Elo-sana on johdos verbistä elää. Mm. elämää ja viljaa merkitsevällä elo-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (mm. karjalan ’elo’ ja viron ’elu’) saamessa (eallu). Elää sana, josta on johdettu niin ’elävä’ kuin ’elämäkin’ sekä lukuisia muita elä-alkuisia sanoja, on vanha uralainen sana. Verbivartalon alkuperäinen asu on ollut todennäköisesti elä-. Sukukielissä elää-verbi on helposti tunnistettavissa (esim. unkarin ’él’, viron ’elada’, vatjan ’elää’).
Elokuva-sana on uudissana, joka on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1927. Aikaisemmin puhuttiin elävistä kuvista (tai biografikuvista tai kinematografikuvista).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Voit rauhassa varata kirjan. Emme voi tietää, milloin varaamasi kirja palautetaan, etuajassa, eräpäivänä, myöhässä, joten odota vain, milloin saat noutoilmoituksen. Siinä sinulle annetaan viimeinen päivä noutaa varaus, hakuaikaa on 5 päivää.
Työvuoroa, vuoroa, kertaa, jaksoa tai lukukautta merkitsevä sana löysi - tai myös muodoissa löysä, löysinki tai löösi - on tullut ruotsista. Nykyruotsissa on sana avlösning, joka tarkoittaa vuorottelua tai työvuoron vaihtumista. Sana löysä on tullut ruotsin sanasta 'lös'. Samaa juurta on esimerkiksi saksan lose.
Suomen sanojen alkuperä. SKS, 1995.
Kirjaa ei valitettavasti löydy Kirkkonummen kirjastosta. Voimme kaukolainata kirjan Itä-Suomen yliopiston kirjastosta. Kaukolainamaksu on 4 €. Kirjaa ei löydy myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Kirjasto 10:n Kaupunkiverstaan multimediakoneilla on CD/DVD –asemat. Koneita voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/
Valitse sieltä Kaupunkiverstas, koneet 1-3 ovat PC ja kone 4 Mac.
Myös erillinen USB-Romppuasema löytyy kaupunkiverstaalta.
Kirjastojen verkkokirjastoista voi hakea teoksia suomenruotsalaisesta kansanmusiikista tai kyseistä musiikkia hakusanoilla "suomenruotsalaiset", "kansanmusiikki" ja valita aineistolajiksi esim. "teksti" tai "cd". Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy näillä hakusanoilla esimerkiksi Finlands svenska folkinstitutin julkaisuja eri aiheista. Teoksessa Paimensoittimista kisällilauluun (1976) käsitellään myös hieman suomenruotsalaista kansanmusiikkia Ann-Mari Häggmanin artikkelissa Ruotsalaisseutujen pelimannit ja soittimet.
Suomenruotsalaista kansanmusiikkia cd-muodossa löytyy esimerkiksi Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sarjasta Finlandssvensk Folkumusic (tai Finlandssvensk folkmusik). Artisteista ja pelimanniyhtyeistä mainittakoon…
Lainaushistoria pitää itse ottaa käyttöön. Se ei siis automaattisesti tallenna tietoja lainaamastanne aineistosta, vaan siihen tallentuvat tiedot lainoistanne siitä lähtien kun olette ottanut lainaushistorian käyttöön. Se tapahtuu klikkaamalla omien tietojen sivulla vasemmassa laidassa näkyvää painiketta "lainaushistoria" ja sen jälkeen painiketta "tallenna lainaushistoria".
Sana ”nimi” on vanhaa uralilaista perua. Nimi-sanan kantauralilainen alkumuoto on todennäköisesti ollut ”nime”. Sanalla on vastineita sukulaiskielissä, esimerkiksi virossa (nimi) ja unkarissa (név). Sana on todennäköisesti lainautunut indoeurooppalaisesta kantakielestä kantauraliin. Indoeurooppalaisissa kielissä nimi-sanalla onkin vastaavuuksia, esimerkiksi muinaisintian ”naman”, gootin ”namo”, saksan ”Name”, ruotsin ”namn” ja latinan ”nomen”.
Suomen kirjakielessä sana nimi on esiintynyt jo Agricolan ajalta.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Kysymyksen Haavikko-sitaatti ei ole peräisin runosta, vaan proosateoksesta Rauta-aika, sen viimeisestä luvusta. Näillä sanoilla alkaa Ilmarin viimeinen repliikki:
- Kuolema. Että pelkäänkö minä sitä. Mitä minä sitä pelkäisin. Eikö se työnsä osanne. Ei kai se tätä asiaansa matkalla unohda. Ei unohda! Ei tämä huono elämä ollut. On nähty huonompiakin. Ei tämä huono ollut. On se kaiken ottanut minkä se on antanutkin. Tasan se meni. Ei se huono ollut. Tuli vain kaikki tehdyksi. Tehköön se työnsä nyt, kuolema. Minä tahdon nukkua, hyvin, pitkään. Hyvin pitkään. Väsyttää.
Kiitos palautteesta.
Ongelma on tiedossa ja siihen on kirjastojärjestelmän yhdysvaltalainen toimittaja luvannut korjauksen seuraavassa ohjelmaversiossa.
Pahoittelen harhaanjohtavasta tekstistä aiheutuvaa haittaa.
Kun opas puhuu turistijoukolle, hän julkistaa tekstinsä, johon hänellä on tekijänoikeus, jos hän on sen itse kirjoittanut. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan yksityistä käyttöä varten saa valmistaa muutaman kappaleen, kun teos on julkistettu. Siten oppaan puheen äänittäminen yksityistä käyttöä varten on sallittua. Jos tällaista puhetta ei ole tarkoitettu julkiseksi, äänittäjä voi syyllistyä salakuunteluun, mutta se on jo eri juttu.
Tällaisen äänitteen lähettäminen ystävälle luetaan edelleen yksityisen käytön piiriin, mutta ei enää sen julkaisemista internetissä. Verkkolevitykseen tarvitaan oppaan lupa, jos teksti on hänen itsensä kirjoittama. Jos se on jonkun muun kirjoittama, tekijänoikeus on tekstin kirjoittajalla, jolta lupakin siis pitää…
Kansalliskirjaston Melinda-tietokanta sisältää Suomen kansallisbibliografia Fennican, jossa periaatteessa on tiedot kaikesta suomeksi ja Suomessa julkaistusta sekä käännöskirjallisuudesta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/II99TBVVS2RG3YHYUYQB159EDNXLQ3SSB…
Melindasta voi hakea vaikkapa hakusanalla lastenkirjallisuus ja rajata haun haluttuihin julkaisuvuosiin.
1920-luvun lastenkirjallisuudesta saa tietoa esim. teoksesta Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.] Tammi, 2003.
Ohessa muutamia suomenkielisiä linkkejä mobiilisovelluksen kehittämiseen ja markkinointiin :
https://citydevlabs.fi/kolme-tapaa-kehittaa-mobiilisovellus/
http://www.taiste.fi/blogi/minulla-on-idea-sovellukselle-mita-seuraavak…
http://wau.fi/artikkelit/nain-kehitat-mobiilisovelluksen
http://lahtinen.lamk.fi/?p=1453
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/58249/OpinnaytetyoJaniHyyp…
https://theseus.fi/bitstream/handle/10024/101585/hartikainen_jaakko.pdf…
http://mobiilikehitys.fi/rahaa-applikaatioilla/
Keskustelua aiheesta :
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11610675/mobiilisovellus-+-yrityksen-pe…
Myös seuraavasta kirjasta saattaisi olla apua :
Berkowski, George : How to build a billion dollar app : discover the secrets of the most…
Katselin karjalaisissa kotiseutulehdissä julkaistuja kuolinilmoituksia, ja yksi usein vastaan tullut muistoruno alkaa sanoilla "Kertokaa Karjalaan liitävät linnut". Runosta on vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tekijää tälle runolle en ole nähnyt mainittavan.
Muitakin Karjala-aiheisia värssyjä käytetään. Niitä voi löytää esimerkiksi karjalaisten kotiseutulehtien kuolinilmoituksista. Useiden lehtien vanhoja numeroita on luettavissa näköislehtinä netissä. Valtakunnallinen Karjala-lehti on luettavissa pääkirjaston uutisalueella.
Fyysinen kosketus on tärkeää ja terveyttä edistävää sekä ihmisille että eläimille. Varsinkin elämän alkuvaiheessa kosketus on tärkeää kehityksen kannalta.
http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten…
Taikuri David Seth Kotkinin taiteilijanimi David Copperfield tulee tosiaankin Dickensin samannimisestä kirjasta koska hän pitää nimen soinista.
https://en.wikipedia.org/wiki/David_Copperfield_(illusionist)
Kysymys edellyttää laajaa selvitystyötä, koska aiheesta ei löydy suoraan mitään julkaisua. Esimerkiksi tämä kirja voisi olla hyödyllinen: Kansainvälinen rikosoikeus / Minna Kimpimäki, [Helsinki] : Kauppakamari 2015. Löytyy mm. eduskunnan kirjastosta. Myös ELKI-linkkitietokannasta voi etsiä eri maiden lainsäädäntöä aiheesta: http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/#/aiheittain?kategoria=S%C3%A4%C3…
