Eri ammattialojen opiskelijoille on tehty omien erikoisalojen opintoihin sopivia Ruotsin kielen oppikirjoja, mutta arkipäivän yleisruotsin opiskeluun suosittelisimme Marja Hakkaraisen ym. Hålligång-kirjasarjaa. Tuota oppikirjaa on ilmestynyt kaksi osaa, lisäksi oppikirjaan kuuluvia äänitteitä on lainattavissa useissa kirjastoissa. Matkailijan tarpeisiin sopii myös Kaija Turpeisen Sujuvaa matkaa ruotsiksi -kirjanen, johon kuuluu myös mukana oleva CD-äänilevy.
Tästä Barry Mannin ja Cynthia Weilin laulusta ovat julkaisseet suomenkielisen version Pertti Reposen käännöstekstiin "Mä tuskin vielä uskon" Arto Sotavalta vuonna 1970 ja Vesa Haaja vuonna 2017.
Helmet-chat ponnahtaa esiin Helmet-palvelusivuston oikeasta alalaidasta aina silloin, kun chat-palvelu on auki, ts. vastaaja on paikalla ja ottamaan keskustelun vastaan. Vastaajalla on keskusteluja auki kerrallaan rajoitettu määrä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Monarkioissa perinteisesti miespuolisilla perillisillä on ollut etuoikeus valtaistuimeen. Eli niin kuin arvelit, hallitsija on ollut lähtökohtaisesti kuningas. Tilanne on kuitenkin nykyään toinen, ja kruununperijyys ei enää kaikissa valtioissa ja tapauksissa riipu sukupuolesta. Ainakaan vielä muutos ei kuitenkaan näy arvonimissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningatar
https://fi.wikipedia.org/wiki/Prinssipuoliso
Suomen ylioppilastutkintolautakunta pitää yllä ylioppilastutkintorekisteriä, jossa tiedot säilytetään pysyvästi. Rekisteristä on säädetty laissa (Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä, 18.12.1998/1058, 2 luku): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981058#L2P7
Tietojen luovuttamisesta sanotaan näin: "Ylioppilastutkintolautakunta saa luovuttaa julkaistaviksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet. Ylioppilastutkintorekisterin tietojen luovuttamiseen sovelletaan muutoin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. (22.4.2016/279)" (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta: 21.5.1999/621). Oppilaan ja…
Oletko kysellyt Kymijoen ICT:ltä? Muita Kouvolan seudulla toimivia alan yrityksiä löydät vaikka googlaamalla.Sen ottavatko he harjoittelijoita saat parhaiten selville kysymällä suoraan yrityksistä.
Kirjastoauto Regina pysähtyy parillisen viikon torstaisin klo 16.15 - 16.45 Tornionmäessä. Pysäkki on nimeltään Nevantien-Sydänmaantien tienhaara.
Kirjastoauto Reginan ajantasainen aikataulu löytyy kirjaston verkkosivulta: https://www.kyyti.fi/kirjastot/kirjastoauto-regina.
Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007, s. 691
"Petri on alkuaan Pietarin ja useiden muiden Petruksesta (kallio) juontuvien nimien itäsuomalainen muunnos. Sen ruotsin- ja englanninkielinen vastine on Peter. Petri on ollut almanakassa vuodesta 1953 lähtien.
Nimi yleistyi koko Suomessa 1960-luvulla eli hiukan sen jälkeen, kun Peter oli saavuttanut suosiota suomenruotsalaisten keskuudessa. Peterin lisäksi sen yleistymiseen 1960-luvun alussa saattoi vaikuttaa samaan aikaan suosionsa huipulla ollut Pekka, joka niin ikään on Petruksen muunnelmia. 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuun saakka Petri kuului kymmenen suosituimman pojannimen joukkoon, mutta sen suosio laski nopeasti 1980-luvulta…
Kyseinen sitaatti ei ole Erik Byen teoksesta, vaan Søren Kierkegaardin esseestä Välittömät eroottiset tasot tai musikaalis-eroottinen (De umiddelbare erotiska stadier, eller, Det musikalsk-erotiske). Essee on ilmestynty alunperin Kierkegaardin teoksessa Enten - eller (1843). Suomennos on luettavissa teoksessa Søren Kierkegaard: Mozart-esseet (suomentanut Olli Mäkinen, Like 2002). Sitaatti on suomennoksen sivulta 40.
http://www.sks.dk/EE1/txt.xml
https://archive.org/details/enteneller01kier
Viola-tietokannan mukaan Viljo Marttilan sävellyksestä Haaveileva hanuri ei löydy nuottijulkaisua. Sävellyksen käsikirjoituksesta on kuitenkin saatu valokopio, jota säilytetään Musiikkiarkistossa ( info@musiikkiarkisto.fi puh. (09) 757 0040). Kopiota ei lainata, mutta sitä voi Musiikkiarkistossa tutkia. Kannattaa ottaa arkistoon yhteyttä ja neuvotella asiasta.
Heikki Poroila
Kukaan ei voi tällaista tilastolukua tietää - eivät edes Kysy kirjastohoitajhalta -palvelun asiantuntijat - ja siihen on useita eri syitä.
Ensimmäinen on se, että käytännöllisesti katsoen kaikissa kulttuureissa sukupuoliyhdynnät kuuluvat tiukasti yksityisyyden piiriin, joten niitten tarkkaa lukumäärää ei edes teoriassa tutkita eikä tiedetä (en itse usko, että esimerkiksi vakoilujärjestö NSA:kaan vielä pystyy tilastoimaan kansalaisten seksiaktien määrää, ellei puhuta kännykän välityksellä tapahtuvasta toiminnasta - kokonaan eri asia on, vaivautuuko NSA laskemaan puhelinseksiaktien lukumäärää).
Toinen syy tällaisen tiedon puuttumiseen on asian intiimi luonne: vaikka jossain maissa kuten Suomessa pyritään tilastoimaan määriä ja taajuuksia,…
Kysyjän kohdalle on todennäköisesti sattunut naapuri (ainakin lähikerroksissa), joka vastoin kaikkia ohjeita ei ole nimennyt verkkoaan (siksi tuo "default" eli oletusarvo) eikä myöskään suojannut sitä, minkä takia kysyjä on päässyt verkkoa käyttämään.
On hankala juridisesti todeta, että kysyjä olisi syyllistynyt toisen verkkoon tunkeutumiseen, koska mitään aktiivisia toimenpiteitä ei ole ollut vaan "tunkeutuminen" johtuu verkon omistajan huolimattomuudesta ja kysyjä voisi vedota siihen, että oletti talossa olevan kaikille vapaa yhteinen verkko. Teoriassa voisi jopa olla, että tämä huoleton henkilö haluaa jakaa oman yhteytensä satunnaisten muitten käyttäjien kanssa. Jos liittymäsopimuksessa ei ole datansiirtorajoituksia, kukaan ei…
Valitettavasti näyttää siltä, että Antti Tuurin Äitini suku -sarjaan kuuluvaa romaania Ikitie (2011) ei ole käännetty englanniksi.
SKS:n Suomalaisen kirjallisuuden käännökset Ikitie, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Näissä Siuntion kirjaston kirjoissa kerrotaan marsusta ja sen hoidosta:
- Nuorten marsu- ja hamsterikirja / Ingrid Andersson
- Marsu lemmikkinä: marsutietoa kaikille / Arja Linnavuori
- Marsu / Yvonne Lantermann
- Marsu voi hyvin / Arja Linnavuori
- Marsu / toimittaja Perhemediat
- Marsu: lajinomainen hoito, terveellinen ruokinta, käyttäytyminen / Katrin Behrend
Taidemaalari Juho Rissasella (1873 - 1950) oli avioton poika, Mauri Julin, joka syntyi joulukuussa 1908 Nilsiässä. Rissanen oli vuosina 1908 - 1915 naimisissa kuvanveistäjä, taidegraafikko Hilda Maria Flodinin kanssa, mutta avioliitto oli lapseton.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3603
Juho Rissanen ja suomalainen kansa (Marjo-Riitta Simpanen et al., Kuopion taidemuseo, 1997)
Hei,
Raahen kaupunginkirjastossa ei tällaista virtuaalista 5G mahdollisuutta ole. Kalevan verkkosivuilla on muutamia 5G-osaamisesta juttuja. Vuosi sitten ilmestyneessä artikkelissa (25.1.2017) kerrotaan Oulun Linnanmaan kampuksen avoimesta 5G-testiverkosta. Kalevan 12.12.2017 ilmestyneessä jutussa kerrotaan paremmasta nettiportaalista ja testiverkosta ( 5GTN ). Kalevan jutussa 25.1.2018 kerrotaan oululaisen 5G-osaamisen pääsystä Etelä-Korean talviolympialaisiin.
Paikallislehti Raahen Seudussa oli 2.2.2018 juttu virtuaalisesta elämysmaailmasta, joka avataan la 17.2.2018. Kyse on Outo Arcade -nimisestä virtuaalielämyskeskuksesta Raahen kampuksella (entinen Tekun alue). Outo Arcade sijaitsee toisessa vanhemmista…
Useimpien nisäkkäiden ruumiinlämpö on noin 37°C, eikä yksikään tutkimistani eläinkirjoista maininnut päästäistä poikkeukseksi tästä säännöstä muuten kuin siinä suhteessa, että monet Crocidurinae-alaheimon päästäiset - esimerkiksi aavikkopäästäiset - pystyvät alentamaan ruumiinlämpöään silloin kun ruokaa on vähän. Päästäisten kyky ruumiinlämmön alentamiseen on ilmeisesti seurausta pääasiassa niiden pienestä koosta.
Lähteet:
Kodin uusi eläinkirja. Eläinten biologia
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
Satu on nimeltään "Viikko jossa oli pelkkiä sunnuntaipäiviä". Se sisältyy pohjoismaisena yhteistyönä vuosina 1963-1965 ilmestyneen Satumaailma-antologian 8. osaan "Sateenkaaren portti" (Otava, 1965, s. 98-101, sivulla 201 ovat sadun taustatiedot). Tämän irlantilaisen sadun alkuperäinen nimi on "A week of Sundays" ja se on ilmestynyt kirjassa "Favorite stories" vuonna 1942. Sen on suomentanut Kyllikki Hämäläinen. Kuvittaja on Staffan Torell.
Sama satu löytyy myös kirjasta "Lapsuuden satuaarre" (Otava, 1987, s. 134-139), joka on valikoima tästä 8-osaisesta Satumaailma-antologiasta. Suomennos on sama, mutta kuvittaja on Anna Bengtsson (tekijätiedot löytyvät kirjan lopusta numeroimattomilta sivuilta Sisällys-otsikon alta).
Erittäin hyvä…
Ohjaaja Ere Kokkosen muistelmateoksen Muisti palaa pätkittäin mukaan ensimmäinen Uuno-elokuva tehtiin "mustavalkoisena videotekniikalla ja valmis tarina siirrettiin Lontoossa 35 millimetrin filmille". Kansallisfilmografia puhuu "tv-tekniikasta" ja lisää, että elokuvan "ulkokuvat otettiin 16 mm:n filmimateriaalille". Uuno Turhapuro (1973) ei ollut ainoa Spede Pasasen tuottama elokuva, joka kuvattiin filmin asemesta videolle - esimerkiksi Hei kliffaa hei (1985) "toteutettiin jälleen videotekniikalla, mutta nyt väreissä ja siirrettiin filmille peräti Yhdysvalloissa saakka" - mutta se on kuitenkin ainoa Turhapuro-elokuva, josta tutkimieni lähteiden perusteella voi varmasti sanoa, että sitä ei kuvattu 35 mm…
