Suomennettu lause "Ensin he ovat välinpitämättömiä, sitten he nauravat sinulle, seuraavaksi he taistelevat sinua vastaan ja lopulta sinä voitat" on yleisesti siteerattu ja liitetty Mahatma Gandhiin. Ei ole kuitenkaan löytynyt todisteita tai kirjallisia lähteitä siitä, että Gandhi olisi koskaan sanonut tai kirjoittanut sitä.Lauseen alkuperäksi mainitaan Nicholas Kleinin puhe Amalgamated Clothing Workers of America -ammattiliiton kokouksessa vuonna 1918. Hänen siteerataan sanoneen: "First they ignore you. Then they ridicule you. And then they attack you and want to burn you. And then they build monuments to you."Tämä tieto sisältyy mm. Wikipedian artikkeliin Nicholas Kleinista. Sen lähteistä löytyy myös linkkejä artikkeleihin, joissa…
Satakunnan työllisyysalueen muodostavat Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Satakunnan työllisyysalueen vastuukuntana toimii Porin kaupunki.https://www.pori.fi/tyo-ja-yrittaminen/satakunnan-tyollisyysalue/
Kielitoimiston ohjeiden mukaan numeron ja prosenttimerkin väliin kuuluu suomenkielisissä teksteissä välilyönti.Prosenttimerkki (%) - Kielitoimiston ohjepankki
Tarkoitat varmaankin Vesipisaroiden laulu -nimistä kappaletta, jota on esittänyt mm. Jamppa Tuominen ja Eija Sinikka.Nuotti on ladattavissa PDF-tiedostona Oulun kaupunginkirjaston Veikko Juntusen -nuotit kokoelmasta. Tässä suora linkki kappaleeseen. Avaa/lataa tiedosto kohdasta "Linkki nuottiin".
Hei,Kirjassa Pöytä koreaksi kerrotaan seuraavaa: "Maaseudulle pöytäveitsi ja -haarukka kotiutuivat hitaasti. Miesväki käytti ruokapöydässä omia puukkojaan: joskus emäntäkin kantoi linkkuveistä hameen taskussa. Veitsen puutteessa perunat kuorittiin lusikanvarren ja peukalon avulla." (s. 220)Samalla sivulla kerrotaan, että kansanelämän kuvaaja Johannes Häyhä kertoo, että talonpoikaistalossa esim. rovastille oli katettu puulautaset ja kirkastetut puukkoveitset ja pahoiteltu, ettei talossa ollut pöytäveitsiä. Tästä voi päätellä, että puukkomainen veitsi oli käytössä. "Vasta kotimainen teollinen valmistus toi metalliset lusikat, veitset, ja haarukat koko kansan ulottuville ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen voi sanoa niiden olleen useimmissa…
Ohjaan tässä viranomaisen puoleen: henkilötietorekisteriä pitää Suomessa yllä DVV, eli Digi- ja väestötietovirasto. Heidän sivuillaan (klikkaa tästä), kohdassa "Syntymäaika ja -paikka" kerrotaan, ettei syntymäaikaa tallenneta rekisteriin, mutta sitä voi kysyä joko synnytyssairaalasta tai Kansallisarkistosta. Lähde: DVV Tarkasta omat henkilötietosi | Digi- ja väestötietovirasto
Tässä listattuna väitöskirjoja, jotka käsittelevät J. V. Snellmania:Lauri Kallio: J.V. Snellmans Philosophie der Persönlichkeit https://finna.fi/Record/helka.9930632073506253?sid=5166352553Eero Ojanen: Henki ja sivistys : paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844-1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa https://finna.fi/Record/helka.9930202303506253?sid=5166352553Heli Rantala: Sivistyksestä sivilisaatioon : kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa https://finna.fi/Record/uef.9911338103705966?sid=5166352553Matti Virtanen: Fennomanian perilliset : poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka https://finna.fi/Record/anders.990859?sid=5166352553Heikki Lehmusto: Juhana Vilhelm Snellman…
Kaunis maa -kappaleen nuotteja on tiedusteltu palvelussa aiemminkin ja tulos oli, ettei tästä kappaleesta ole nuottia saatavilla. Kappaleen on säveltänyt Matti Sihvonen. Saman nimisestä kappaleesta löytyy nuotteja, mutta se ei ole tämä Jamppa Tuomisen ja Esko Rahkosen esittämä laulu (en löytänyt tietoa, että Eero Aven olisi laulanut tätä), vaan Jarmo Jylhän ja Ilari Voiton sävellys.Aiemman vastauksen näet tästä linkistä.
Voisiko kyseessä olla Régine Deforgesin teos Nunnien kapina (Gummerus 1989), joka sijoittuu 1500-luvun Ranskaan. Kirjan takakansiteksti kertoo:"Mies löytää metsästä pienen tytön, jonka susilauma on kasvattanut. Hän vie tytön läheiseen nunnaluostariin, jossa lapsi kasvaa neidoksi. Onnellinen elämä päättyy, kun luostarin perustaja kuolee. Silloin Vanda ja neljäkymmentä muuta nunnaa karkaavat luostarista."
Pohjan Tornio -lehti on ilmestynyt vuosina 1978-1991. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilmattuina Kansalliskirjastossa.Pohjan Tornio | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu
Autoliiton artikkelissa Millainen pyöräteline autoon? sanotaan, että "on tärkeä varmistaa, ettei teline pyörineen ylitä vetokoukulle suurinta sallittua painoa". Moottori-lehden Aion V -testissä sanotaan: "Auton vetomassa on nolla kiloa, eli vetokoukkua autoon ei saa asentaa." Toisaalta, Tuulilasi-lehdessä 7/2019 julkaistussa kolumnissaan Faktat kateissa Vesa Linja-aho kirjoittaa: "Moni näennäisen yksinkertainenkin asia voi olla hankala selvittää. Esimerkiksi täyssähköautot ja peräkärryn vetäminen: halvimpiin malleihin ei vetokoukkua saa – ja jos saa, sitä voi käyttää vain fillarin kuskaamiseen, kun vetomassaksi on tyypitetty 0 kg." [kursiivi lisätty] Klaus Hanhikosken vetokoukkujen jälkiasennusta koskeva insinöörityö puolestaan toteaa (…
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 kertoo että 8a oli äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta) ja 54 puolestaan sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica). Vapautuksen syy vaikuttaisi viittaavan Päämajan, mahdollisesti järjestelyosaston, kirjelmään 6.8.1943. Se saattaa liittyä esimerkiksi vanhempien ikäluokkien kotiuttamiseen. Alkuperäisiä Päämajan asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa, josta kirjelmän sisältöä voi tiedustella tietopyynnöllä.
En löytänyt viitteitä siitä, että vaihtelu piano-sanan lausumisessa noudattelisi murrealueiden rajoja. Arvelisin, että syytä voisi hakea pikemminkin fonetiikan puolelta. Yksi selitys "pienolle" voisi olla siinä, että i ja e ovat molemmat etuvokaaleja, eli niitä äännettäessä kielen korkein kohta on edessä; a taas on takavokaali, joita äännettäessä kielen korkein kohta on takana. Pianon e:llinen ääntämys edustaisi siis eräänlaista fonologista "laiskuutta", jossa diftongin ia edellyttämä kielen liuku i:n asemasta vokaalidiagrammin etuyläkulmasta sen taka-alakulmaan a:han jätetään tekemättä ja tyydytään liu'uttamaan kieltä vain ylä-alasuunnassa suppeasta i:stä puolisuppeaan e:hen eikä lainkaan etu-taka-akselilla.Lisätietoa vokaalidiagrammista…
Kyllä vain, näyttäisi siltä, että Lieksan kirjaston hyllystä löytyisi Šostakovitšin säveltämän kahdeksanosaisen Sarja varieteeorkestereille seitsemäs osa, Valssi nro. 2, teosnumero 99. Kyseisestä valssista on kysytty aiemminkin palvelussa, tässä linkki: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-shostakovichin-second-waltz-kirjoitettu?language_content_entity=fi Lieksan kirjastossa sävelmä on esim. André Rieun Valses-levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11144333?sid=5166103481Ja Jouko Harjanteen Trumpeter's menu -levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11698370?sid=5166103481#componentparts Lieksan kirjaston asiakkaana voit hyödyntää koko Vaara-kirjastojen kokoelmaa. Tässä vielä linkki…
Suomalainen paikannimikirja ei noteeraa Lienperää, mutta voisi otaksua, että nimen alkuosan tausta on vastaava kuin joillakin kirjaan päätyneistä Lie-alkuisista nimistä (mm. Lielahti, Liesjärvi, Liesvesi, Lietvesi). Se voi pohjautua 'vetelää savea, mutaa, sakkaa' ym. merkitsevään sanaan lieju, 'vesiperäistä maata ja liejua' merkitsevään sanaan lieto, 'liejua, veden kuljettamaa hiekkaa' merkitsevään sanaan liete tai 'mutaa, liejua' merkinneeseen käytöstä kadonneeseen sanaan 'liesi'.
Kyseessä on teema elokuvasta Emmanuelle. Kappaleen alkuperäinen esittäjä sekä englanniksi että ranskaksi on Pierre Bachelet, joka on myös säveltänyt kappaleen yhdessä Herve Royn kanssa. Suomeksi kappaleen on levyttänyt mm. Anneli Pasanen nimellä Rakkaus jää.
Voit hakea Helmetistä yhdellä haulla suomeksi kirjoitetut ja englanniksi käännetyt kaunokirjat.Mene sivulle https://helmet.finna.fi/Laita kursosi hakuruutuun ja klikkaa hae, joilloin saat rajoittimet näkyviin.Valitse Aineistotyyppi - kirjaKieli - englantiAlkukieli - suomiPäägenre - kaunokirjallisuusHalutulos tänään näuyttää olevan 626 teosta. Jos haluat vain aikuisten kirjat mukaan, voit valita vielä Osasto - aikuisetHakutulosta voi järjestää monella eri tavoin.Jos haluat hakea suomenruotsalaiset kirjat, jotka on käännetty englanniksi, kirjoita hakuruutuun SUOMENRUOTSALAINEN KIRJALLISUUS. Rajoita haku englanninkielisiin kirjoihin ja valitse päägenre - kaunokirjallisuus. Hakutulos ei ole aivan täydellinen, koska kaikkia kirjoja…
Reino Lauri on salanimi. Kirjailijan oikea nimi oli Reino Laurikainen. Hän julkaisi kaksi romaania. Vuokra-auto A 4115 : kuljettajan muistelma. Kirja-kustantamo, 1930. 170 sivuaKultainen rengas. Karisto, 1948. 339 sivua. - Aateliskartanoon sijoittuva romanttinen kartanoromaani.Lähteet:Karvonen, Maija : Salanimet ja nimimerkit. SKS, 2000.Kirjasampo
