjan sodassa (1700-1721) Venäjä valtasi Ruotsilta Inkerin ja Pietari perustettiin suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan Nevanlinnan paikalle
1734 - Vuoden 1734 laki, vanhin sekä Suomessa että Ruotsissa vielä joiltain osin voimassa oleva laki
1809 - Suomi irrotettiin…
Kirjastonhoitajan työnkuva on monipuolinen ja työ vaatii erilaisia valmiuksia ja osaamista riippuen osittain siitä, minkä kokoisessa/tyyppisessä kirjastossa työskentelee ja millainen toimenkuva kullakin on. Aika kattavan selostuksen löydät ammattinetin sivuilta
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/194_ammatti?link=true.
Koulutusvaihtoehdot näet oheisen linkin kautta: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/.
Uuden kirjastolain myötä pätevyysvaatimukset ovat tulleet aiempaa joustavammiksi. Ohessa kopio uudesta Kirjastolaista:
Kirjastolaki 17 §
Osaaminen ja johtaminen
"Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta…
Etsimääsi teosta ei ole saatavilla Vaski-kirjastoista. Turun yliopiston kirjastossa se on tilattavissa varastosta lukusalilainaan.
Halutessasi saat kirjat myös kaukolainaan Turun kaupunginkirjaston kautta Varastokirjastosta, jolloin sinulta veloitetaan kaukolainakorvaus, joka on 4€ per kirja.
Lain sitaattioikeus (§ 22)sallii tekijänoikeuden suojaamien kuvien käyttämisen opinnäytetöissä - juuri tätä varten pykälä on lakiin otettu. Toisaalta jos kohdehenkilön kuolemasta on yli 70 vuotta, kaikki hänen teoksensa ovat vapautuneet tekijänoikeuden suojasta ja niitä voi siltä osin käyttää rajoituksetta.
Valokuvaajalla, joka on vain valmistanut maalauksesta vedoksen painettua kirjaa varten, ei ole tuohon kopioon itsenäistä tekijänoikeutta (koska se on oletettavasti muuttamaton kopio), mutta on tietysti kohteliasta hänetkin mainita. Myös tuon taidekirjan mainitseminen on kohtelias teko.
Heikki Poroila 25.10.2017
Kuopion seudun ePress-palvelun sanomalehtiä voit lukea kirjaston langattomassa verkossa tai asiakastietokoneilla. Se ei siis ole etäkäyttöinen.
https://kuopio.finna.fi/Content/eaineistot
Mainiosta näyttelijästä ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Teatterialan hakemistoissa hänestä on yleensä hyvin lyhyt esittely. Suomen kansallisfilmografiassa hänet on mainittu niiden elokuvien yhteydessä, joissa hän on ollut mukana. Elonetin artikkeliin on koottu Klemelän uran keskeisiä vaiheita:
http://www.elonet.fi/fi/henkilo/229234
Wikipedian artikkeli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kosti_Klemel%C3%A4
Markku Niskasen teoksesta Kallaveden sepittäjä: Aaro J. Jalkasen elämäkerta (2016) ilmenee, että Jalkanen vieraili Kuopiossa maanpakonsa jälkeen. Tarkemmin siinä ei kuitenkaan mainita pääsikö hän kiertämään vielä nimenomaan Puijonsarven nenän.
Yleisradion äänitetietokannan, Fono.fi:n mukaan Anna mennä -alkusanoilla alkaa mm. Matin ja Tepon kappale Anna mennä vaan vuodelta 1977, Mamban samanniminen kappale vuodelta 1986 sekä Paha Kaksonen- yhtyeen uudempi esitys Anna mennä 2000-luvulta.
Fono.fi -tietokannan ns kirjastoversio on kaikkien käytössä osoitteessa www.fono.fi
Kappalehaku hakee myös alkusanoja.
Toivottavasti näillä neuvoilla tärppää!
Pentti Järvisen kuunnelmassa "Vainaja virittää ansan" 26 minuutin kohdalla soi saksalaisen Theo Mackebenin (1897 - 1953) säveltämä Warum? (Miksi?) elokuvaan "Der Student von Prag" (1935). Laulun sanat ovat osa Johann Wolfgang von Goethen runoa "Warum gabst du uns die tiefen Blicke".
Warum? on tullut erityisen tunnetuksi puolalais-virolaisen laulaja ja näyttelijä Miliza Korjuksen (1909 - 1980) tulkitsemana. Laulua on suomeksi esittänyt mm. Mauno Kuusisto.
https://areena.yle.fi/1-4079748
https://fi.wikipedia.org/wiki/Theo_Mackeben
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miliza_Korjus
http://www.imdb.com/name/nm0466295/bio?ref_=nm_ov_bio_sm
http://www.mumag.de/gedichte/goe_jw37.html
Laulu on nimeltään Tiedätkö, ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Toni Edelmann. Se alkaa: "Tiedätkö, näin viime yönä unta, tulit viereeni...oli siinä kuningatar, oli siinä kuningas ja puoli valtakuntaa." Toisessa kohdassa kuningatar ottaa pojan antaman kiven ja painaa sen rintaansa vasten ja poika muuttuu linnuksi.
Laulun ovat levyttäneet Samuli Edelmann ja Anne Nielsen. Nuotti ja sanat löytyvät nuotista Edelmann, Toni: Teatterilauluja (Edita, 1996).
Hei, valitettavasti tietojemme mukaan kirjasta ei ole olemassa selko- tai lapsille soveltuvaa lyhennettyä versiota tai äänikirjaa. Kirjasta on kylläkin tehty useita elokuva- ja televisiosovituksia, mutta usein ikärajana näyttäisi olevan K12.
Kognitiivisessa tietojenkäsittelyssä pyritään jäljittelemään inhimillistä ajattelua tietokoneellisesti ja luomaan ihmisaivojen tapaan toimivia automatisoituja järjestelmiä, jotka kykenevät ongelmanratkaisuun ilman ihmisen panosta.
http://www.alykassuomi.fi/2016/02/tervetuloa-kognitiivisen-tietojenkasi…
http://whatis.techtarget.com/definition/cognitive-computing
Avokado on hedelmä, tarkemmin sanoen luumarja.
Katso esim.
http://blogi.satokausikalenteri.fi/tag/avokadon-kivi/
https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/mansikka-ei-ole-marja-mut…
Kasvien maailma : Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (Helsinki, Otava, 1979) toteaa avokadosta seuraavaa:
"Hedelmä on suuri, mehevä luumarja, joka on päärynänmuotoinen tai pallomainen, 7-20 cm pitkä; kypsän hedelmän kuori on tavallisimmin vihreä, mutta voi olla myös kellertävä, ruskeanpunainen tai sinipunainen; hedelmän keskellä on yksi suuri, kivikova siemen, jota vihertävä, syötävä malto ympäröi. ---"
Suomalaisia näytös- ja ammattimallitoimistoja:
Paparazzi Model Management http://www.paparazzi.fi/
Fondi Models http://www.fondi.fi/
Modelboom http://www.modelboom.fi/
Azzurro Models http://www.azzurro.fi/
Pro Model Model Management http://www.promodel.fi/
Brand models http://www.brand.fi/
Mallitoimistojen sivuilla voi tutustua mallien portfolioihin ja niiltä löytyvät myös yhteystiedot buukkauksia varten.
Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. Tekijä voi sitten solmia kustantamon kanssa kustannussopimuksen, jolla luovutetaan oikeus kirjan julkaisemiseen tietyssä muodossa (painettuna, äänikirjana, e-kirjana. Äänikirjat voidaan sopimuksessa myös sisällyttää osaksi sähköisten julkaisujen kategoriaa.
Joka tapauksessa äänikirjan tuottaminen edellyttää siis kustantajalta kirjailjan lupaa ja asianmukaista sopimusta. Poikkeuksena on Tekijänoikeuslain 17 § maininta "laitoksista, joilla on oikeus ääntä…
Vaski-verkkokirjastosta ei valitettavasti pysty varaamaan samaa nimekettä samalle kortille kuin yhden kappaleen. Oppimateriaalikeskuksesta
http://oppimateriaali.turku.fi/
löytyy kattava valikoima lasten ja nuorten kirjallisuutta, ja sieltä voi lainata samaa kirjaa koko luokalle.
Suomen kielessä ei alkujaan ole ollut d-äännettä, esimerkiksi Kalevalassa d-kirjainta ei esiinny. 1500-luvulla Suomen kirjakielen suunnittelija Mikael Agricola päätyi kirjoittamaan th-äänteen d-kirjaimella tai dh-yhdistelmällä. Vuoden 1642 Raamatussa th-äänteen tilalle vakiinnutettiin ruotsin kielestä lainattu d-äänne. 1800-luvulla soinnilliset äänteet olivat ruotsia puhumattomalle kansanosalle vaikeita ja puhekielessä d-kirjain korvattiin helposti jollakin toisella tai jätettiin pois. Tämä d-äänteen korvaaminen on edelleen yleistä. D-äänne lausutaan parhaiten vierasperäisissä sanoissa kuten diabetes tai radon.
Puhekielessä d-kirjain korvataan Länsi-Suomessa esimerkiksi r tai h-kirjaimella lehti – lehren – lehen/saada – saaha/tehdä –…
Tämän tyyppisiä ilmauksia sanotaan bahuvriihi-yhdyssanoiksi, ja tällä hakusanalla etsimällä niistä löytyy tietoa esimerkiksi näiden linkkien kautta:
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2004_347.pdf
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1342
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2354
Melinda-tietokannasta löytyy myös muutamia aiheesta tehtyjä opinnäytetöitä:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SHAST4QIV7ESFI8ELPNYQP1SIDD2GUD8D…
