Toistaiseksi Stephen Fryn muistelmateoksista on suomeksi julkaistu vasta kaksi ensimmäistä, Koppava kloppi (2012) ja Fryn aikakirjat (2014). Se, että kolmannen ilmestymisestä on jo aikaa (More fool me julkaistiin Iso-Britanniassa syksyllä 2014), panee epäilemään, ettei aiemmat suomennokset kustantanut Schildts & Söderströms välttämättä ole jatkamassa sarjaa. Ainakaan toistaiseksi ei mahdollisesta More fool me -suomennoksesta ole ennakkotietoja tihkunut.
Helmet-kirjastoissa tätä kirjaa ei ole. Yksi kappale on Eduskunnan kirjastossa, eräpäivä on 17.1.:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/L3Q23R64K3JQJJVKN55XRT2Y5U61UMG4BUNCH66TBIP5C92F89-10115?func=full-set-set&set_number=031253&set_entry=000002&format=999
Mahdollisia varauksia ei tietokannan kautta ainakaan näkynyt. Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin kirjasto:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/Sivut/default.aspx
Keräilyblogista nimeltä Paperiblogi (http://paperi.blogspot.fi/) löytyy vuodelta 2008 (marraskuun 28, 2008) otsikon Kukka-aiheita alta pari kuvaa muistikirjasta, joka vastaisi kuvaustasi. Blogitekstin on kirjoittanut "Sirpale". Blogi löytyy alta:
http://paperi.blogspot.fi/2008/
Muistikirjan valmistaja ei blogin kautta selvinnyt, ja kun ennen kirjaa myynyt Suomalainen kirjakauppakaan ei sitä enää myy, voi olla mahdoton selvittää, onko sitä enää myytävänä. Vaikuttaa siltä, ettei blogiakaan enää julkaista.
Helsingin kirjastoissa on käytössä varauskuitti, jonka asiakas voi tulostaa automaatilta, jos ei muista
varauksensa viimeistä noutopäivää. Tietoa tarvitaan varausten itsepalvelunoudossa.
Kuittiin tulostuva tieto ei ole täysin luotettava. Rajapinta, jonka avulla ohjelmat vaihtavat tietoa keskenään, laskee viimeisen noutopäivän nidetietueen viimeisen päivityksen päivämäärästä lähtien.
Automaatti ei (ainakaan tällä hetkellä) saa tietoa viimeisestä noutopäivästä suoraan kirjastojärjestelmästä vaan laskee sen itse ja eri syistä voi päätyä eri tulokseen.
Oikea noutopäivä näkyy varausilmoituksessa ja Helmet-haun Omissa tiedoissa.
Lyhyitä luonnehdintoja aiheesta Sosiaalinen media tiedonhankinnassa voi lukea mm seuraavilta sivuilta. Sivuilla on esitelty yhteisöllisen tiedonhankinnan keskeiset lähteet.
https://seamk.libguides.com/tiedonhakijanopas/sosiaalinenmedia
https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/sosiaalinen-media-tiedonhankinnassa?language_content_entity=fi
Muita verkkoaineistoja
Sosiaalisen median riskejä ja tiedonhankintaa käsittelee Jari Bundan Laurea-ammattikorkeakoulu opinnäytetyö (2012).
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48632/Jari_Bunda.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pertti Marttila käsittelee Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Sosiaalisen median hyödyntäminen palveluliiketoiminnassa.
http://www.theseus.fi/…
Anu Vanaksen ja Marko Leinosen opetusvideo Matti löytää kirjaston (1997) kuuluu vielä joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Finna.fi-hakupalvelun tai Frank-monihaun avulla. Videotallenne ei näytä kuuluvan sinun kirjastoverkkosi kokoelmiin, mutta voit tehdä videosta kaukopalvelupyynnön oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirjastot eivät järjestä kieltenopetusta, mutta Helmet-kirjastojen e-kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön kielikursseja viidessä eri verkkopalvelussa. Espanjan alkeita on tällä hetkellä tarjolla kahdessa niistä, Promentor Web -kielikursseilla ja OverDrive-e-kirjastossa. Alla olevan linkin kautta löydät lisää tietoa verkkokielikursseista ja niiden käytöstä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Kirjasto_tarjoaa_verkkokielikursseja_kay(135063)
Kannattaa muistaa, että kirjastot tarjoavat runsaasti itseopiskeluunkin soveltuvaa aineistoa perinteisten kirjojen ja äänitteiden muodossa. Tällaista aineistoa löydätte Helmet-haulla esimerkiksi hakusanoilla "kielikurssit espanjan kieli itseopiskelu".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Väestörekisterikeskuksen mukaan vuosien 1899-2017 aikana alle 20 lasta on nimetty Tajuksi. Nimen alkuperästä ja merkityksestä en valitettavasti löytänyt tietoa. Kehotan kuitenkin ottamaan yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollon palveluun. Linkki siihen tässä:
https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/nimistonhuollon_neuvont…
Väestörekisrerin nimipalvelu:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Mainitsen vain joitakin teoksia, niiden kirjallisuusluettloiden avulla pääsee eteenpäin
Meinander, Henrik
Tasavallan tiellä : Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle. - Schildts+Söderstroms, 2012
Tuikka, Timo J.
Vuosisadan sankarit ja pelurit. - Otava, 2015
Jälkimmäinen kirja on kirjoitettu melkoisen vallattomaan tyyliin, mutta ainakin kirjallisuusluettelosta on hyötyä..
Uudempia, jotka eivät ole ehtineet ym. teosten kirjallisuusluetteloihin:
Häikiö, Markku
Suomen leijona : Svinhufvud itsenäisyysmiehenä. - Docendo, 2017
Siironen, Miika
Mustan lipun alla : Elias Simojoen elämä ja utopia. - Atena, 2017
Silvennoinen, Oula ym.
Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet. - WSOY, 2016
…
Jos olet unohtanut tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä.
Lisää tietoa kirjastokortista ja tunnusluvusta Vaski-kirjastojen sivuilla osoitteessa https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Uuden keskustakirjasto Oodin palvelut ovat vasta suunnitteluasteella, mutta toiseen kerrokseen on tulossa monenlaiseen oppimiseen ja tekemiseen soveltuvia tiloja, mm. työpajoja, studioita ja keittiö. Palveluita pyritään toteuttamaan asiakaslähtöisesti, kaupunkilaisia kuunnellen, joten hyvin todennäköisesti jonkinlaista karaoke-toimintaakin Oodista tulee löytymään, jos sellaista toivotaan. Keskustakirjasto.fi -sivustolla esitellään Oodin rakentumista, ja sieltä bongasin myös lauseen maininnan kirjastokaraokesta. Siitä, miten mahdollinen karaoke tullaan toteuttamaan, en valitettavasti osaa vielä tässä vaiheessa sanoa mitään.
Sakari Virkkusen teoksesta Ryti: myrskyajan presidentti löysin seuraavan maininnan saksalaisesta diplomaatista Karl Schnurresta:
"Schnurre, jolla oli ennestään hyvät suhteet sekä Rytiin että Wittingiin, oli sekä taitava neuvottelija että hyvä juttumies. Rytin lounaalla, johon myös Kivimäki osallistui, Schnurre kertoi olleensa neuvotteluissa myös Afganistanin hallituksen kanssa. Neuvottelujen päätyttyä hänelle ojennettiin kunniamerkki. Siinä oleva arabiankielinen teksti valkeni Schnurrelle vasta Berliinissä, kun hän näytti sitä ystävälleen itämaisten kielten professorille. Kunniamerkissä luki: 'Kuolema kristityille koirille'. s. 95.
Venäjällä palvelleita suomalaistaustaisia upseereita on käsitellyt Mirko Harjula teoksessaan "…
Vanhimmat talvisodassa palvelukseen kutsutut ikäluokat olivat vuosina 1895-1897 syntyneet, mutta ne eivät ehtineet palvelukseen sodan aikana. Siten talvisotaan osallistuminen tulisi kyseeseen lähinnä suojeluskuntajärjestössä, työvelvollisena tai upseerina, mutta viimeksi mainitussa tapauksessa kantakortin pitäisi löytyä.
Syntymävuodesta riippuen hänestä saattaa olla tietoja esimerkiksi Kansallisarkistossa säilytettävässsä Päämajan linnoitusosaston arkistossa, johon sisältyvät linnoitustöihin osallistuneiden palkkakortisto sekä linnoittajien henkilökortisto. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi suojeluskunnan henkilökortti, jolla voi olla tietoja palveluksesta kotirintaman tehtävissä. Mahdollisesta työsuhteesta puolustusvoimiin saattaa olla…
Eesti rahvakalender -verkkosivulla (http://www.folklore.ee/erk/exhibits/show/jaagupipaev/item/48680) tarjotaan seuraavanlaisen selityksen sanonnan alkuperälle: "Vanad inimesed ütlesid, et jakobipäevast läheb must mees põesasse. [---] Must mees põesas on vari, mis õhtul põesa alla tuleb, kui juba päevad lühemaks ja ööd pikemaks lähevad." Työkaverini pikainen käännös selityksestä kuuluu: Vanhat ihmiset kertoivat, että jaakonpäivän jälkeen musta mies menee pusikkoon. -- Musta mies pusikossa on varjo, joka tulee illalla pusikon alle, kun päivät muuttuvat lyhyemmiksi ja yöt pitemmiksi.
Eli eestiläisessä sananparressa musta mies tarkoittaa varjoa. Suomesta vastaavaa sanontaa ei ilmeisesti tunneta.
Kuka pelkää mustaa miestä -leikin mustan…
Etsitty kirja saattaisi olla Mary Hoganin Ihan kivat kasvot (Karisto, 2009). 16-vuotiaan Hayleyn vanhemmat lähettävät tyttärensä kesäksi Italiaan. Retkellään kohti Rocca Maggioren linnaa Hayley löytää kukkulan rinteeltä pikkuruisen kahvilan ja sieltä turkoosisilmäisen Enzon...
Kyseinen katkelma on perulaisen César Vallejon (1982 - 1938) runon Los pajos lejanos (Kaukaisen askelet) viimeinen säkeistö. Runon on suomentanut Matti Rossi ja suomennos sisältyy teokseen Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (Tammi, 1975).
http://ciudadseva.com/texto/los-pasos-lejanos-2/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (suom. Matti Rossi, 1975)
Merja Jalosta löytyy tietoa teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Hänen tuotantoaan käsitellään Sara Kokkosen teoksessa Rasavillejä ja romantikkoja (Avain, 2013). Jalo kertoo itse hiukan kirjailijanuransa taustasta Kirjasammossa osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff#.WktnFsv2S70 ja osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704#.WktoFMv2S70 löytyvässä esittelyssä.
Kainuun maakuntaliiton julkaisemassa kolmiosaisessa Kainuun historiassa (1985-86) käytetään taivutusmuotoa Kainuuseen, joten tätä voinee pitää käytössä vakiintuneena "oikeana" muotona.
Kyseinen puuveistos voisi olla saksalaisen Veit Stossin veistämä Krakovan Pyhän Marian kirkon alttarikaappi, jonka natsit ryöstivät 1941:
https://en.wikipedia.org/wiki/Veit_Stoss_altarpiece_in_Krak%C3%B3w
Ryöstö on mainittu ainakin Robert K. Wittmannin ja David Kinneyn tuoreessa teoksessa Paholaisen päiväkirja: Alfred Rosenberg ja kolmannen valtakunnan varastetut salaisuudet (Tammi 2017).
