Asfaltin ympäristövaikutuksia käsittelevät ainakin seuraavat teokset:
Rantamo, Esa 2014: Puheenvuoroja asfaltista. Asfalttiala Suomessa 1990–2014. Suomen Rakennusmedia, Helsinki.
Häkkinen, Tarja & Kari Mäkelä 1996: Environmental adaption of concrete. Environmental impact of concrete and asphalt pavements. Technical Research Centre of Finland, Espoo.
Teosten tarkemmat saatavuustiedot löytyvät verkosta Melinda-tietokannasta osoitteesta: melinda.kansalliskirjasto.fi
Lisätietoa asfaltoinnista ja sen vaikutuksista saa myös Päällystealan neuvottelukunta Ry:n verkkosivuilta: www.pank.fi
Kyseessä lienee laulu "Sen teen", alkuperäiseltä nimeltään "Querer". Sen tekijöiksi on ilmoitettu Manuel Tardos ja Rene Dupéré. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Sinikka Svärd. Laulun on suomeksi levyttänyt ainakin Katri Helena: https://www.youtube.com/watch?v=ffAk1gm5fk8
Tosin sanat eivät ole täsmälleen muistamallasi tavalla vaan:
"... jos jään tänne myötäilemään, totun niin hämärään, etten valoa kai kestäisikään..."
Kaikissa Turun kirjastoissa voi ottaa passista valokopion. Yhden sivun kopiointihinta on 20 senttiä. Hinta on sama paperikoosta riippumatta. Lisäksi tulostaminen on mahdollista eBooking-koneilta.
Pääkirjasto on auki arkisin aamuyhdeksästä iltakahdeksaan, lauantaisin kymmenestä neljään ja sunnuntaisin kahdestatoista iltakuuteen.
Alla olevasta linkistä saa lisätietoa Turun kirjastojen kesäaukioloajoista:
https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//kirjastojen_aukioloajat_4.6.-19.8.2018_kesa_web.pdf
Kiitos kysymyksestänne!
DVD-elokuvien hankintaan vaikuttaa useampikin asia. Kirjastokäyttöön tulevia DVD-elokuvia ei voi ostaa esimerkiksi divarista tai tilata netissä toimivista kaupoista, joten olemme sopimustoimittajamme valikoiman varassa. Etenkin vanhempia elokuvia on usein hankala saada kun painokset ovat loppu. Pyrimme toki tilaamaan monipuolisesti materiaalia, mutta joskus emme pysty vastaamaan esimerkiksi hankintatoiveeseen juurikin rajoitetun saatavuuden vuoksi.
Kannattaa kuitenkin tehdä hankintapyyntöjä, koska DVD- ja Bluray-elokuvien hankinnasta vastaava työntekijä pitää kirjaa toiveista ja kokoelmaa täydennetään aina kun materiaalia tulee hollille.
Toivottavasti olet löytänyt hyvää katseltavaa kirjaston kokoelmista.
Valitettavasti tätä Kiti Neuvosen vuonna 1991 julkaistua äänitettä ei ole koskaan julkaistu nuottina, kuten ei useimpia muitakaan kotimaisia albumeita. Myöskään Heimo Suntion säveltämää ja sanoittamaa laulua Viimeinen tango ei ole koskaan julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Fennica-tietokannan mukaan Tolkienin romaania Silmarillion ei ole ainakaan vielä julkaistu äänikirjana. Kirjan kustantaja Suomessa on WSOY.
Heikki Poroila
HelMet-kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksia tämän linkin kautta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus. Useimmissa kirjastoissa on mahdollista tehdä ehdotuksia myös ns. tiskillä paperisilla lomakkeilla, mutta netti on tässäkin yleistymässä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on nimensä mukaisesti tietopalvelua, emme hoida suoraan kirjastoille itselleen kuuluvia käytännöllisiä asioita. Yhteydenotto omaan kirjastoon on yleensä myös paljon nopeampi tapa saada asia selville ja eteenpäin. Kyllä meille saa esittää hankintatoiveita, mutta kauttamme ne eivät etene ainakaan yhtä hyvin kuin oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Vaski-kirjastojen sivuilla http://vaski.finna.fi/ voit tehdä tavallisen haun lisäksi tarkennetun haun, jossa haulle voi asettaa rajauksia.
Tarkennetussa haussa voit asettaa aiheen, tekijän, kielen ja aineistotyypin jotka haluat. Esim. Ranskaa käsittelevää kirjallisuutta vuodelta 2010 voit hakea laittamalla aiheeksi Ranska, valitsemalla haluamasi kielen, aineistotyypiksi kirjan tai e-kirjan ja asettamalla vuosiväliksi 2010. Yhteen haluun voi asettaa monta aihetta. Tarkennetun haun kokonaiset ohjeet löytyvät oikeasta yläkulmasta.
Hakutuloksien oikealta puolelta voit halutessasi muokata ja rajata hakua lisää sekä valita hakutulosten kohdistuvan pelkkään kaunokirjallisuuteen.
Kyseinen katkelma on todellakin Paulin repliikki Aleksis Kiven näytelmästä Karkurit (1867). Repliikki on näytöksen ensimmäisestä näytöksestä ja kuuluu näin:
Nyt on se hetki, koska peltomies
On kyntöns päättänyt ja juhta seisoo,
Kun paimentorvi kaikuu kujalla
Ja kotiin ehtii karjankelloin ääni
Ja kyntörastas männyn latvassa
On ehtoovirtens alkanut.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/11891/pg11891-images.html
http://neba.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=teokset-nimio&se…
Viime kesäisessä (2017) Romanovs Newsin numerossa suvun nykyiset jäsenet leimaavat koko tarinan pelkäksi legendaksi ja ainakaan kesään 2017 mennessä ei dna-testejä oltu tehty. Jos osaatte englantia niin juttu on luettavissa verkossa osoittessa http://yourievsky.net/upload/Romanov_News_111_ENG.pdf
Artikkeli alkaa sivulta 49. Artikkelissa viitattu vuonna 2016 esitetty tv-dokumenttiin, joka on edelleen verkossa nähtävissä, mutta se vaatisi venäjän kielen taitoa. Se löytyy osoitteesta: https://russia.tv/brand/show/brand_id/61971
Ilmeisesti Seuran artikkeli perustuu tähän tv-dokumenttiin.
Elinan Vaaran runo Oodi sisältyy hänen runojensa kokoelmaan Pilven varjo (1930). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia, WSOY).
Vaara, Elina: Valitut runot (2003, WSOY)
Kysymys on vain suomen kielen löysästä käytöstä kaupallisessa viihdeohjelmassa. Ilmaisu "vanhimmasta nuorimpaan" viittaa ihmisiin ja ehkä erikoistapauksissa myös eläimiin. Korrekti ilmaisu elokuvista puhuttaessa olisi juuri "vanhimmasta uusimpaan". Myös ilmaisu "laita elokuvat ikäjärjestykseen" ilmaisisi saman asian.
Tietyllä abstraktiuden tasolla voidaan puhua elokuva-alan "nuoruudesta" ja "keski-iästä", mutta yksittäisen elokuvateoksen kohdalla se on huonoa suomea. Yksittäinen elokuva voi olla "uusi" tai "vanha" (tässä uuden vastakohtana), mutta ei "nuori". Arkikielessä tätä "nuoruutta" kyllä käytetään aika paljon, puhutaan esimerkiksi että "päivä on vielä nuori". Tällöinkään ei tarkoiteta ikää tai mitään muutakaan täsmällistä.
Heikki…
Vastauksessani saman kysyjän toiseen kysymykseen Raamatun painattamisen vaikutuksesta puitten kaatamiseen on laskelmia kirjojen painatuksen vaikutuksesta. Kysymys aikakauslehdistä on vielä monin verroin monimutkaisempi ja kysyjän tarkoittamalla yleisellä tasolla täysin mahdoton vastata. Puhutaanko Suomesta vai koko maailmasta? Tarkoittaako kysyjä, että kaikki yhdenkin aikakauslehtitilauksen maksavista jättäisi valinnanvaraisesti yhden tilaamatta? Vai yhden aikakauslehden numeron?
Kukaan ei tiedä maailman kaikkien aikakauslehtien määrää. Vielä vaikeampi on määritellä mitään keskimääräistä fyysistä kokoa ja sivumäärää, jotka vaikuttavat radikaalisti painopaperin tarpeeseen. 100-sivuinen A5-kokoinen lehti kuluttaa yhtä paljon paperia kuin 50…
Kysymykseen on mahdoton vastata, koska kukaan ei tiedä, kuinka paljon Raamattuja on maailmassa kaikkina vuosisatoina painettu. Wikipedian artikkelin mukaan pelkästään englanninkielisiä ns. Gideonin raamattuja on painettu yli 2 miljardia kappaletta ja Jehovan todistajat arvioivat kokonaismääräksi 6 miljardia. En onnistunut löytämään edes karkeata arviota pelkästään Suomessa julkaistujen Raamatun eri versioiden painosmääristä (painosmäärät ovat yleisesti ottaen ns. liikesalaisuuksia), mutta on selvää, että sitä on täytynyt pelkästään viralliseen seurakuntien käyttöön painattaa satojatuhansia, todennäköisesti yli miljoonankin menevä määrä.
Raamattu on laaja teos, mutta se painetaan usein ohuelle erikoispaperille, josta käytetään myös…
Etsitty kirja lienee Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi, 1989). Se koostuu kolmesta seikkailusta: Dinosaurusten jalanjäljillä, Bussilla halki avaruuden ja Aikajunalla antiikin Roomaan.
Helmet-kirjastojen kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Alle 15-vuotias tarvitsee kirjastokortin saamiseen huoltajan kirjallisen suostumuksen.
Tervetuloa kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen kansallisbibliografian mukaan Itävuoresta ei löydy elämäkerta- tai muistelmateosta.
Itävuoresta löytyy henkilötietoja kadettimatrikkeleista (esim. Kadettiupseerit 1920-1970 ja Kadettiupseerit 1920-2010), joissa kerrotaan muun muassa Itävuoren upseeriurasta, sotavuosista sekä kunniamerkeistä. Harrastuksiksi mainitaan "palloilu ja purjehdus".
Lisätiedoissa mainitsemassanne Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa tuodaan esiin Itävuoren ero Ilmavoimien palveluksesta vuonna 1950. Ilmavoimien koelentotoiminnasta on kirjoitettu useampia historiateoksia, joissa epäilemättä sivutaan myös Itävuorta.
Esimerkiksi:
Laukkanen, Jyrki: Koelentäminen ilmavoimissa : 1918-1957. Tampere : Apali 2011.
Lentovarikon historia 1918-2000.…
Kouvolan pääkirjaston kokoelmista löytyy 184 kuunnelmaa, joista osa on vieraskielisiä ja osa lapsille suunnattuja. Pääset itse helposti tutustumaan kokoelmaan Kyyti.fi kautta. Aineistohaku ei vaadi verkkokirjastoon kirjautumista. Valitse Kyydistä tarkka haku rajaa se kuunnelmiin ja Kouvolan pääkirjastoon. Näin pääset tarkastelemaan kuunnelmalistaa.
Pieni merenneito-kirjoja:
Andesen: Pieni merenneito ja muita satuja kuv. Svend Otto S. 1997
Monta muutakin kuvitusta Andersenin surumieliseen satuun
Hauschild : Pieni merenneito 2011 ( Kauneimmat Disney-sadut-sarja)
Marzham, Liz: Rohkea sydän 2017. (Disneyn Prinsessat)
Ball, Jacqueline Uhmakas Ariel 2009
Monessa Disney-kirjassa on mukana myös Pieni Merenneito, esim. kirjassa Tähtien tuikkeessa
Kelly McKain: Merenneito Mirella-.sarja: Vikkelä virtahepo -sarjassa
Mirella ja eksynyt pikku valas 2009
Mirella ja kadonnut aarre 2009
Mirella ja kummituslaiva 2008
Mitrella ja merirosvot 2008
Stutze, Annett: Pieni merenneito Mimi 2018 (tulossa)
Ja he elivät onnellisina... uusia…
