Materiaalin täytyy olla stl-tiedostomuodossa. Alla linkki Helmet-sivulle, jossa lisää tietoa kirjastojen 3D-tulostuksesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
Kirjastojen luettelointiohjelmat ovat maksullisia, joten eivät ehkä tule kysymykseen sinun kohdallasi. Library Thing -palvelun kautta on mahdollista maksutta luetteloida pienehköjä kokoelmia. Alla linkki sivustoon ja sivustoa käsittelevään blogiin:
https://fi.librarything.com/
http://blogs.uta.fi/kirjasto/2014/09/25/librarything-on-palvelu-kotikir…
Luetteloinnin voi tehdä myös Excel-tiedostona. Alla tietoa Excel-luetteloinnista Sakasti-sivustolta, joka on palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille. Sivustolta löytyy myös linkki Marjaana Saapungin opinnäytetyöhön (Tervolan seurakunnan kirjojen luettelointi):
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content23907C
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/…
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Tontut joulusaunassa. Runo sisältyy Ahokaisen kirjaan Joukolla juhlimaan : Lasten ohjelmistoa (Valistus, 1970). Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoalueenne kokoelmiin.
Ahokainen, Ester: Joukolla juhlimaan : Lasten ohjelmistoa (1970)
https://kirkes.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Loka-, marraskuun artikkeleita ei ole tallennettu vielä hakutietokantoihin.
Itsemurhista Helsingin sanomissa 5.11. "Itsemurha-ajatukset näkyvät aivoissa..."
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005437426.html
Helsingin sanomissa on kirjoitettu runsaasti aiheesta, mutta artikkelit ovat vanhempia kuin loka-, marraskuu.
Helsingin sanomien paperiversiot ovat kirjastoissa luettavissa. Vain joihinkin artikkeleihin on vapaa pääsy.
Yleisradiossa on ollut teema aiheesta.
https://yle.fi/aihe/termi/yle/18-1218
Yleisradion sivuilla artikkeli: Itsemurhista uutisoiminen on hengenvaarallista. Tämä artikkeli on tammikuulta.
https://yle.fi/uutiset/3-9402416
Helsingin uutiset
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/528378-nuorten-tyttojen-itsemu… . Kesäkuun…
Olemme käyneet läpi Jyväskylän historiaa käsitteleviä kuvateoksia, mutta kuvaa kyseisestä rakennuksesta ei valitettavasti ole löytynyt. Pahoittelen! Suosittelisin kysymään seuraavaksi Keski-Suomen museon kuva-arkistosta (sähköposti ksmuseo.arkistot@jkl.fi, puhelin 014 266 4256).
Jos käytät Facebookia, kannattaa liittyä ryhmään Valokuvien vanha Jyväskylä (https://www.facebook.com/groups/valokuvienvanhajyvaskyla/). Ehkäpä jollain paikallishistoriasta kiinnostuneella ryhmäläisellä olisi omissa arkistoissaan kuva tästä rakennuksesta.
Kartanosta ilmestyi historiikki vuonna 1983: Kytäjä, kohtalon kartano / Aake Pesonen. Kirjan saa lainaan muutamasta Helmet-kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1452846__Skyt%C3%A4j%C3%A4…
Valitettavasti Suomen Standardisoimisliiton ylläpitämän SFS Online -palvelun käyttömahdollisuus ei kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston tarjoamiin palveluihin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
https://sales.sfs.fi/fi/index/online.html.stx
Soturikissat on hyvin suosittu seikkailusarja ja kuuluu niinsanotusti lasten ja nuorten ahmimiskirjallisuuteen eli niitä luetaan perä perää koska seikkailu jatkuu. Tämän vuoksi kirjat sopivat kaikille jotka jo lukevat sujuvasti tai haluavat harjoitella lukunopeutta.
Soturkissoissa on sopivasti seikkailua ja jännitystä ja sopivat mainiosti 8-13-vuotiaille.
Vaihtoehtoja löytyi muutama, mutta en ole aivan varma onko mikään etsimänne.
Murder in mind on elokuva vuodelta 1997. Elokuvassa nainen, joka on syytettynä murhasta, hypnotisoidaan jotta oikea murha selvitettäisiin. Elokuva ei kuitenkaan perustu kirjaan.
http://www.imdb.com/title/tt0119732/
Lars Keplerin kirja Hypnotisoija on tehty myös elokuvaksi. Teoksessa hypnotisoijaa pyydetään mukaan murhatutkimukseen.
http://dekkarihylly.blogspot.fi/2010/05/hypnotisoija.html
Viimeisessä vaihtoehdossa juoni menee kohdalleen, eli psykiatri yrittää hypnotisoida potilaan murhaamaan vaimonsa. Elokuva on vuodelta 1957 ja on julkaistu sekä nimellä The Hypnotist että Scotland Yard Dragnet. Elokuva perustuu kuitenkin näytelmään, jonka on kirjoittanut…
Kallion kaupunginosa näyttäisi olevan osin Harjun tilan mailla.
http://www.vihreatsylit.fi/?p=5087
Heikki Wariksen kirjassa Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle kerrotaan tilanteesta vuonna 1900: "entiset huvila-alueet olivat laajentuneet kaupunginosiksi, joista suurin oli Kallio... Sen takana olivat Kaiku, Surutoin, Harju ja satamaradan toisella puolella Vallila. (s. 53)
Alppiharjun (ja Harjun historiasta) löytyy tietoa mm. Alppila-seuran sivuilta:
http://www.alppila.net/alppiharju
Gunsmoke (Ruudinsavua) oli amerikkalainen lännensarja, jota esitettiin radiossa vuosina 1952-61 ja televisiossa 1955-75. Sarjan päättymisen jälkeen tuotettiin vielä tv-elokuvia: Gunsmoke: Return to Dodge (1987), Gunsmoke: The Last Apache (1990), Gunsmoke: To the Last Man (1992), Gunsmoke IV: The Long Ride (1993) ja Gunsmoke: One Man's Justice (1994). Televisiosarjaa tehtiin peräti 635 jakson verran.
Sarjaa ja elokuvia on julkaistu dvd:llä, mutta kirjastoista niitä ei ole saatavana. Joitakin sarjan kausia ja elokuvia on saatavilla esim. Amazon.uk:n ja eBayn kautta.
Gunsmoke Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0047736/
Gunsmoke Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Gunsmoke
Hän on todella hieman salaperäinen...
Kuvat ovat yleensä naamion suojista otettuja.
Löysin yhden, joka voisi olla sama henkilö (runoilija myös)
http://insideofknoxville.com/2012/01/first-night-knoxville-2012-part-4-…
Saattaa kuitenkin olla vain hieman saman oloinen.
Tietoja on yhtä harvakseltaan:
https://studybreaks.com/2017/11/10/atticus-masked-poet/
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat säilytetään Pasilan kirjaston lehtiosastolla mikrofilmattuina. Voitte käydä lukemassa haluamanne lehdet Pasilassa ja halutessanne voitte tulostaa lehdestä sivun tai artikkelin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Google Photos -sovelluksen musiikki on vapaata käytettäväksi sovelluksella tehdyissä videoissa ja näiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on sallittua. Sen sijaan ko. musiikkikappaleiden yhdistäminen jollain muulla medialla tehtyyn videoon voi rikkoa tekijänoikeuksia.
Lähde:
https://productforums.google.com/forum/#!forum/photos
Meillä on Seinäjoen kaupunginkirjastossa Viiskuntalehdet mikrofilmeinä. Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat Aallon kirjastossa, joka on auki maanantaisin klo 10-20, tiistaista perjantaihin klo 10-19 ja lauantaisin 10-15. Voit varata etukäteen mikrofilminlukulaitteen puhelimitse 06 416 2638 tai sähköpostitse kirjasto(at)seinajoki.fi. Mainitse varausta tehdessäsi, tarvitsetko opastusta mikrofilminlukulaitteen käyttöön.
Voit myös tilata mikrofilmatut lehdet kaukolainaksi omaan kirjastoosi, jos siellä on mikrofilminlukulaite. Ota tässä tapauksessa yhteyttä kirjastoosi, saat sieltä tarkempia ohjeita.
Selostuksesi ulkonäöstä viittaisi eri tiaislajiin kuin talitiainen. Ne voisivat olla kuusitiaisia tai hömötiaisia. Molemmilla on hieman kellertävä vatsa ja musta juova puuttuu. Ovat myös pienempiä kuin talitiaiset.
Tällä sivustolla on hyvät kuvat tiaisista: http://www.tunturisusi.com/tiaiset/
Viime vuonna ilmestyi kirja tiaisista: Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salattu elämä. Atena 2016.
Etsimänne teos on Einojuhani Rautavaan Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille (1972), joka tilattiin säveltämältä Oulun yliopiston promootiojuhlaan. Äänimateriaalina konsertossa soi orkesterin lisäksi nauhalta tuleva, eri tavoin käsitelty arktisten lintujen (tunturikiurun, laulujoutsenen ja kurjen) laulu.
Sävellyksessä käyttämänsä lintujen äänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnunääninauhoituksista. Osan äänistä hän äänitti Limingan soilla.
Samuli Tiikkaja kertoo Rautavaaran elämäkerrassa, että kun esityksen kapellimestari kertoi säveltäjälle, että kaavailtu kuoro oli heikossa laulukunnossa, Rautavaara sai idean käyttää teoksessa lintujen ääniä.
Teos on kuunneltavissa Helmet-kirjastojen tarjoamassa…
