Yleisten kirjastojen kokoelmatyö (sisäänvalinta ja poistaminen) kuuluvat kirjastotoimen johtajan vastuulle. Isommissa kirjastoissa tätä vastuuta on yleensä delegoitu, mutta mitään yhtä mallia ei ole olemassa vaan tilanteet vaihtelevat kirjastoittain. Viime kädessä kuitenkin kirjaston ylin johtaja on vastuussa kaikista kokoelmatyön ratkaisuista.
Koska kokoelmatyö on kirjastopalveluiden ytimessä, sitä tehdään käytännössä aina usean ihmisen voimin. Varsinkin valinnassa pyritään hyödyntämään monien ihmisten asiantuntemusta. Periaatteessa poistotyö on yhtä vastuullista, varsinkin niissä tapauksissa, joissa ollaan poistamassa kirjaston ainoaa tai viimeistä kappaletta. Pääosa poistotyöstä on mekaanista työtä, joka kohdistuu huonokuntoisiin ja…
Kyseessä saattaisi olla Anu Holopaisen Kristallien valtakunta. Se ilmestyi vuonna 1996 ja aloitti kolmiosaisen Sonja-sarjan. Muut osat ovat Noitien hovi (1997) ja Gae Bolga (2000).
Lisätietoa ja kansikuvan löydät esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/55-kristallien-valtakunta.
Kyseessä on E. Kaihorinnan runo nimeltä Joulukuusi. Se löytyy ainakin aikakauslehti Pääskysestä vuodelta 1915. E. Kaihorinta voi tietenkin olla nimimerkki. Pääskynen-lehtiä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Tässä linkki Pääskynen-lehden numeroon 1 vuodelta 1915:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959130?page=15&term=Kuusi&term=korvessa&term=norja
Espoon omatoimikirjastojen sääntöjen mukaan "asiakkaan tulee poistua kirjastotilasta omatoimiajan päättyessä ja kirjaston sulkeutuessa." Eli jos omatoimiaika päättyy klo 22, on kirjastosta poistuttava siihen mennessä.
Alta löytyvät linkit Helmet-kirjastojen omatoimikirjastoihin ja Espoon kirjastojen sääntöihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B7F4E703F-ED1D-4265-BCBF-1D1F18E31AC9%7D/60110
Suosittelisin nuorten aikuisten englanninkielisen kaunokirjallisuuden osastoa. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunginkirjastossa ko. osastossa on samoja kirjoja kuin aikuisten hyllyssä, mutta kokoelmassa on paljon ohutta, kevyttä, viihdettä ja myös romantiikkaa. Näissä nuorten puolella olevissa kirjoissa kieli ei kaikissa ole yhtä monimutkaista kuin aikuisten osaston kirjoissa.
Toki aikuisten puoleltakin löytyy kevyttä ja ohutta englanninkielistä kirjallisuutta. Lisäksi siellä on supistettuja kaunokirjallisia teoksia. Kirjat on suunnattu eri tasoisten sanavarastojen haltijoille. Sivujen alareunoissa on lisäksi selitetty vaikeimpia sanoja.
Tervetuloa tutustumaan kirjaston valikoimiin. Paikan päällä näet valikoimat parhaiten ja voit…
Kalevalan loppurunossa esiintyvä Marjatta on nimikirjojen mukaan sekamuoto Margaretan kansanomaisesta muodosta Marketasta ja Mariasta. Samoin kuin Marjatta voidaan nähdä yhdistelmänä kahdesta etunimestä, on kyseinen runo pantu kokoon kahdesta kansanrunosta, Hannuksen ja Marketan balladista ja Luojan virrestä, jossa Marjatta esiintyy Neitsyt Marian rinnakkaisnimenä. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Marjatan Mariaan.
Mitä nimen mahdolliseen merkitykseen tulee, Marjattaa voinee tarkastella yhtenä Marian johdannaisista. Monine muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä ja hänen kunnioituksensa katolisessa kulttuurissa. Heprealais-aramealaisen…
Olisikohan kyseessä voinut olla Jari Nenosen kirjoittama ja Jarmo Koivusen kuvittama Iita-lehmän kaupunkikuume? Siinä Iita-lehmä pääsee haikailemalleen kaupunkiretkelle herra Pöllön kehittelemän nerokkaan suunnitelman avulla: Iita teeskentelee sairasta, ja kun eläinlääkäristäkään ei näytä olevan apua, tilataan karja-auto viemään Iitaa teurastamolle. Kun auton ovet kaupungissa avataan, Iita ottaa jalat alleen.
Kysyjän etsimä laulu on vuonna 1919 ensimmäisen kerran julkaistu I Betlehem lyste en stjärna, op. 103, nro 4. Alkukielisen tekstin tekijää ei varmuudella tiedetä, mutta kyseessä saattaa olla Mikael Nyberg. Suomenkielisen tekstin Jo paistavi tähtönen Betlehemin on laatinut Jussi Snellman. Tekijänoikeussyistä (Snellman kuoli vasta vuonna 1969) en voi tätä tekstiä tähän mukaan laittaa, mutta se löytyy monen vanhemman nuottikokoelman lisäksi WSOY:n vuonna 1982 julkaisemasta kokoelmasta Suuri joululaulukirja (toimittanut Elsa Kojo), joka löytynee useimpien kirjastojen kokoelmasta. Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä, voin ne sanat suoraankin lähettää.
Heikki Poroila
Olemisen sietämätön keveys (Nesnesitelná lehkost bytí) on tosiaan Milan Kunderan teos, joka julkaistiin Kirsti Sirasteen suomennoksena ensimmäisen kerran vuonna 1985. Jaan Krossin kirjoja on suomennettu paljon, mutta minkään suomennoksen nimi ei ole lähelläkään tätä ilmaisua. Juhani Salokannel on kyllä kääntänyt Krossin kirjoja, mm. Keisarin hullu (1982), Pietarin tiellä (1984), Professori Martensin lähtö (1986) ja Silmien avaamisen päivä (1991). Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Heikki Poroila
Seuraavat kirjat sopivat erityisesti ala-asteikäisille lapsille:
Jacquie Wines: 101 tapaa pelastaa maapallo
Melanie Walsh: 10 askelta maapallomme auttamiseksi
Christina Goodings / Anna-Mari Kaskinen: Lapsen oma vihreä kirja
Glenn Murphy: Ilmastonmuutos – Mitä minä voin tehdä?
Jaana Palanterä: Vihreän elämän valintoja
Vähän vanhemmille suosittelen seuraavia aineistoja:
Tuomas Vanhanen: Valot päälle! Puolueeton kirja energiasta
Katja Antila: Pysäytä ilmastonmuutos – suomalaisen arjen valintoja
Dokumenttielokuva Before the flood (tekstitetty suomeksi)
Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset -fantasiakirjasarja
Lisäksi:
Verkossa pelattava…
Em. nimistä on kysytty myös aikaisemmin.
Mirva - https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittavat-nimet-mirva-monir
Tellervo - https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-tellervo-hannele-helena-timo
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä…
Em. nimistä on kysytty myös aikaisemmin.
Matias -nimestä löytyy useita vastauksia, esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-arvoisa-kirjastonhoitaja-tahtoi…
Anton -https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera
Iisak - https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-isak-nimen-etymologia
Inkeri - https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-kaiken-nimista-henriikka
Etunimiaiheisia kysymyksiä on esitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa paljon.
Kysymistäsi nimistä löytyy tietoa aiemmissa vastauksissa:
Juuso, https://www.kirjastot.fi/kysy/kerrotko-juuso-nimesta
Joona, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimien-joona-ja
Eemil, https://www.kirjastot.fi/kysy/saisinko-mahdollisimman-paljon-taustatiet…
Elli, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-etunimen-elli-alkupera
Etunimistä on useita kirjoja. Esimerkiksi: Kustaa Vilkuna: Etunimet, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun vastaukset löytyvät osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset
Kysymyksessä on todennäköisesti Vilperin Perikunnan kappale Joulupukki (Easy Livin'). Yhtye on levyttänyt kappaleen aiemmin eri sanoilla nimellä Piirimyyjä.
Kappaleen voi kuunnella https://www.youtube.com/watch?v=61k7ku8_YsQ
Lähettämässänne linkissä http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/yleen.html on jo paljon tietoa em. sukunimien taustoista.
Lisätietoja http://se.namespedia.com . Tämän sivuston mukaan esimerkiksi Alen on irlantilaista alkuperää, Kylen taas skottilaista.
http://www.surnamedb.com/Surname/Alen
Lisätietoja kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista on käännetty venäjäksi vain kaksi osaa (Zdes' pod severnoj zvezdoju), kolmatta osaa ei ole käännetty, SKS:n käännöstietokanta,
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Osat 1 ja 2 ovat muutamien kirjastojen kokoelmissa. Useimmat ovat vain kirjaston omassa lukusalissa luettavissa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on myös lainattavat kappaleet. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Linkki Finna.fi:n, khttps://finna.fi/Search/Results?lookfor=zdes%27+pod+severnoj+zvezdoju&t…
Voit ehdottaa muutoksia yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään (YKL) lähettämällä palautetta Verkko-YKL-sivuston kautta. Yksittäiset kirjastot eivät valitettavasti voi tehdä muutoksia YKL-luokitukseen, vaan muutosehdotukset tulee aina suunnata YKL:n ylläpitäjille. Löydät palautelomakkeen täältä: http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/palaute/.
Kaikki luokittelujärjestelmät ovat aina omaan aikaansa sidottuja yrityksiä järjestää todellisuutta ja tietoa. Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä kaikkien maailman kirjastojen jakamaa ja yleisesti hyväksyttyä tiedon luokittelutapaa. Sanoisin, että tässä on kysymys hyvin perustavanlaatuisesta tiedonfilosofisesta ongelmasta. Esimerkiksi yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä perustuu Melvil Deweyn 1870-…
Etsitty "nolo"-kirja saattaisi olla tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Anne-Mari Jääskisen Mitä sä rageet? : ♯tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten keskus, 2017), joka on nuorille suunnattu tunnetaitojen opas. Tähän kirjaan liittyy erillinen kasvattajille tarkoitettu käsikirja Mitä sä rageet? : lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
