Tommy Tabermannin runo Kuinka monta? sisältyy kokoelmaan Valitusvirsiä valkoisille heteroille (Gummerus, 2005). Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy runon puolivälin paikkeilta. Se alkaa sanoin "Kuinka monta löytyy maailmasta / olkapäätä / ja kuinka monta / kyynärpäätä?"
Kaivattu lause löytyy Tommi Liimatan Avainlastu-kokoelmasta:
"-- ostin kaupasta munkin jossa ei ollut hilloa / valitin kuluttajansuojaviranomaiselle / oli siinä hilloa / mutta elämäntilanteestani johtuen se jäi havaitsematta."
Voit saada Kauppaviesti-lehdestä kopion Joensuun kaukopalvelun kautta. Tee vielä pyyntö lomakkeella, joka tulostuu sitten kaukopalvelun sähköpostiin.
Nettilomake on Vaara-kirjaston sivulla: http://vaarakirjastot.fi/fi/kaukolainapyyntolomake
Tällaisissa kysymyksissä on aina järkevintä kääntyä suoraan sen kirjaston puoleen, jonne on hankintatoiveen esittänyt. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto eikä hoida minkään yksittäisen kirjaston hankinta-asioita. Palveluun vastaajia on vain joistakin kirjastoista, joten suinkaan kaikkien kirjastojen asioita ei edes teoriassa voida tietää. Esimerkiksi kysyjän oma kirjasto ei ole vastaajien joukossa eikä kysymys siksi tavoita sitä.
Ihan yleisellä tasolla voi todeta, että kirjastot tilaavat suurimman osan kirjastoista listoilta, eikä kuukauden odotusaika ole poikkeuksellisen pitkä. Jos toivottu kirja on päätetty hankkia listojen ulkopuolelta, voi siinä helposti mennä viikkoja, ennen kuin kirja on lainattavissa. Mutta tarkemmin…
Vanamo-kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat romaanit, jotka jollain tavalla käsittelevät aiheita psykoterapia ja/tai trauma: Pystynen, Tiina: Häpeähäkki: romaani mielenpimennoista, Vainio, Tuomo: Lasinen vankila, Hage, Rawi: Torakka, Ullmann, Linn: Aarteemme kallis, Giordano, Paolo: Alkulukujen yksinäisyys, Barker, Nicola: Apposen avoinna, Kallio, Helena: Ennen kuin sielu puutuu ja Denker, Henry: Paluu elämään. Sinua voi ehkä kiinnostaa myös Kata Kärkkäisen muistelmateos Tulikärpäsiä.
Mikäli haluat laajemman valikoiman kirjallisuutta, voit ottaa yhteyttä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tarjoamaan kirjallisuusopastukseen: https://www.vanamokirjastot.fi/kirjallisuus-ja-musiikkiopastus?culture=fi . Linkin takaa löydät…
Muutamassa ruokasanakirjasta löytyy hakusanan hiiva kohdalta tietoa leivinhiivasta. Tällaisia ovat ainakin nämä: Ruokasanakirja (Ritva Lehmusoksa, Pirjo Muurinen) ja Gastronomian sanakirja (Kaarina Turtia). Hiivan tarina : Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970 (Olli Vehviläinen) -kirja käsittelee pääosin hiivateollisuutta, mutta siinä on myös tietoa hiivan käytön historiasta. Kaikki nämä kirjat saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Onpa outoa...
Olisiko tietokoneella jokin edellinen "pysy kirjautuneena "-käsky palannut yllättäin voimaan?
Tarkista polku Ohjauspaneeli - käyttäjätilit - tunnistetietojen hallinta.
Mobiiliversioissa kirjautumistietojen muistaminen on hyvinkin tavallista.
Jos käytät laitettasi yksin, ei sisäänkirjautumisen säilyminen aktiivisena haittaa.
Jos käytät laitetta yhdessä muiden kanssa, voisi kokeilla selaimen poistoa ja takaisin asennusta.
Rissasten suvusta on kirjoitettu useitakin kirjoja. Mikään niistä ei taida liittyä Nilsiään, alla kuitenkin luettelo:
- Anneli Rissanen, Tulli-Rissaset Iisalmesta (2011)
- Jussi Rissanen, Hipanlahden ja Vehkalahden Rissasten suvut (1966)
- Tyyne Rissanen, Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään (1983)
- Pentti Rissanen, Koostelma Toivalan kylän ja Uuhtaipaleen Rissasten syntysijoilta (1991)
- Helvi Lönnblad, Eeva Pajari, Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa (2010)
- Ilkka Virta, Viipurin Vilkka : ylietsivä V. J. Rissasen suku, työ ja perhe-elämä (2008)…
Valitettavasti näitä vanhoja Suomen kulkuneuvon eli "turistin" julkaisuja ei juuri yleisissä kirjastoissa ole enää tallessa, mutta kyllä ne kaikki ovat Kansalliskirjaston kokoelmassa. Vuosien 1931-1944 julkaisut on digitoitu, mutta tekijänoikeussyistä niitä voi tutkia vain ns. vapaakappalekirjastoissa eli yliopistokirjastoissa Helsingissä (Kansalliskirjastossa), Turussa (myös Åbo Akademi), Jyväskylässä, Oulussa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa Joensuussa. Kotilainaan näitä ei valitettavasti mistään näytä saavan. Antikvariaateillakaan ei näytä olevan myynnissä kuin 1960-lukua ja sitä uudempia numeroita.
Heikki Poroila
Helsingin Sanomilla on muiden isojen lehtitalojen tapaan omat kuva-arkistonsa, jossa niitä alkuperäisiä valokuvia säilytetään. Normaalisti tällaiset arkistot eivät ole noin vain ulkopuolisten käytössä, mutta ottamalla yhteyttä Päivälehden arkistoon saa nopeasti tietää, mitkä kuvat ovat tutkittavissa ja ehkä ostettavissa omaan käyttöön.
Helsingin Sanomat on myös elokuussa 2017 avannut vanhat lehtensä digitaalisessa muodossa lehden "digitilaajien" ulottuville nimellä Aikakone. Digitointi on yhtä hyvää tasoa kuin Kansalliskirjaston digiarkistonkin, joskin jälkimmäisen hakuominaisuudet ovat aivan eri luokkaa. Aikakoneen digitoidut kuvat ovat rasteroituja lehtikuvia, eivät siis hyvälaatuisia originaaleja.
Useimmilla arkistoilla on…
Suosittelen kääntymään lähimmän julkisen kirjaston puoleen (pääkaupunkiseudun fyysiset kirjastot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjastot ovat erikoistuneet vastaamaan yksittäistä kirjaa tai lehteä (tai levyä tai nuottia) koskeviin kysymyksiin. Mitä isompi kirjasto, sitä todennäköisemmin vastaus löytyy saman tien hyllyltä.
Jos taas asioi mieluummin netin kautta, kirjaston tietokannalta voi myös "kysyä" hyvin monenlaisia asioita. Se on vähän passiivinen, mutta kyllä se aika paljon myös tietää. HelMet-tietokannan selailemiseen on paras osoite http://luettelo.helmet.fi/. Löytämänsä voi saman tien varata. Varaaminen on nykyään maksutonta.
Heikki Poroila
Metsolathan sijoittuvat fiktiiviseen Hoikan kuntaan Kainuussa, joten erityistä sijaintia Erkin ja Helenan kodille ei ole. Kodin kuitenkin kerrottiin olevan rivitalo keskustassa ja muutto nähdään 2. tuotantokauden jaksossa 26: Menettämisen pelko. TV-sarja on YLE:n artikkelin mukaan kuvattu enimmäkseen Tampereen lähellä taloudellisista syistä, mutta osa kuvauksista on tehty Kainuussa Puolangalla, Sotkamossa ja Kajaanissa.
https://yle.fi/uutiset/3-9751408
https://areena.yle.fi/1-3801052
Oikeata pussauskoppia ei liene ollut olemassa. Lorujen ja laulujen pussauskoppi taas on olennainen osa lasten kiusoitteluperinnettä, ja on mahdollista, että "koppi" on päätynyt tähän käyttöön pelkän loppusoinnun vuoksi.
Lastenperinnettä paljon tutkinut Leea Virtanen kirjoittaa kiusoittelusta Tytöt, pojat ja tykkääminen -kirjassaan ja esittää, että sitä on kahdentyyppistä: väärään viiteryhmään samaistumisen korostamista ja eroottis- tai seksuaalissävytteistä. Pussauskoppi liittyy näistä jälkimmäiseen: sävyltään eroottinen tai seksuaalinen kiusoittelu vaihtelee pelkästä nimiparin yhdistämisestä pitkiin loruihin, joissa asianomaisia kuvaillaan sukupuoliyhdynnässä tai onnellisina vanhempina. Virtasen kirjaansa varten tutkima…
Hei!
Tässä on sinulle linkit, joista vastauksen pitäisi löytyä:
https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/aktiehemsidan/kursdata.html?identifier=24254&marketplace=24&inhibitTrade=1
https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/kurssihistoria.jsp
Valitettavasti en löytänyt kyseistä runoa. Hain runoa nuoruutta käsittelevistä antologioista, Tulenkantajien kokoelmista (mm. Uuno Kaila, Katri Vala, Kaarlo Sarkia, Elina Vaara) ja koulujen lukukirjoista 30-, 40-luvuilta. Laitan runon valtakunnalliseen hakuun, ja jos saan vastauksen, laitan tulemaan sinulle.
Arvaa mikä ammatti -arvausleikkiä esitettiin Pikku Kakkosessa vuonna 1994. Arvattavan ammatin kuvitus paljastui jonkin sen ajan tekniikan avulla. Sarjan osat ovat katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/10/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-ammatti
Toinen arvuuttelusarja oli Arvaa mikä eläin. Myös sen voi katsoa Elävässä arkistossa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/24/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-elain
Barbapapan kuvaa näistä ei löytynyt. Muita saman ajan lastenvisailuja olivat Sanaleikki (1984) ja Erkki (!988), joita pääsee katsomaan myös ylläolevan linkin kautta.
Kadonneesta kortista kannattaa ilmoittaa kirjastolle heti soittamalla tai vierailemalla kirjastolla. Paikan päällä alaikäiselle saa uuden kortin ottamalla mukaan huoltajan ja lapsen henkilöllisyystodistukset. Uusi kortti maksaa 2€.
Yhteystiedot Vaski-kirjastoihin https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85141
Forssan kirjastosta kerrottiin, että uudessa verkkokirjastossa on ollut mm. tämänkaltaisia, tilapäisiä häiriöitä. Ainakin nyt verkkokirjaston kieli avautui suomenkielisenä. Sivuston Suomen lipun kuvaa klikkaamalla saa kielen tarvittaessa vaihdetuksi.
