Pignet'n vertausluvun mukaan luokiteltiin tarvittaessa ruumiin yleisrakenne. Vertausluvun laskutapa oli vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä seuraava:
Pignet'n vertausluku = ruumiin pituus (sm) - [rinnan ympärys hengitystauon aikana (sm) + paino (kg)].
Mitä suurempi luku, sitä heikommaksi katsottiin tutkittavan yleisrakenne. Jos luku oli yli 25, katsottiin asianomaisen rakenteen olleen hento ja jos yli 35, hyvin heikko.
Sotapalveluskuntoisuusluokka perustui lääkärin tarkastustilaisuudessa tekemiin havaintoihin, huomioiden esitetyt lääkärintodistukset ja tukeutuen lääkärintarkastusohjesäännön sotapalveluskelpoisuusluokittelutaulukkoon. Sotapalveluskelpoisuusluokat olivat vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön…
Poro kasvattaa uudet sarvet joka vuosi ja kasvaessaan sarvet voivat tuntua lämpimiltä. Tämä johtuu siitä, että sarvet kasvavat samettimaisen nahan suojassa, jossa veri pääsee kiertämään aina sarvien kärkiin asti. Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, samettinen nahka irtoaa paljastaen luiset sarvet, jotka eivät ole lämpimät.
Lähde: The real Rudolph : a natural history of the reindeer / Tilly Smith. Sutton, 2006.
Hei,
Siskoni on noita -sarjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista DVD:nä. Eikä sarjaa ole esitetty YLE:llä, joten uusintatoivekaan ei tässä tapauksessa ole mahdollinen.
Mutta, jos sinulla on mahdollisuus ostaa DVD-sarja, niin nettikauppojen kautta sarja voisi olla saatavilla, samoin esimerkiksi Huuto.netissä,
ystävällisin terveisin
Yle Arkisto
Kyyti-kirjastojen etusivun https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo#85980 alalaidasta löytyy linkki "maksut ja korvaukset".
Sen alta löytyy tietoja kaukolainauksesta sekä sähköinen kaukolainalomake https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin1349263&SID=41aa9f0a-a353-42c2-8ec9-bb03aae4bf61&dy=630536909.
Hei,
Tuota kirjaa ei Etelä-Karjalan Heili-kirjastoista löydy.
Jos haluat sen kaukolainaksi jostakin muusta Suomen kirjastosta, voit tehdä kaukolainapyynnön Lappeenrantaan suoraan netissä osoitteessa https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Asioi-kirjastossa/Sahkoinen-asiointi/Kirjaston-kaukopalvelu
Kaukolainat maksavat 5 euroa / tilaus.
Ota yhteyttä kirjastoosi ja pyydä kyseinen levy kaukolainaksi. Se näkyi olevan myös Lahdesta saatavissa. Lahti on kehittäjäkirjasto eikä se peri kaukolainamaksuja. Kyyti.fi sivuilta löytyy kaukopalvelulomake, jolla voit tilata kyseisen äänitteen tai asia hoituu myös vaikka soittamalla Kuusankosken kirjastoon. Kaukolainat kulkevat postipaketteina.
Ahlman (1939: 185–189) nimittää isonyymeiksi sellaisia sanoja tai ilmauksia, jotka syntaktisessa suhteessa ovat toistensa veroisia, niin että ne voidaan asettaa toistensantilalle lauseeseen. Näin ollen lause on kumman hyvänsä sanan sisältäessä kielellisestimahdollinen, ja sen syntaktiset suhteet pysyvät samoina. Anne Maijastiina Vileniuksen pro gradu-tutkielmassaan Minä sulle homonyymit näytän. Kielellinen leikittely Pertti Jarlan Fingerpori-sarjakuvassa. Isonyymejä esitetään näin: [Jumala sanoo Jeesukselle:] KÄVIN LUOMASSA VÄHÄN LUNTA Sanalla luoda on tässä stripissä kaksoismerkitys. Koska viestin lähettäjä on Jumala, sillä voidaan nähdä olevan merkitys ’tuottaa (tyhjästä) jotakin, aiheuttaa jonkin olemassaolo’,esim. Alussa Jumala loi…
Ylen uutisissa 13.1.2018 oiottiin joitakin presidentti Kekkoseen liittyviä virheellisiä legendoja. Uutisen mukaan saunasta vilvoittelun aikana Tamminiemen saunan vakiosaunojat joivat Pyynikin puolukkaporetta, olutta tai pilsneriä. Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10012457
Naisten toppahaalarin kaava löytyy ainakin Suuri Käsityökerho -lehden numerosta 12/1992 sivulta 24. Toinen ulkoiluhaalarin kaava löytyy Suuri Käsityölehti -lehden numerosta 1/1994, sivulta 48. 1980-luvun käsityölehtiä ei juurikaan enää varastoida kirjastoissa eikä 1990-luvunkaan lehtiä valitettavasti löydy kaikista kirjastoista.
Olisikohan kyseessä satu, joka sisältyy kokoelmaan :
Boehm, Kirsti von : Sadepisarahelmet (kuvitus Helga Sjöstedt). Helsinki : Kuvataide, 1955. 19 s, 6 kuval. : kuvitettu. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1169345
Sadussa kylläkin peikko pyydystää sadepisaroita haaviin ja sadepisarat keiju Sinipiika taikoo sinisiksi ja punaisiksi helmiksi. Peikonpoika vie helmet herra Sisi-liskolle, joka valmistaa niistä ihanan kaulakorun. Peikonpoika kosii Peikkoprinsessaa ja antaa hänelle korun. Peikkoprinsessa ihastuu helmiin ja ”häät vietettiin jo samana päivänä”.
Kirjassa on myös pari muuta muuta satua.
Kanervakirjoluteesta löytyy perustietoa Mikko Rintalan ja Veikko Rinteen kirjasta Suomen luteet (Tibiale, 2. p. 2011). Siinä elinpaikoiksi mainitaan kuivat kangasmaat, harjut ja paahdekentät. Pääasialliseksi ravinnoksi on kirjassa kerrottu kanervan siemenet. Kirja ei kuitenkaan tarjoa yksiselitteistä vastausta siihen, onko kanervakirjoluteesta jotakin haittaa tai onko sen tapaaminen sisätiloissa tavanomaista.
Tarkistin vielä mitä luteista kerrotaan Lasse Janssonin, Bengt Lindqvistin ja Irmeli Markkulan teoksessa Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (Kasvinsuojeluseura 2012). Kirjassa ei ole mainintoja kanervakirjoluteesta, ainoat siinä mainitut ludelajit ovat lutikka/seinälude, kyyhkylude, pääskylude ja lepakkolude.
Molemmat…
Etunimikirjan mukaan Jerkko on lyhenne nimestä Jeremia. Jeremia taas on yksi Vanhan testamentin kirjaprofeetoista, joka eli vuosina n. 650-585 eKr.
Lähde:
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja (1999)
Sinulla voi olla Helmet-kirjastoissa kerralla enintään 50 varausta.
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kyseessä saattaa olla elokuva "Uhka", ruots. "Hotet" vuodelta 2004.
Lasse Brudell on vastuullinen ohjelmoija Norrbottenin lentotukikohdassa Vidselissä. Hän tekee töitä JAS Gripenin Huippusalaisen EWS-tietokonejärjestelmän parissa. Tuntemattomat agentit kidnappaavat Lassen perheen päästäkseen käsiksi huippusalaiseen ohjelmaan. Yhtäkkiä pelissä on monta miljardia, ja Lasse Brudell on joutunut painajaismaiseen tilanteeseen. Antti Reini ja Peter Franzen ovat sivurooleissa.
Ohjaus Kjell Sundvall.
Pääosissa: Stefan Sauk, Maria Bonnevie, Dejan Cukic, Rolf Degerlund, Åsa Forsblad, Peter Franzen, Peter Haber, Malena Hallerdt, Christian Magdu, Shanti Roney
Tappioleipien resepti löytyy monestakin paikasta, mm. alla olevalta Kotilieden sivuilta, mutta ilman selvitystä nimen synnystä:
https://kotiliesi.fi/resepti/olsonin-tappioleivat/
Resepti löytyy myös mm. kirjasta Hyvä ruoka : Anna Olsonin keittokirja II kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901.
Hotelli- ja ravintolamuseossa selvitettiin asiaa, ja vastattiin näin:
"Keittokirjassa on tappioleipien lisäksi ainakin ”suomenmieliset”-nimisten pikkuleipien ohje. Tämä voisi viitata siihen, että Olsoni on kommentoinut poliittista tilannetta, jopa tuonut ilmi omia poliittisia kantojaan, leivonnaisten nimissä.
Suomenmieliset voisi viitata fennomaaneihin ja/tai fennomaaniseen Suomalaiseen puolueeseen tai siitä…
Valitettavasti kirjastosta ei voi ostaa tiettyjä toivomiaan kirjoja. Kirjasto ei myöskään ota vastaan ostopyyntöjä odottamaan sellaista hetkeä, kun kirja syystä tai toisesta poistetaan kirjaston kokoelmasta.
Antikvariaatit ja nettiantikvariaatit ottavat kuitenkin vastaan "halutaan ostaa" -pyyntöjä, joten toivottavasti kirja löytyy sitä kautta.
Elokuva on La Coupe à dix francs ohjaus Philippe Condroyer (1975).
Suomeksi Kymmenen frangin tukanleikkuu, Suomessa esitetty tv- 1. 14.02.1978.
Elokuvan juonesta kerrotaan yhtenevästi kirjasssa French National cinema.
Lähteet: elonet.fi
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/197637
French national cinema / Hayward, Susan
London : Routledge, 1993.
ISBN 0-415-05729-9
Voit hyödyntää tiedonhaussasi sukututkimukseen tarkoitettuja ohjeita ja materiaaleja. Arkistojen portti -sivustolla neuvotaan, että tutkittavasta henkilöstä olisi hyvä olla selvillä tarkka nimi sekä syntymäaika ja -paikka. Niiden perusteella sinun on mahdollista etsiä tietoja esimerkiksi kirkonkirjoista.
Koska Muolaa sijaitsee Etelä-Karjalassa, kannattaa kirjonkirjoja ja muita tietoja etsiä Karjala-tietokannasta. Tietokantaan on tallennettu henkilötietoja Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävien luovutetun alueen seurakuntien vuosien 1700-1949 kirkonkirjoista. Huomaa kuitenkin, että 100 vuotta nuoremmat kirkonkirjatiedot ovat käytettävissä ainoastaan Mikkelin maakunta-arkiston tutkijasalissa.
Arkistojen portti -…
