Laulun nuotit ja sanat löytyvät kokoelmasta: Hyvä on tuoda kiitosta :kiitos-, rukous-, ylistys- ja palvontalauluja 4 /toimittanut Jarmo Saloranta. Nuotti löytyy Turun musiikkikirjastosta.
Arkitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka perustuu sekä omiin välittömiin havaintoihin ja kokemuksiin että uskomuksiin, kulttuuriseen traditioon ja auktoriteeteilta perittyihin ajatuksiin. Tieteelliseen tietoon verrattuna sillä on selkeitä heikkouksia. Arkitiedon ja -ajattelun ongelmia ovat havaintojen epäluotettavuus ja valikoivuus, liiallinen yleistäminen, epäjohdonmukaisuus, logiikan puute, lyhytjänteisyys ja asioiden irrottaminen yhteyksistään. Tieteellisen tiedon kriteereitä puolestaan ovat pitävät perustelut ja avoimuus niiden kriittiselle tarkastelulle sekä se, että tieto on aina voimassa vain siihen asti, kunnes toisin todistetaan. Tieteellisen tiedon takeeksi ei siis riitä auktoriteetti tai perinne.
Arkitiedon ja tieteellisen tiedon…
Örfliitei on monikkomuoto sanasta öörfliit, joka tarkoittaa korvapuustia. Sen sijaan sana ruajuandroi onkin vähän arvoituksellisempi. Hannu Heinon Raumlaine sanakiri -teoksesta voi löytää sanan ruaju, joka tarkoittaa pieksuja. Adamssonin kirjan yhteydessä käytetty ruajuandroi tarkoittaa todennäköisimmin leipää, jonka päällä on jonkinlaista lihaa.
Lähteet:
Koskela, Tauno: Sillail oikke: rauman kielen sanoja ja sanontoja.
Heino, Hannu: Raumlaine sanakiri: rauma-suomi-rauma -sanakirja.
Kaikki kritiikit toivottuihin runoteoksiin löytyivät. Viisi ensimmäistä vain paperimuotoisena eli Parnasson ja Kirjallisuusarvostelujen arkistonumeroista 1977-1995. Ne ovat saatavilla Itäkeskuksen kirjastosta.
Mainitsemanne runoteos "Sillä ei ole nimeä" on Jyrki Kiiskisen kirjoittama. Sen sijaan Merja Virolaiselta on ilmestynyt samana vuonna (1990) runoteos "Hellyyttäsi taitat Gardenian".
Molemmista löytyy kritiikit.
Tiedot löydetyistä kritiikeistä ja verkko-osoitteet:
Haavikko: Parnasso, 4 /1977, s. 250-251
Turkka: Parnasso, 2 / 1987, s. 116-118
Kiiskinen: Kirjallisuusarvosteluja / kauno 2/91, s. 96 (22)
Virolainen: Kirjallisuusarvosteluja / 2/91, s. 112 (38)
Koskelainen: Kirjallisuusarvosteluja / 10/95, s…
Hei!
Alla muutamia kirjaston kokoelmista löytyviä lastenkirjoja, joissa käsitellään tai sivutaan päiväkotielämää. Listan kirjat ovat kotimaisia kuluvan vuosituhannen aikana julkaistuja kirjoja. Päiväkotielämää sivutaan toki myös käännöskirjallisuudessa, näissä esillä todennäköisemmin suomalaista päiväkotikulttuuria. Laajempaa listaa kirjoista voit halutessasi selata Keski-kirjastojen verkkokirjastossa esimerkiksi asiasanojen päivähoito, päiväkodit tai esikoulu avulla. Tarkentamalla hakutulosta asiasanalla lastenkirjallisuus, saat tuloksesta esiin erityisesti lapsille suunnattua luettavaa.
Harainen, Pirkko: Emma menee esikouluun
Havukainen, Aino: Tatu ja Patu päiväkodissa
Hirvonen, Hannu: Sadan asteen eskarikuume
Kallio,…
Armas Äikiän suomennos Vladimir Majakovskin runoelmasta 150 000 000 sisältyy Karjalan ASNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1958 julkaisemaan Majakovski-valikoimaan Runoja ja runoelmia.
Tam ja Richie, mainio työtä vieroksuva skottikaksikko, rakentavat aitaa englantilaisen Magnus Millsin omintakeisen huumorin sävyttämässä esikoisromaanissa Aidantekijät (WSOY, 1999).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10064#.WlWpSk1lKUk
Kiitos hauskasta huomiosta: ehkäpä tosiaan nallekarhut ja muut pehmoeläimet ovat hyvin edustettuina kirjastojen nettisivuilla. Tapahtumista tiedottaminen vaatii aina jotain mukavaa kuvitusta, ja sellaisen löytäminen on oma työnsä. Jos ei halua käyttää netin kuvapankkien valmiita kuvia, toinen vaihtoehto on itse ottaa tilanteeseen sopiva kuva. Tiedottaja on meilläkin muutaman kerran lavastanut kirjaston pehmot kirjaa lukemaan tai elokuvaa katsomaan. Lisäksi monissa kirjastoissa huomioidaan kansainvälinen nallepäivä erilaisin tapahtumin, tämäkin voi vaikuttaa kuvitukseen. Karhu saattaa myös olla lastenkirjojen suosituimpia eläinhahmoja.Tuntemissamme kirjastoissa ei kuitenkaan ole karhua virallisena…
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on kysytty Anni Polvasta aiemminkin, katso mm. seuraavat linkit:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-anni-polvasta-kirjoittu-jotain
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-anni-polvan-tyylisuunta
https://www.kirjastot.fi/kysy/tarvitsisin-tietoa-anni-polvasta-jos
Voit etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palstan kaikki Anni Polvaa koskevat kysymykset ja vastukset hakemalla palvelun hausta sanalla Anni Polva:
https://www.kirjastot.fi/kysy
(hakulaatikko on sivun vasemmassa yläreunassa)
Kotkan kirjastoista löytyy mm. seuraavat teokset:
-Kokkonen, Sara: Rasavillejä ja romantikkoja : rakkaat suomalaiset tyttökirjat
-Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta…
Finna korvaa Frankin siinä vaiheessa, kun kaikkien kirjastojen kokoelmat on sinne indeksoitu ellei sitten Frankiin kohdistu sen jälkeenkin kysyntää. Melinda on metatietovaranto, jonka julkisena hakuliittymänä pitäisi Finnan jatkossa toimia. Frankissä ei ole mitään omaa indeksiä, kuten Finnassa ja Melindassa.
Finna.fi:ssä on jo useiden yleisten kirjastojen aineistot, tällä hetkellä (9.1.2018) Vaski-kirjastojen (Varsinais-Suomi), Sotkamon kirjaston, Someron kaupunginkirjasto, Rutakko-kirjastojen (Ylä-Savo), Lukki-kirjastojen (Lohja-Karkkila-Vihti), Piki-kirjastojen (Pirkanmaa), Kuopion kaupunginkirjasto, Keski-kirjastot (keskisuomalaiset kirjastot), Heili-kirjastot (Etelä-Karjala) ja Helmet-kirjastot ja Eepos-kirjastot (…
Valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen välittämät kaukolainat säilyvät maksuttomia, Lain yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492 mukaan (pykälä 12) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot ovat vuoden alusta seuraavat:
1) Joensuun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Karjalan kunnat;
2) Kuopion kaupunginkirjasto, toimialueena Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kunnat;
3) Lahden kaupunginkirjasto, toimialueena Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymen-
laakson ja Etelä-Karjalan kunnat;
4) Oulun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat;
5) Porvoon kaupunginkirjasto, toimialueena Uudenmaan kunnat;
6)…
Oulun kaupungin perusti Kaarle IX. Kaupungin virallinen perustamispäivä on 8.4.1605. http://oulu.ouka.fi/oulu400/ . Tukholman kaupunki mainitaan asiakirjoissa 1252. http://bibblansvarar.se/sv/svar/hur-gick-det-till-nar-stockhol .
Evakkolasten muistoja ja kokemuksia on kerätty, tutkittu ja julkaistu monella taholla. Alla on esimerkkejä julkaisuista ja keräyksistä, mutta lista ei ole kattava. Yksittäisten henkilöiden muistelmia voi hakea kirjaston tietokannasta hakusanoilla "muistelmat evakot". Monet niistä on tosin julkaistu omakustanteina, joiden saatavuus voi olla rajoitettu.
Riutamaa, Eeva: Maan korvessa kulkevi – Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi (2016)
Kysely- ja haastatteluaineistolle perustuva väitöskirjatutkimus, joka tarkastelee luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Luettavissa kokonaisuudessaan verkossa: http://www.utupub.fi/handle/10024/124778, saatavana…
Laulussa "Saarella on palatsi" lauletaan ensimmäisen säkeistön lopuksi: "prinsessalla ripuli, prinsessalla ripuli". Laulun on sanoittanut Aulikki Oksanen ja säveltänyt Raimo Ahonen. Laulu löytyy cd-levyltä Laulavat Liskot: Laulavat Liskot (Profile Records, 1993).
Lähde: Kaira, Kaarlo: Suomen kansalaisuuden saamisesta ja menettämisestä. 1930. Teos on ilmestynyt uuden avioliittolain (1929) jälkeen, mutta sisältää paljon tietoa vanhemmasta käytännöstä. Ohessa lähes suorat lainaukset ko. teoksesta.
Suomessa syntyneen aviolapsen kansalaisuus määräytyy isän kotivaltion lakien mukaan, aviottoman lapsen taas äidin kotimaan mukaan. -- Aviolapsi ei saa Suomen kansalaisuutta, jos vain sen äiti on Suomen kansalainen. Mutta saako lapsi isänsä kotimaan vaiko sen maan kansalaisuuden, jossa lapsi on syntynyt, vai ehkä molemmat, riippuu asianomaisten valtioiden lainsäädännöstä. Avioton lapsi taas on äitinsä suomalaisen kansalaisuuden perusteella Suomen kansalainen. -- Periaatteen, jonka mukaan aviolapset…
Nykysuomen sanakirjan mukaan nakki on jo sinänsä lihatuotteeseen viittaava sana. Toisaalta puhutaan kuitenkin "nakkimakkarasta", ja nakki voidaan nähdä nakkimakkaran puhekielisenä muotona. Tältä pohjalta voisi olla mahdollista tulkita asiaa niin, että nakki viittaa enemmänkin elintarvikkeen ulkoisiin ominaisuuksiin kuin koostumukseen. Myös sanan etymologia tukee tätä ajatusta: nakki pohjautuu - ruotsin knackkorvin kautta - saksan kielen sanaan Knackwurst. Saksalainen Knackwurst on saanut nimensä napsahtavasta äänestä ("Knack"), joka kuuluu, kun makkara puraistaan poikki. Saksassa on samaan tapaan ajateltu näkkileivän (Knäckebrot) olevan itse asiassa "Knackbrot", leipää puraistaessa kuuluvan äänen mukaan,…
Tuon ajan sanoma- ja aiakauslehdet ovat vapaasti luettavissa netissä, aikakauslehdet ositteessa
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search
Kysymäsi kuva on sivulla
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877697?page=19
Finlex ja Suomen laki ovat kahden eri sisällöntuottajan samasta lähdemateriaalista toimittamaa aineistoa.
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy.
Painettua Suomen laki -teosperhettä ja sen perustana olevaa tietokantaa toimitetaan, ylläpidetään ja kehitetään Alma Talentin Suomen laki -toimituksessa. Alma Talentin Suomen laki -palvelu on maksullinen.
https://www.almatalent.fi/kirjat-ja-sisaltopalvelut/suomen-laki
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kirja Three Men In A Boat on suomennettu vain kahdesti, vuonna 1949 V. Hannuksela ja Tero Valkonen 2000-luvulla, kysyjän mainitsemasta vielä vanhemmasta käännöksestä en löytänyt tietoa. Fennica ei tiedä mitään tarkempaa V. Hannukselasta. Kun tuon vanhemman käännöksen on julkaissut Pellervo-seuran lehti Pellervo, on kyseessä mitä todennäköisesti lehden toimitukseen kuulunut maisteri Vilho Hannuksela. Hänenkään elämästään ei ainakaan helpolla löytynyt lisätietoja.
Lisäys: Kirjasampo mainitsee vuonna 1906 ilmestyneet käännöksen tekijäksi Uno Brummerin. Jostain kumman syystä Fennica ei tosiaan tunne tuota suomennosta lainkaan. Brummerin suomennos näyttää löytyvän Pasilan varastosta. Ja Uno…
Kaikkien kysymysten kohdalla ei ole merkitystä sillä, missä kysyjä asuu, mutta aika usein kysymykset ovat sillä lailla paikallisia, että ne on järkevää kohdentaa kysyjän asuinkunnan mukaan. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on mukana paljon kirjastoja, jolloin vastaajaksi saadaan näin usein paras asiantuntija. Kaikki Suomen kirjastot eivät kuitenkaan ole mukana ja näissä tapauksissa kysymykseen pyrkii vastaamaan joku mukana olevista kysyjän kotikunnasta riippumatta. Kotikuntaa ei siis kysytä pelkästä uteliaisuudesta tai tilastojen takia. En osaa sanoa, joko kaikista Suomen kunnista on tullut ainakin yksi kysymys, mutta aika monista varmaan on.
Heikki Poroila
