Raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan hoidosta kertovia tietokirjoja:
Kosonen, Laura. Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin (2018)
Suomalainen vauvakirja. Toimittaneet Katajamäki, Matilda ja Gyldén, Outi (2017)
Rajasaari, Kati. Yhdeksän kuukautta elämästäni : raskausajan päiväkirja (2014)
Meille tulee vauva : opas vauvan odotukseen ja hoitoon. Toimittaneet Hakulinen-Viita, Tuovi ym. (2010)
Odottavan äidin käsikirja. Toimittaneet Sariola, Anna-Paula ym. (2014)
Lisää teoksia voit etsiä muun muassa PIKI-kirjastojen verkkosivuilta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Haussa voit käyttää esimerkiksi asiasanoja raskaus, synnytys, vauvat, lastenhoito. Tarvittaessa voit rajata hakutulosta oikealla näkyvästä…
Kipparilehti 7/2006 on lainattavissa Kaupunginkirjaston Rikhardinkadun toimipisteestä, josta se löytyy lukusalin hyllystä. Lehden voi myös tilata toiseen kirjastoon. Kipparilehden vanhoja vuosikertoja säilytetään myös Kansalliskirjaston kokoelmissa.
Katri Merikallion Martti Ahtisaari -elämäkerran mukaan Marko on syntynyt helmikuussa 1969. Muissa tutkimissani lähteissä mainitaan vain syntymävuosi 1969.
- Katri Merikallio, Matkalla : Martti Ahtisaaren tarina. Otava, 2011
Wikipedian mukaan Mannerheim luki yksityisesti ylioppilaaksi Helsingissä Emil Böökin johtamassa yksityiskymnaasissa 1879. Tuo koulu - Helsingfors lyceum - joutui lopettamaan toimintansa 1891. En löytänyt tietoa, että mikään nykyinen oppilaslaitos olisi sen suora seuraaja tai perinteen jatkaja. Lisätietoja Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Pahoittelen ikävää kokemustanne. Koska minulla ei ole kirjastokorttinne numeroa, en voi tarkistaa, mitä asiassa on tapahtunut. Usein suosittelemme asiakkaillemme sähköpostiin lähetettäviä varausilmoituksia, koska ne ovat nopeammin perillä. Myös osoitetiedot kannattaa tarkistaa. Postin kulku voi kesäaikana olla tavallista hitaampaa. Varauksen saapumista voi seurata myös Helmet-sivuston omien tietojen kautta. Omiin tietoihin kirjautumalla voi tarkistaa, milloin varaus on Odottaa noutoa -tilassa. Kirjan voi varata myös soittamalla kirjastoon, jossa se näyttää Helmetin mukaan olevan hyllyssä.
Alla olevien linkkien kautta voit kuunnella ääninäytteinä Kainuun murretta:
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/aaninayt.html
https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/suomen_kielen_naytteita_-sarja/osat_21_-_30/osa_28_sotkamon_murretta
Tästä linkistä pääset pieneen kainuu-suomi-sanakirjaan:
http://www.kotinet.com/maija-leena.saaranen/SANASTO.html
Kainuun Sanomista löytyy Murteella-sivusto, josta pääsee lukemaan Kaenuun kieltä -pakinoita ja, ja jossa käsitellään myös kainuulaisia sanoja ja sanontoja:
https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/reahkat-olleet-assiella/
Lohjalaisen Harjun koulun sivuilta voi kuunnella mm. kainuunmurteisen Aku Ankan lukemista:
https://peda.net/…
Kirja löytyy Oulusta (2 kpl hyllyssä), Sodankylästä ja Inarista. Pyydä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, ei pitäisi olla mitään ongelmaa siinä.
Heikki Poroila
Voit käyttää Helmet-kirjastojen palveluja ja lainata niiden tarjoamia aineistoja, mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti. Kortin haltijuus ei ole sidottu siihen, että pitäisi asua pääkaupunkiseudulla.
Päivitäthän yhteystietosi kirjastoon. Voit tehdä sen Helmet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty pin-koodi eli tunnusluku. Mikäli sinulla ei ole pin-koodia, yhteystietojen päivitys tapahtuu kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Voitto kotiin oli 1999-2002 Nelosella esitetty visailuohjelma, joka perustuu yhdysvaltalaiseen Family Feud-ohjelmaformaattiin. Säännöissä ei mainita miten sadan eri ihmisen vastaukset kysymyksiin on kerätty. Asiaa voisi tiedustella Fremantlemedia Finlandilta, joka on ohjelman tuotantoyhtiö.
Tätä on kysytty valtakunnalliselta kirjastonhoitajien keskustelupalstalta venäjää opiskelleilta eikä kukaan ole tunnistanut lorua. Olisikohan tuttu jollekin lukijoistamme?
Kollega tunnisti runon. Kyseessä on kansanlaulu, joka on alunperin kuulunut kokoelmaan "Nuorison lempi-lauluja". Runot on järjestänyt A.W. Eskola 1889. Runo sisältyy teokseen 'Vanhaa suomalaista runoa ja proosaa'. Kirjanon koonnut Liisa Majapur ja julkaissut Gummerus vuonna 1968. Lähetän runon tekstin sinulle suoraan sähköpostiin.
Helsingin suurimmat kirjastot avaavat jo kello 8:00, mutta asiakaspalvelu (mukaanlukien kassapalvelut) alkavat vasta kello 10:00.
Tulostustillille voi lisätä arvoa kerralla enemmän, jotta tulostaa voi myös omatoimiaikana. Ensimmäistä kertaa käyttäessä saa viisi tulostetta ilmaiseksi niin kirjastokortilla kuin puhelinnumerolla kirjautuessa.
Omaa vaivaa säästää eniten tarjoamalla kirjoja BTJ Finlandin listoille, joita varsinkin yleiset kirjastot käyttävät. Sitä kautta tavoittaa useimmat Suomen yleisistä kirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on niin vähän, että niihin voinee olla suoraankin yhteydessä (Joensuu, Kuopio). Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kätevästi täältä.
On toki aina mahdollista lähettää kirjastoille mainospostia, joka hyvin tehtynä voi olla myös tuloksekas tapa. Vaivaa siinä tietysti joutuu näkemään suhteellisen paljon, eikä kustannuksilta välty. Myöskään BTJ Finlandin kautta kirjoja välittävä joutuu hyväksymään sen, että tuloja ei juuri kerry.
Kirjastot.fi tarjoaa myös keskustelupalstan Pienkustantajien uutuuksia. Sinne kirjoittaminen edellyttää…
Tässä lisää viikinkiaiheisia kirjoja, toivottavasti näiden avulla seikkailut jatkuvat.
Jukka Parkkinen - Ali Mustan matka Miklagårdiin
Anna Laitinen - Miria viikinkien jäljillä
Andy Elkerton - Arni Sankarina ja Retki uuteen maahan
Kunnas - Viikingit tulevat!
Cressida Cowell - Näin koulutat lohikäärmeesi
Vastaus tuskin ilahduttaa kysyjää, mutta tähän on pakko vastata, ettei ampiaisen kaltaisia hyönteisiä voi pitää "loitolla" (oletettavasti ihmisistä) millään muulla tavalla kuin pysymällä sisätiloissa ja pitämällä ikkunat suljettuna. Tässä vaiheessa vuotta ampiaisilla ei ole enää tähdellisiä velvollisuuksia, joten ne toimivat kuten joutilas ihminenkin eli pörräävät missä lystäävät. Niitä kiinnostaa erityisesti kaikki makea ja jos makeaan yhdistyy vielä käymistuotteiden aromia, kuten ylikypsissä mustaviinimarjoissa tuppaa käymään, ampiaista ei pidä loitolla mikään muu kuin väkivaltainen kuolema.
Heikki Poroila
Armas Järnefeltin musiikista näytelmään Luvattu maa on Viola-tietokannan mukaan julkaistu nuottina vain yksi osa eli Elitzeban valitus pianolle (Wilhelm Hansen 16524, 1917). Tämä nuotti löytyy ainakin Kansalliskirjaston kokoelmasta.
Näytelmämusiikin käsikirjoitusaineisto on Kansalliskirjaston kokoelmassa Coll. 630:17 (partituuri, kuoron äänilehdet ja painettuja nuotteja). Alkusoiton orkesterin äänilehdet ovat kokoelmassa Ms Mus 173.4.
Heikki Poroila
Valitettavaksi tämän sovelluksen kanssa on ollut jatkuvasti ongelmia. Joillakin laitteilla se toimii, toisilla ei eikä toimimattomuudelle ole löytynyt mitään loogista syytä. Kirjaston e-aineistosta vastaavat ovat olleet asian tiimoilta moneen kertaan yhteydessä Naxokseen, mutta asiaa ei ole saatu ratkaistua. Toistaiseksi en voi muuta kuin suositella selainversion käyttämistä, vaikka se kieltämättä onkin vähän kömpelö. Pahoittelen asiaa.
Etsitty runo on Carl Sandburgin Nuori meri. Se sisältyy Viljo Laitisen suomentamaan Sandburg-valikoimaan Runoja (WSOY, 1956). Tämän lisäksi se on mukana antologiassa Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967). Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat sen neljännestä säkeistöstä: "He rakastavat merta, / miehet jotka sitä purjehtivat / ja tietävät kuolevansa / sen suolan alla."
Sandburg oli amerikkalainen, mutta hänen vanhempansa olivat Ruotsin Norrlannista Yhdysvaltoihin muuttaneita siirtolaisia.
