Kyseessä lienee Robert Holdstockin Alkumetsä ja sen itsenäiset jatko-osat Metsän henget, Holvi metsään, Merlinin metsä, tai, Magian näky ja Norsunluuportti, joihin näkee viitattavan myös Alkumetsän tarinoita -sarjana.
Runoja on hyvin vaikea löytää, vaikka muistaisi monta lausetta.
Runotietokannasta ei runoa löytynyt, mutta jos tietää runosta yhtään enempää esim. alkuperäismaan, saatta runo vielä löytyä.
Suru- ja muistovärssyjä on koottu paljon nettisivuille, mutta niitä on vaikea erotella ihmisten itse kirjoittamista runosivuista. Tässä kuitenkin pari runosivustoa joista saattaa oikea vielä löytyä.
Muistovärssyjä
Callankukka
Suruvärssyt
Amalgaamipaikoista on pitkälti luovuttu ja on tehty tutkimuksia, joissa on huomattu että olemassaolevien paikkojen poistaminen vähentää elohopea-pitoisuuksia veressä. Paljon on keskustelua on siitä, kuinka vaarallisia amalgaamipaikat ovat. Tilastoja paikkojen määrästä niin hampaissa kuin maaperässä ei löydy kattavia tilastoja.
Alla olevissa artikkeleissa lisätietoa sekä lähdemateriaalia.
Amalgaamia ei ole vielä hylätty
Amalgaamipaikkojen terveysriskit - vaiettu ongelma
Amalgaami
Sitaatti on Johann Wolfgang von Goethen romaanista Wilhelm Meisters Lehrjahre (1796). Teos julkaistiin vuonna 1923 J. A. Hollon suomentamana ja se sai nimekseen Wilhelm Meisterin oppivuodet (Otava).
Katkelma löytyy teoksen seitsemännen kirjan viidennestä luvusta ja kuuluu saksaksi näin:
”(Die Welt ist so leer, wenn man nur Berge, Flüsse und Städte darin denkt), aber hie und da jemand zu wissen, der mit uns übereinstimmt, mit dem wir auch stillschweigend fortleben, das macht uns dieses Erdenrund erst zu einem bewohnten Garten."
Ja tässä sama kohta suomennoksesta:
”(Maailma on kovin tyhjä, jos vain ajattelemme siinä olevan vuoria, jokia ja kaupunkeja, mutta) tieto siitä, että siellä ja täällä on joku, joka on…
Limbourgin veljesten miniatyyrimaalauksia voi tarkastella esimerkiksi teoksesta Les très riches heures du Duc De Berry (Musée Condé, Chantilly ; introduction and legends by Jean Longnon and Raymond Cazelles, 1989). Teos kuuluu joiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/heili.517459
Varastokirjaston kokoelmista löytyy teos Les belles heures de Jean Duc de Berry : the Cloisters, the Metropolitan Museum of Art (Millard Meiss and Elizabeth H. Beatson, 1974)
https://finna.fi/Record/vaari.1293280
https://www.metmuseum.org/toah/works-of-art/54.1.1/
Voit tilata teokset kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Aiheesta on muitakin teoksia, mutta monien kohdalla näyttää olevan…
En löytänyt tämän aikoinaan varsin suositun laulun sanoja internetistä, mutta ainakin ne sisältyvät monena painoksena julkaistuun mieskuorolaulukokoelmaan Perusmerkkilauluja (Suomen Mieskuoroliitto, uusin painos 2013). Se löytynee ainakin isommista kirjastoista.
Tämä Joseph Hartman Stuntzin laulusta Heldengesang in Walhalla tehty suomennos ("Kaikukohon laulu maamme", Eeli Kivinen) on julkaistu myös monissa laulukirjoista, joita myös voi tiedustella kirjastoista. Laitan tähän luetteloa uudemmista kokoelmista, joissa se ainakin on:
Kansanopiston laulukirja : Nuottipainos (Otava 1947)
Kouun laulukirja (WSOY 1961)
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (Tammi 2008)
Laulumatti (WSOY 2004)
Heikki Poroila
Olisiko kyseessä Perille.fi https://www.perille.fi/
Aikakauslehti Moottorin artikkelissa kerrotaan Perille.fi -reittioppaasta https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/pikatestissa-perille-fi-reittiop…
Toivottavasti seuravasta linkistä on apua. Siinä on kysyttyjä aiheita käsitteleviä teoksia
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1863534__Sskitsofrenia%20nuoret__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b1863534
Ainakaan tämän kartan mukaan ruskea- ja sinisilmäiset vanhemmat eivät voi saada vihreäsilmäistä jälkeläistä ja se on myös ainoa yhdistelmä, jossa vihreäsilmäisyyttä ei esiinny ollenkaan. Kahden sinisilmäisen vanhemman lapsillakin se on erittäin harvinaista, vain 1 % jälkeläisistä on vihreäsilmäisiä. Silmien värin määrittyminen on kuitenkin monimutkainen asia, kuten tässä Tieteen Kuvalehden lyhyessä artikkelissa muistutetaan.
Heikki Poroila
Käyttäjätunnus on kirjastokorttisi takana oleva numerosarja. Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Jos unohdat tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Hunnien kuningas Attila (n. 406-453) johti syvälle Länsi-Eurooppaan ulottuneita sotaretkiä 400-luvulla. Kreikkalainen historioitsija Priscus, joka tapasi Attilan myös henkilökohtaisesti kirjoitti kuninkaan kuolemasta. Aikalaisteksti on säilynyt bysanttilaisen Jordaneksen kopioimana 500-luvulta. Hunnit eivät kirjoittaneet, eikä heiltä ole siis säilynyt omaa kuvausta kuninkaan kuolemasta.
Attilan haudasta kiersi etenkin 1800-luvun Unkarissa melkoisia tarinoita. Hurjimman tarinan mukaan Attila haudattiin kolmessa sisäkkäisessä arkussa: sisin kultainen, seuraava hopeinen ja uloimpana teräsarkku. Lähdekriittinen tutkimus on osoittanut tarinat tarinoiksi. Historioitsija John Manin mukaan hunnien esi-isät nykyisen Mongolian alueella hautasivat…
Vaikka et uskokaan, olet päätellyt sanan etymologian aivan oikein, sillä verbit rimpua ja rimmuta ovat kuin ovatkin olemassa, ja niiden käyttö näyttää olevan nimenomaan hyvinkin paikallista.
Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 3 / Erkki Itkonen ja Aulis J. Joki, Helsinki 1962:
"rimpuilla, rimmuta (: rimpuaa; Etelä-Savo) 'rimpuilla', rimpua (Lemi, Äänekoski), rimpoa (Lemi), rimpoilla (Inkerinmaa), rimmota (: rimpoaa; Rov." [lieneekö Rovaniemi?] idem ovat deskripitiivisiä sanoja, joita - ehkä sattumalta - muistuttaa lpPi. [Lapin kielen Piitimen] râb'bât, L rabbat, N râb'bât 'rehkiä, ponnistella; kiirehtiä; yrittää (vaivalloisesti) hankkkia tai saada aikaan jotakin tai suoriutua jostakin (voi palautua *rimpe-asuun)."
Vastaavasti…
Sanan "otella" etymologinen kantasana on "ottaa", Wiktionaryn mukaan kyseessä on "frekventatiivijohdos". "Mittelö" on vanhahtava, samaa kuin "ottelu" tarkoittava sana, joka lienee johdannainen ilmaisusta "ottaa mittaa" eli kilpailla ja katsoa, kuka on vahvin, nopein tms.
Heikki Poroila
Kiitos mielenkiinnosta! Valitettavasti ainakaan tällä hetkellä Seinäjoen kirjastoissa ei ole Novellikoukkua. Laitamme ehdotuksesi mieleen. Meillä on kuitenkin paljon muita kirjallisuustapahtumia. Esimerkiksi kirjavinkkipiiri kokoontuu säännöllisesti pääkirjastossa talvikaudella. Sinne voi aivan hyvin ottaa oman käsityönkin mukaan, jos haluaa tekemistä kuuntelun lisäksi. Pääkirjastossa kokoontuu myös kaksi lukupiiriä, joihin voi tulla kirjallisuudesta keskustelemaan.
Tarkemmat tiedot kirjaston tapahtumista saat kirjaston kotisivulta ja Facebookista http://kirjasto.seinajoki.fi/tapahtumat/.
Felix Bernardin sävellyksestä Winter Wonderland (Talven ihmemaa, suom. Saukki) on tehty suuri määrä erilaisia sovituksia. Kysytty versio saattaisi olla kokoelmalta Kauneimmat joululaulut 3 (Valitut Palat, 1987). Näitä Valittujen Palojen kokoelmia julkaistiin sekä vinyylilevyinä että c-kasetteina.
Talven ihmemaan äänitteellä esittää soitettuna versiona Esko Linnavalli orkestereineen: Youtube-linkki. Äänitteen muu sisältö näkyy tästä linkistä.
Annettujen vihjeiden perusteella arvelisin, että kyseessä on T. Coraghessan Boylen suomentamaton romaani World's end: siinä kuvataan Walter Van Bruntin edesottamuksia 40-luvulta 60-luvun lopulle, ja rinnakkain Walterin tarinan kanssa seurataan hänen 1600-lukuisen hollantilaisen maahanmuuttajaesi-isänsä Wouterin vaiheita.
Kysyjä tarkoittanee sarjan neljännen osan Storia della bambina perduta suomennoksen julkaisemista, alkukielinen teoshan on vuodelta 2014. Kustantaja WSOY:n ennakkotietojen mukaan kirja julkaistaan nimellä Kadonneen lapsen tarina lokakuussa 2018 (paperikirja, mp3-äänikirja ja e-kirja).
Kirja tulee kirjastoihin heti kun välittäjäliikkeet pystyvät sen kirjoille toimittamaan. Edes kirjastoissa itsessään ei vielä tiedetä tarkkaa päivää, se riippuu niin monesta tekijästä. Kysyjän kannattaa olla tässä asiassa yhteydessä suoraan omaan kirjastoonsa, joka ehkä tarjoaa mahdollisuuden tehdä ennakkovaraus.
Heikki Poroila
