Olet lähettänyt kysymyksesi Kirjasampo-palvelun kautta ja tarkoitat ilmeisesti jotakin tiettyä kirjaa. Kirjan tiedot eivät kuitenkaan välity meille tällä tavalla, joten emme pysty tarkistamaan asiaa. Kun luet kirjan tietoja Kirjasammossa, näet käännökset hiukan alempana sivulla kohdassa Julkaisut. Tässä on esimerkki, Seitsemän veljestä | Kirjasampo.
Nimitys liittyy ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjaan, jossa vaaditaan Kansainvälistä olympiakomiteaa lopettamaan yhteistyö öljy- ja kaasuyhtiöiden kanssa. Öljy- ja kaasuyhtiö Eni on meneillään olevien Milanon ja Cortinan vuoden 2026 talviolympialaisten ja paralympialaisten virallinen yhteistyökumppani.Lähde: Greenpeace: https://www.greenpeace.org/finland/toimi/oljympialaiset-2026/
Rutakko-kirjastoista ei oikein näytä löytyvän Merri Vikin tuotantoa ruotsiksi, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy aika paljon: vik merri | Hakutulokset | helmet.fiKannattaa kysellä vaikka kaukopalvelumahdollisuutta omasta lähikirjastosta! Rutakko-kirjastot: Etusivu - Rutakko
Kuvailemiisi hakuehtoihin sopisi esim. Robin Hobb: Näkijän taru -sarja. (Päähenkilöllä kumppanina susi, ja sarjassa tehdään matkoja tuonpuoleiseen/henkimaailmaan. Sarjan osat ovat paksuja ja ilmestyneet ennen vuotta 2004 suomeksi.) Myös Margaret Weisin & Tracy Hickmanin kirjoittamat fantasiasarjat voisivat olla mahdollisia. Hakuehdoilla löytyy useitakin fantasiasarjoja, mutta ne ovat ilmestyneet vuoden 2004 jälkeen, eikä niitä välttämättä ole suomennettu. Tässä kuitenkin muutamia vaihtoehtoja: Armstrong, Kelley: Women of the Otherworld (Otherworld-sarja) Lackey, Mercedes: Arrows-trilogia Pierce, Tamora: Song of the Lioness -kirjat Waris, Helena: Pohjankontu-trilogia Lindskold, Jane: Through Wolf's Eyes (Firekeeper-…
Lapun runonpätkä on peräisin kirjasta Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja, joka ilmestyi syksyllä 1943. Säkeet ovat runosta Unta ja totta, jonka kirjoittaja on alikersantti Reino Helismaa.Yksi monista kirjan tuoreeltaan lukeneista oli Toivo Kärki. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Helismaan runoon ja ajatteli, että jos sodasta hengissä selvitään, hän ottaa tähän Helismaahan yhteyttä. Näin tapahtuikin muutamaa vuotta myöhemmin: ainakin vuonna 1946 he jo tunsivat toisensa, ja vuonna 1948 syntyi ensimmäinen Kärki–Helismaa-tuote. Varsinainen yhteistyö käynnistyi vuoden 1950 lopulla ja tuotti 17 vuoden aikana noin 560 yhteistä levytettyä kappaletta.Unta ja totta sai kuitenkin odottaa säveltämistään vuoteen 1980 saakka ja…
Tietoa lottien erilaisista sodanaikaisia tehtävistä (mm. lääkintä, eläinlääkintä, muonitus, ilmavalvonta, viestintä, sääpalvelu) löytyy esim. seuraavista teoksista.Lotat : Suomen naisten suuri tarina (Tammi, 2010)Pohls, Maritta: Lotta Svärd : käytännön isänmaallisuutta (Otava, 2009)Suomen naisten sota (Amanita, 2021)Muistelmia ja henkilöhistoriaa eri tehtävistä:Alahautala, Raili: Aunuksen lotta : hevosten rinnalla jatkosodassa 1941–44 (Väyläkirjat, 2025)Liede, Riitta: Kaija Pesosen talvisota : 16-vuotiaan tytön päiväkirjat Petsamon etulinjalta (Minerva, 2018)Yrjölä, Timo: Kahdeksan tornia : ilmavalvontaa Virolahdella 1939-1944 (Neirol-kustannus, 2016)Yrjölä, Timo: Tornijermu : ilmavalvontalotta Maire Väyrynen (Neirol-kustannus, 2020)…
Tilastokeskuksella on pysäköinninvalvonnasta tietoa rikos- ja pakkokeinotilastossa (https://stat.fi/tilasto/rpk) , joka kuvaa rikollisuutta alueittain sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen käyttämiä pakkokeinoja. Tiedot saadaan sisäministeriön poliisiasiain tietojärjestelmästä. Tiedot julkaistaan neljä kertaa ja kerran vuodessa. Vuoden 2025 tiedot julkaistaan 27.5.2026: https://stat.fi/fi/tilasto/rpk#calendar.Tietoja löydät taulukosta Kunnallinen pysäköinninvalvonta vuodesta 2017 alkaen: https://stat.fi/fi/tilasto/rpk#tables-cl441lvrzw5dg0cw3ogospasxja maksuttomasta tietokantataulukosta 11yy -- Kunnallinen pysäköinninvalvonta, 2013-2024 https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__rpk/statfin_rpk_pxt_11yy.px/.…
Kauhojen syöttö ei tullut vastaan tutkimissani lähteissä. Voisiko leikki kuitenkin olla nimeltään kauran (kaurojen) syöttö? Kaurojen syöttö on ikivanha sokkoleikki, joka tunnetaan myös nimellä Kollabismos. Leikki on kuvattu Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjassa 1939, Raamattu ja kansanleikit -artikkelissa näin: "Tässä leikissä eräs leikkijä on toisen edessä polvillaan, kasvot peitettynä. Hän asettaa kätensä selkänsä taakse, kämmenpuoli ylöspäin. Toiset lyövät häntä käsille tai suoraan selkään, ja hänen on arvattava, kuka kulloinkin löi."Carola Ekremin "Vi leder en blindbock till kungens bord" : lekar från Svenskfinland -teoksen mukaan kaurojen syöttö oli yksi yleisimmistä vanhemmista suomalaisista peleistä.
Kustaa Vilkunan teoksessa Työ ja ilonpito - Kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä vuodelta 1983 puhutaan karjanlaskiaisista. Vielä nykyäänkin lehmät pääsevät keväisin niityille ja pelloille kesäksi, ja nämä tapahtumat keräävät yleensä paljon yleisöäkin. Vilkunan teoksessa kerrotaan, että karjanlaskiaiset ovat olleet historiassa aina juhlapäiviä. Lehmien uloslaskun yhteydessä on tehty taikoja, joilla koetettiin taata karjan turvallisuutta metsälaitumilla ja lisätä maidonsaantia. Karjan suojelemiseksi on muun muassa lausuttu kauniita sanoja ja runoja. Karjanlaskupäivä on sijainnut kalenterissa noin vapun tienoilla. Vilkunan teoksessa ei mainita erityisesti nuorista kuusista ja koivuista tehtyä kujaa karjanlaskiaisissa. Kirjassa…
Sitaatti on Mymmelin tuumailuista kirjassa Muumilaakson marraskuu.”Lyhyt raivokas ukonilma oli tehnyt Mymmelin aivan sähköiseksi. Hänen tukkansa kipunoi ja säärien ja käsivarsien jokainen pieni haiven sojotti pystyssä ja värisi. Nyt minä olen villeydestä pakahtumaisillani, Mymmeli ajatteli. Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaan tee yhtään mitään. Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa.”Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu, WSOY 2014, s. 87; suomentanut Kaarina Helakisa; suomennoksen tarkistanut Päivi KiveläMuutamassa verkkolähteessä kyseinen lause on laitettu Muumipapan nimiin. En tiedä, voisiko tosiaan olla niin, että myös Muumipappa olisi sanonut tai miettinyt näin samoin sanoin.
Niccolò Machiavelli (1469-1527) kirjoitti kirjan Ruhtinas vuonna 1513, ja se julkaistiin vasta Machiavellin kuoleman jälkeen vuonna 1532. Kirjassa Machiavelli antoi käytännön neuvoja, miten valtiota hänen näkemyksensä mukaan pitäisi hallita. Kirja näyttää, miten kyynisellä ja häikäilemättömällä toiminnalla voi saavuttaa valtaa, ja miten vallan voi pitää itsellään keinolla millä hyvänsä. (Andrew Taylor: kirjat jotka muuttivat maailmaa, 2010)Vallankäytön lisäksi Ruhtinaasta on löydetty myös miehuutta käsitteleviä ajatuksia. Esimerkiksi yhdysvaltalainen politiikan teoreetikko Hanna Fenichel Pitkin on tutkinut Machiavellin ajatuksia sukupuolen näkökulmasta. Jiri Nieminen on analysoinut Pitkinin ajatuksia blogitekstissään Machiavelli ja…
Vanhin selkeä maininta tomaattien myymisestä löytyy Rovaniemi-lehdestä 1.8.1925, ks. linkki. Toki niitä on voitu myydä aikaisemminkin varsinkin säilöttynä, ks. esim. maininta tomaatinviljelystä Vaasassa 1890-luvulla (Pohjalainen 14.8.1894) tai A. W. Granbergin ilmoitus Sanomia Turusta -lehdessä 19.6.1892, jossa hän mainostaa "astiaan pantuja ranskalaisia hedelmiä, kuten [...] tomaatteja".
Täysin varmaa vastausta ei löytynyt, mutta todennäköisesti kyse on Jeesuksen nimen lyhentymisestä lausumisen helpottamiseksi. Espanjan kielessä on muitakin vastaavalla tavalla lyhentyneitä sanoja.Löydät pohdintaa Jesucriston alkuperästä esim. tästä linkistä.
"Elokuvateoksen tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan, vuoropuhelun kirjoittajan tai nimenomaisesti kyseistä elokuvateosta varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta." (Tekijänoikeuslaki, §43) Oikeudenhaltijan kuoltua sekä taloudelliset että moraaliset oikeudet siirtyvät perintönä hänen perillisilleen. Tekijä voi myös testamentata tekijänoikeutensa muun omaisuuden tavoin. Tässä tapauksessa tekijänoikeus on edelleen voimassa 70 vuotta alkuperäisen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Ellei perintökaaren mukaisia lakimääräisiä perinnönsaajia ole, joutuu tekijänoikeus muun jäämistövarallisuuden tavoin viime kädessä valtiolle. Elokuvien oikeudenhaltijoita voi…
Kyseessä on Georg Riedelin säveltämä laulu Oppochnervisan eli Grisen gal i granens topp (1971) elokuvaan Vaahteramäen Eemelistä. Laulun sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren ja ne on suomentanut Jukka Itkonen. Suomeksi laulu on saanut nimen Matalakorkeaveisu. Laulu löytyy musiikin oppikirjasta Musikantti 1 - 2.https://finna.fi/Record/helmet.1069274?sid=5247890896https://www.astridlindgren.com/se/om-astrid-lindgren/verken/sangerna
Jyväskylän kaupungin kansakoulu, joka on nykyiseltä nimeltään Puistokadun päiväkotikoulu, sijaitsee Puistokadulla. Se tunnetaan myös nimellä Puistokoulu. Taulumäellä Rajakadulla puolestaan toimivat Keskuskansakoulu vuosina 1952-1973 ja Suvimäen kansakoulu vuosina 1901-1952. Kaikista kolmesta kerrotaan Jyväskylän kansakoulun historia -teoksessa. Tutustu myös näihin teoksiin:Kirsi-Maria Hytönen: Esikaupungista kampukseksi: elämää Rajakadun seudulla (2011)Jyväskylän kirja: katsauksia kaupunkielämän vaiheisiin 1940-luvulta 1990-luvulle (1997)Pekka Martio: Puistokoulun historia (2004) ja Puistokoulun kuvia (2005)
Ilmeisesti sanaa käytetään pelkästään kielteisessä yhteydessä, ks. Kielitoimiston sanakirja ja Suomen etymologinen sanakirja. Myöskään vanhoista digitoiduista sanomalehdistä ei löytynyt häikäillä-sanaa muussa kuin kielteisessä merkityksessä.
