Tekijänoikeuden suoja liittyy toisaalta ns. moraalisiin oikeuksiin, toisaalta taloudellisiin oikeuksiin valmistaa kopioita tai välittää muulla tavalla teoksen sisältö yleisölle. Laki ei estä järjestämästä tilaisuutta esimerkiksi tällaisen kirjasarjan puitteissa, jolloin voidaan myös sarjan nimeä käyttää esimerkiksi työpajan järjestämisen yhteydessä. Kirjasarjan kirjoittajalla on kuitenkin em. moraalinen oikeus tulla tapahtuman esitteissä tai kyseisen työpajan yhteydessä tulla mainituksia luovana tekijänä. Tässä tapauksessa on siis asiallista jossain yhteydessä todeta, että kirjasarja Soturikissat on Erin Hunterin kirjoittama. Tämä pseudonyymi riittää, vaikka sitä ovat käyttäneet näitä kirjoja kirjoittaneet Victoria Holmes, Kate Cary,…
Timo Tiusasen lukema WSOY:n kirjallinen äänilevy nro 6 Hj. Nortamon Raumalaissi jaarituksi vuodelta 1969 löytyy mm. Tikkurilan musiikkivarastosta tai Rovaniemen kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2012258__Sa%3A%28tiusanen%…
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Levyä voi kysyä kaukolainaksi Paimion kirjaston kautta.
http://www.paimio.fi/kirjasto
Jaakko Löytyn ensimmäiset laulut syntyivät samoihin aikoihin, kun hän kävi rippikoulun. Yksi niistä oli ”Tahdon kiittää Herraa”, jonka varhaisin versio on vuodelta 1971. Kesällä 1972 hän tapasi tulevan vaimonsa Kaija Pispan, joka on sittemmin sanoittanut monia hänen lauluistaan yksin tai yhteistyössä hänen kanssaan. Jaakko Löytyn uran kannalta tärkeä oli hänen esiintymisensä Kirkon nuorisopäivillä Vammalassa vuonna 1974. Siellä hän esitti neljä omaa kappalettaan, joista yksi oli ”Kala-Pekka”. Yleisö piti kuulemastaan, keikkapyyntöjä sateli ja Nuorten keskus ehdotti levyn tekoa.
Jaakko Löytyn ensilevy ”Asioita, joista vaietaan” ilmestyi vuonna 1974. Se sai huomiota osakseen ja poiki lisää keikkoja eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna…
Meiltä löytyvät:
Minun Hämeenlinnani / Salmi, Vexi.
Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö /
Putkonen, Lauri.
Vanajanlinna / Eino Leino.
Vuosi linnassa : Hämeen linnan elämää mikkelistä mikkeliin / Vilkuna, Anna-Maria
Hämeenlinna : meidän kaupunkimme / toim. Arto Pakkanen, Ilmari Lehmusvaara ; [värikuvat: Keijo Kääriäinen].
Lisää kirjoja saatte kaukolainaamalla muista kirjastoista.
Löysin kuvan synagogasta Finna haulla.
Finnan tietojen mukaan huvila ja synagoga sijaitsivat osoitteessa Siltasaarenkatu 3-5. https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002yci
Siellä sijaitsi Helsingin ensimmäinen synagoga 30 vuotta kunnes nykyinen valmistui 1906 Malminkadulle Kamppiin. http://www.jchelsinki.fi/fi/helsingin_synagoga
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=127197&ttyyppi=pdf&kansio_id=78
Ennen synagoogana toimimistaan huvila saattoi olla käsityöläisten kapakka. https://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/
Blogissa kerrotaan: "Siltasaaressa oli myös useita ravintoloita ja kapakoita. Kuuluisin kapakoista oli varmaan Ison Hiirisaaren…
Thomas W. Lawsonin teoksen Perjantaina, 13 p:nä (1907, kustantaja K. Kaatra) on suomentanut Perttu Harvala. Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee suomentajasta vain nimikirjaimet H. P. Perttu Harvala on suomentanut ”salanimellä” H. P. myös Sinclair Uptonin teoksen Pörssiylimys : erään amerikkalaisen miljoonamiehen elämäntarina (1907 ja 1912).
Harvala, josta ei juuri löydy tietoa, on kirjoittanut teoksen Aapinen : lasten ensimmäistä opetusta varten (1916, julk. Michiganissa) ja toimittanut laulukokoelman Pieni kokoelma hengellisiä lauluja : ynnä muiden tekemiä lauluja (1929, julk. Minnesotassa). Nämä molemmat on julkaistu Yhdysvalloissa, mikä viittaisi siihen, että Harvala on sittemmin muuttanut sinne.
…
Jos kirjat ovat vasta varausjonossa, voit vaihtaa niiden noutopaikan Helmet-sivulla omissa tiedoissasi tai soittamalla Entressen tai Matinkylän kirjastoon.
Jos kirjat jo odottavat sinua Entressessä, et voi valitettavasti enää siirtää niitä Matinkylään. Myöskään matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi muuttaa.
Joihinkin lauluihin löytyy nuotteja. Lähinnä sellaisiin, jotka on myös suomennettu tai käännetty jollekin muulle kielelle.
Georg Otsin laulaman Moskovan illat (Moskovan valot = Moskovan ikkunat = Moskovskie okna) löytyy nuotit mm. Unohtumaton Georg Ots : 30 suosituinta laulua.
Muistakin Otsin laulujen nuotteja löytyy Helmetistä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sgeorg%20ots__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Koivut ja Hevonen laulujen nuotteja en löytänyt. Kenties niidenkin nuotit löytyvät esittäjän mukaan?
Venäläiset sanat löysin kaikkiin laukuihin:
Koivut https://peda.net/kuopio/kansalaisopisto/kielet/ven%C3%A4%27j%C3%A4n-kurssit/lauluja…
Kajaanin kaupunginkirjastolta ei löydy noin yksityiskohtaisia tietoja/tilastoja runoteosten julkaisumääristä. Tuntuma on, että runoteoksia julkaistaan enemmän kuin ennen, koska julkaiseminen omakustanteena on nykyisin melko helppoa. Myöskään virallisista tilastoista vastausta ei löydy, koska tilastot eivät ole niin yksityiskohtaisia. Suomen Kustannusyhdistykseltä voisi mahdollisesti löytyä tarkempia tietoja https://kustantajat.fi/
Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaanin kaupunginkirjaston runokirjojen lainaus on ollut suhteellisen tasaista. Valtakunnallisia tilastoja aiheesta ei ole saatavilla.
Kyseessä saattaisi olla Josip Generalićin kuvittama ja Sinikka Salokorven kirjoittama Maija ja voikukat (Tammi, 1989). Maijan mummin ja vaarin talon pihassa olevaa lampea ympäröi niitty, jolla kasvaa tuhansia voikukkia. Mummi opettaa Maijalle omassa lapsuudessaan oppimiaan kesäleikkejä. Mieluisin leikeistä on kauppaleikki. "Mummin ja vaarin pihalla oli vanha puinen pöytä, ja kun viereen kasvoi päivänvarjon kokoinen voikukka, siitä tuli mainio myyntikoju. Siinä leikissä tarvittiin paljon voikukkia. Lehdet olivat kaloja, varret makkaroita, kokonaiset kukinnot leipiä tai juustoja. Ja kun voikukan mykerö hajotettiin osasiinsa, siitä tuli voita tai vaikkapa karamelleja, aina tarpeen mukaan."
Löydät Saksan matkaoppaat Helmetistä hakusanoilla "Saksa matkaoppaat". Ruotsinkieliset matkaoppaat löydät hakusanoilla "Tyskland resehandböcker".
Nyt Helmet-haku näyttää taas toimivan. Jos uusi Helmet-haku ei syystä tai toisesta toimi, voit tehdä hakuja perinteisellä aineistohaulla, johon on linkki Helmet-haun hakulaatikon alapuolella.
http://luettelo.helmet.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsitty kirja saattaisi olla Else Lassilan Hyväntuulenlaakso (WSOY, 1995).
"Pohjoisen perukoilla tunturin kätkössä on ainaisen kesän Salamaa. Siellä sijaitsee Hyväntuulenlaakso. Ihmisiä muistuttavien salamaalaisten posket hehkuvat punaisina, hiukset loistavat sateenkaarenvärisinä, ja takana heiluu lystikkäästi valkoinen häntä. He ovat iloisia ja ystävällisiä, ilkeys on heille vierasta."
"Mutta Kitja on utelias tyttö. Kielloista huolimatta hän lähtee katsomaan, millaista on Ihmisten maassa. Kitja saa matkallaan tartunnan ihmispahuudesta, ja koko Salamaa joutuu vaaraan."
Ihmisten maahan johtaa kallioseinämässä olevasta luolasta käytävä, joka on kapea kuin hiirenkolo. Luolan edessä sijaitsee Tahdonkivi, jolla ladatulla taikasauvalla Kitja…
Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja…
Tekijästä ei tosiaan tunnu löytyvän tietoa. Etsin monista eri lähteistä, kuten matrikkeleista ja Kansallisgallerian Lehtileikekokoelman taiteilijaviitekorteista. Viitekorttien avulla voi päästä toisinaan jonkun vähemmän tunnetun tekijän jäljille.
Ehkä voisit kuitenkin kysyä vielä jostakin taideliikkeestä, esimerkiksi sähköpostitse hyvälaatuisen valokuvan kera.
http://taiteilijaviitekortit.kansallisgalleria.fi/
Kaikkia kysymiäsi asioita en saanut selvitettyä, mutta tässä lista löytyneitä:
Kaksosista:
Suurin kokoero on 2012 syntyneillä Elliotin kaksosilla Katella ja Amyllä noin 2 kg. He myös syntyivät 87 päivän välein. https://www.mirror.co.uk/news/real-life-stories/miracle-twins-born-record-87-1857782
Täältä löytyy listausta ihmisistä, joilla on ollut eniten lapsia: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_people_with_the_most_children Sen perusteella sanoisin, että lyhin aika kaksosten syntymän välillä on noin vuosi. Sen tarkempaa tietoa en löytänyt. (Rouva Vassileyv sai 40 vuodessa 27 synnytyksessä 69 lasta 1700-luvulla)
Tilastokeskuksen mukaan poikia syntyy noin 1,5% enemmän kuin tyttöjä. http://tilastokoulu.…
Kannattaa ottaa pikimiten yhteyttä johonkin oman kirjastosi toimipisteeseen ja pyytää, että hävinneelle kortillesi laitetaan lainauskielto, tämä väärinkäytösten estämiseksi. Uuden kortin saat kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Etsitty kirja saattaisi olla K. Raition toimittama Esi- ja toinen lukukirja : kansakoulun valmistavan koulun sekä I ja II vuosiosaston tarpeeksi (WSOY, 1912). Siitä löytyy arvoituksia, kuvauksia eläimistä (esimerkiksi juuri kysymyksessä mainitut kettu, karhu ja susi esitellään), sekä taide- että kansansatuja - ja paljon muuta. Puuvati-nimisessä tarinassa kerrotaan poikansa ja tämän vaimon luona asuneesta vanhasta miehestä, joka "syödessään riputteli ruokaa vaatteillensa." Osa teksteistä on painettu fraktuuralla.
