Monia, isojakin muutoksia on käynnissä, mutta aivan viime aikoina aiheesta ei ole kirjoitettu Kirjastolehti on julkaissut artikkelin vuonna 2015, mutta tilastoja siinä ei ole. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Kirjastot.fi:stä kerrottiin, että Axiellin kirjastojärjestelmäasennuksia on eniten, tarkkaa lukumäärää voi tiedustella heiltä: http://www.axiell.fi/axiell_finland/henkilokunta/
Muita järjestelmiä ovat 1 kpl Sierra, ainakin 2 kpl MicroMarkia sekä Koha-asennuksia tällä hetkellä kuusi (https://koha-suomi.fi/?page_id=7). Muilla kirjastosektoreilla on edelleen käytössä Voyager (https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.…
Merkintä "ei lainata" tarkoittaa juuri sitä, että kyseinen teos on tässä tapauksessa vain sairaalakirjaston asiakkaiden käytössä. Mainitsemastanne Don Battenin teoksesta ei ole varauksia. Jos teette siitä itsellenne varauksen, saatte kirjan heti, kun joku palauttaa lainaamansa kappaleen.
Jos jokin teos on pyynnöstä lukusalikäytössä, se yleensä tarkoittaa sitä, että teosta säilytetään esimerkiksi varastossa ja sen saa pyynnöstä luettavaksi kirjastoon. Kotilainaan tällaista teosta ei siis saa.
Vaikuttaa siltä, että tähän F. Kuznetsovin säveltämään kappaleeseen ei ole tehty julkaistuja nuotteja. Se löytyy levytettynä muutamalta äänitteeltä:
https://finna.fi
Ilkka Remes on suomalainen kirjailija, jonka romaanit kuuluvat jännityskirjallisuuteen. Tyyliltään ne ovat intensiivisiä ja hyvin juonivetoisia. Remeksen kirjoja voi kutsua myös trillereiksi. Kirjassa Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita (2006) Ilkka Remeksen kirjoitetaan tuoneen kansainvälisen trillerin Suomeen. Samassa teoksessa tuodaan esiin se, että Remes usein käsittelee romaaneissaan vaihtoehtoisia historioita tai tulevaisuuksia. Toisaalta Remes on kirjoittanut kirjoitushetkenään erittäin ajankohtaisia romaaneja, joista löytyy hahmoja, jotka muistuttavat esimerkiksi tunnettuja valtaapitäviä poliitikkoja. Lisäksi Remes on kirjoittanut trillereitä nuorille.
Remekselle tyypillistä on, että hän käyttää Suomen…
Runossa on tosiaan paljon yhteistä Eino Leinon Räikkö räähkä -runon (kokoelmassa Helkavirsiä 1) kanssa. Toinen mahdollisuus olisi Aila Meriluodon runo Kylänpolttaja kokoelmassa Pahat unet. Tässä runossa kylänpolttaja pakenee, mutta vaimoa ei runossa esiinny. Valitettavasti muita runoja emme onnistuneet löytämään.
Leinon Räikkö räähkä on luettavissa verkossakin runosto.net-sivustolla:
http://runosto.net/eino-leino/helkavirsia1/raikko-raahka/
Sekä Ranskassa että Alankomaissa alkoholin ostamisen ikäraja on 18 vuotta. Molemmissa maissa aiempi ikäraja oli 16 vuotta, kunnes Ranska nosti sen vuonna 2009 ja Alankomaat vuonna 2014. 18 vuoden ikäraja koskee sekä mietoja että väkeviä alkoholijuomia ja pätee sekä kaupoissa että ravintoloissa.
Toisin kuin Suomessa, kummassakaan maassa ei kuitenkaan ole säädetty ikärajaa alkoholin nauttimiselle. Alaikäiset voivat siis laillisesti nauttia alkoholijuomia esim. vanhempiensa seurassa.
Lähde: Habib Kadiri: Alcohol purchase age limits in Europe (European Alcohol Policy Alliance, 2014)
http://www.eurocare.org/resources/eurocare_papers_and_publications/2014…
Muistelmateoksessaan Marski ja hänen hovinsa Taru Stenvall kirjoittaa: "Marsalkka poltti enimmäkseen Strengbergin tupakkatehtaan valmistamia La Planta -sikareita."
Strengberg valmisti myös sotapäällikön nimikkosikarin Fältmarskalkens cigarrin vuonna 1942.
Mannerheim noudatti kurinalaisuutta päivittäisessä sikariharrastuksessaan: aitoja kuubalaisia hän poltti vain juhlahetkinä tai antoi lahjaksi. Hän huomautti parissakin yhteydessä, että havannalaiset tulee säästää juhlavampiin tilanteisiin ja arkisissa oloissa on tyydyttävä polttamaan ”huonoja sikareita”. Aasian-matkallaan Mannerheimin tiedetään polttaneen Hollannissa käärittyjä El Aguila -sikareita. Toiselle kuuluisalle suomalaiselle sikari-intoilijalle Jean Sibeliukselle Mannerheim…
Nauvossa toimineen 29. Kenttäsairaalan talvisodan aikaiset sotapäiväkirjat ovat luettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=211944 .
Perimätietoa voisi lähteä metsästämään alueen veteraani- ja paikallishistoriikkien kautta:
Kirveennummi, A. & Räsänen, R. (2000). Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kujala, A. (2003). Nagu krigsveteraner r.f: S 25-års jubileumskrift. [Nagu]: Nagu krigsveteraner.
Mörne, P. (2001). Nagualbum: Bilder från Nagu förr och nu. [Nagu]: Nagu hembygdsförening.
Puolustusvoimien kuva-arkisto on käytettävissä verkossa (http://www.sa-kuva.fi/), mutta juuri kyseisestä kenttäsairaalasta ei näyttäisi olevan valokuvia. Sota-aikaisista…
Ikävä kyllä tälle runolle ei ole löytynyt tekijää. Laitoin kysymyksen eteenpäin, mutta en ole saanut tähän mennessä vastauksia. Jos runolle löytyy tekijä, niin ilmoittelen siitä myöhemmin.
Olisiko lukijoiden joukossa joku, joka tunnistaa runon ja tietää tekijän?
Lahden kaupunginkirjastossa on lainattavissa
Sanelin
Sanelin [Esine] : Olympus digital voice recorder WS-832. - Tokyo : Olympus Imaging, [2017]. - {1 sanelin säilytyspussissa} + 1 tekstiliite (101 s.)
Asiakkaille lainattava sanelukone eli sanelin
Liitteenä käyttöohje.
Sanelin on lainattavissa Media- ja musiikkipalveluista:
Media- ja musiikkikirjastopalvelut
musiikkiosasto.kirjasto@lahti.fi, puh. 03 812 5530, 044 416 3517
Muita nauhureita ei ole lainattavissa.
Oy. Alkoholiliike Ab. avattiin Rovaniemellä osoitteessa Maakuntakatu 26 (5.4.1932 avattiin klo 10 ja oli auki klo 15 saakka).
Seuraavaksi 1990-luvulta vuoteen 2001 Alko toimi Pienteollisuustalon yhteydessä osoitteessa Lapinkävijäntie 1 .
Vuodesta 2002 lähtien keskustan Alko on ollut osoitteessa Koskikatu 25.
Muut Rovaniemen Alkot:
Rovaniemi Eteläkeskus, Teollisuustie 2
10.4.2002-
Rovaniemi Saarenkylä, Pulkamontie 1
10.9.1973-
Rovaniemi Vierustie, Vierustie 5
1.10.1957-27.4.1999
Lappia koskien voi kysyä myös Lapin kulttuurilaitosten Lapponica-verkkotietopalvelun kautta osoitteessa: www.lapponica.net
Suomeksi löytyy ainakin kirja nimeltä "Rally-toko harrastajan opas : säännöt ja kilpailuohjeet käytännössä", tekijänä Krista Karhu ym. Kirjaa löytyy Lumme-kirjastojen alueelta esimerkiksi Mäntyharjusta.
Englanniksi ja muillakin kielillä löytyy myös kirjoja verkkokaupoista, esimerkiksi:
https://www.jjdog.com/dog-training-books/rally-books
https://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_ss_i_2_9?url=search-alias%3Daps&field-keywords=rally+obedience&sprefix=rally+obe%2Caps%2C268&crid=VAFXIVPH1YBR
Paljon tietoa lajin luokista, kylteistä ja säännöistä löytyy myös Rally-tokoyhdistyksen nettisivuilta: http://www.rally-toko.fi/sivusto/
Tälle F. Kuznetsovin säveltämälle kappaleelle ei lSuomen kansallisdiskografia Violan mukaan ole painettuja nuotteja. Laulettuna se löytyy muutamalta äänitteeltä:
https://finna.fi
Kysymys oli niin spesifi, että lähetin sen eteenpäin Suomen käsityön museoon Jyväskylään. Valitettavasti museon amanuenssi Anneli Hemmilä-Nurmi ei osaa kertoa, mistä aihe on tullut nimenomaan kanavatyön aiheeksi: "Malli on todennäköisesti varsin vanha, Suomen käsityön museon kokoelmissa on yksi Tuhkimo-aiheinen kanavatyö 1940-luvulta. Se on tehty Helsingissä ja lahjoitettu museon kokoelmiin 2000-luvulla. Tämä Tuhkimo-kanavatyö on kehystetty tummiin, lähes mustaksi petsattuihin puisiin kehyksiin. Tuhkimotaulu on ilmeisesti ollut aikoinaan yleinen suomalaiskodeissa, ja nyt niitä päätyy paljon kirpputoreille kun nuorempi polvi ei halua niitä omiin koteihinsa. "
Itse lähdin selvittämään kuva-aiheen alkuperää. Kyyhkyset ja Tuhkimo ovat…
Sitaatti näyttäisi olevan peräisin amerikkalaisen runoilijan Philip Boothin runosta Heading out, joka ilmestyi kokoelmassa Selves vuonna 1990. Boothin teoksia ei ole julkaistu suomeksi.
Löysin Internetistä muitakin mainintoja, joissa lause yhdistetään Lewis Carrolliin ja laitetaan Hullun hatuntekijän suuhun. Liisa ihmemaassa -kirjassa (sen paremmin kuin Liisa peilimaassa -teoksessakaan) ei kuitenkaan tällaista tai tätä muistuttavaa kohtaa ole.
Tietoa Philip Boothista: https://www.poetryfoundation.org/poets/philip-booth
Teatterissa on aina kenraaliharjoitus ennen ensi-iltaa. Kenraaliharjoituksessa esitys esitetään aivan kuten ensi-illassakin. Joskus ohjaaja saattaa vielä muuttaa jotain esityksessä ensi-iltaa varten. Kenraaliharjoitusta on usein päässyt katsomaan esiintyjien ja muun henkilökunnan läheiset ja teatterin yhteistyökumppanit. Kenraaliin voidaan myös myydä lippuja, jolloin se on ennakkonäytös. Ennakkonäytös eroaa ensi-illasta myös siinä, että siitä ei saa julkaista arviointia ennen kuin ensi-ilta on ohi.
Ensi-illan ja ennakkonäytöksen ero on tosiaan hiukan häilyvä. Teatterilaiset eivät kuitenkaan järjestä ennakkonäytösjuhlia, mutta ensi-iltaa juhlitaan.
Hei, kyseisen kappaleen on alunperin säveltänyt ja sanoittanut Sergei Kuznetsov ja alkuperäinen nimi on Belyje rozy. Suomeksi laulun ovat levyttäneet Saija Tuupasen lisäksi myös Mika ja Turkka Mali, mutta eri käännöksenä (Veljeni tuuli).
Valitettavasti kumpaakaan suomennettua versiota ei ole nuotinnettu, tai ainakaan kansallisdiskografia Violasta nuottiversiota ei löydy. Venäjänkielinen nuotinnos sen sijaan löytyy useammastakin kirjastosta nuottikokoelmassa "Pesennik. Vypusk 3", eli on helposti saatavilla. Nuotinnos sisältää melodian ja sointumerkit ja sanat venäjäksi (kyrillisin kirjaimin).
Saatavuuden voi tarkistaa www.finna.fi-palvelussa tekemällä haun Belyje rozy ja rajaamalla hakutuloksen aineistotyypillä nuotti.
