Olisikohan kyseessä China Miévillen romaani Toiset? Kansi ja sisältö tuntuisivat vastaavan kuvaustasi. Voit tarkistaa kannen ja sisällön kuvauksen osoitteesta https://www.risingshadow.fi/artikkelit/63-artikkelit/kirja-arvostelut/315-arvostelu-china-mieville-toiset löytyvästä Juha Salmen arvostelusta.
Arabian Heljä -kirjan sivulla 28 on maininta: ”Suomeen palattuaan Heljä teki keramiikkataulun Karjalassa ottamansa valokuvan perusteella. Kuvassa on kaksi puutaloa Mäkriänjoen varrella. Työ julkaistiin Heljän äidin elämästä kertovassa kirjassa Korkealla päällä pilvien puutarha sininen” (Otava 1999).
Rovaniemen kirjasto tekee uutisen lähiaikoina sivulleen www.rovaniemi.fi /kirjasto. Lappi-kirjallisuuspalkinnon sivulla https://lappikirjallisuuspalkinto.fi/ kerrotaan tämänvuotiset ehdokkaat ja äänestysaika 10.12.2018 - 20.1.2019.
Palkinnolla on myös facebook https://www.facebook.com/lappikirjallisuuspalkinto
Tervetuloa lainaamaan ehdokaskirjoja!
Larry Huldén käsittelee kysymystä soopelin levinneisyydestä artikkelissa "Oliko soopeli karjalainen turkiseläin?" (Viipurin läänin historia II: Viipurin linnaläänin synty, 2004, s. 176 - 178). Hänen mukaansa soopelia ei mitä ilmeisimmin ole esiintynyt Suomen alueella: "Luotettavia tietoja soopelikannoista, jotka perustuvat sekä kielitieteellisiin, kansatieteellisiin, historiallisiin että luonnontieteellisiin aineistoihin, on lähinnä Suomea ainoastaan Uralin ja Timanin vuoristoissa Komin alueella." Nois-nimitys on hänen mukaansa tarkoittanut majavaa.
Sana "nois" esiintyy monissa paikannimissä, kuten todetaan teoksessa Suomalainen paikannimikirja (2007, s. 291 - 292): "Nokia-, Nois, Nokeus-, Nokisen- ym. paikannimiä on pääasiassa hämäläis-…
Terho Itkosen ja kumppanien Muoto-opin keruuopas lisävihkoineen mainitsee ylttyä-verbin esimerkkinä muissa kuin lounaismurteissa tavattavista sisäheittotapauksista, täsmentämättä kuitenkaan, miltä murrealueelta sana mahdollisesti on peräisin. Muista tutkimistani lähdeteoksista ei ollut apua. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjankin työstäminen on edennyt vasta l-kirjaimeen saakka (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja). Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme avulla voisimme onnistua kartoittamaan, missä päin Suomea sana on tai on ollut käytössä.
Suomen kielessä merkit voi tulkita eri kirjaimiksi, koska suomen kieli ei tunne Í -kirjainta. Käytännössä suomalainen ääntää molemmat merkit iinä.
Myös espanjan kielessä Í ja I ovat sama kirjain. Painomerkki jakaa vokaalin eri tavuun edellisen tai seuraavan vokaalin kanssa.
"Tavutuksesta: A, o ja e ovat vahvoja vokaaleja, i ja u heikkoja. Vahva + heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia kuuluvat samaan tavuun.
Jos yhtymässä on painomerkki, vokaalit kuuluvat eri tavuihin = Ma|rí|a."
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Helsingin sanomien aikakoneella löydät useitakin Orvokki Autioon liittyviä artikkeleita, joista useissa ainakin viitataan hänen lapsuuteensa. Esimerkiksi artikkeleissa HS 8.4.1990: Mun hyljätähän tänne ja 21.8.1982 : En innostu feminismistä kerrotaan Aution lapsuudesta. Helsingin sanomien aikakone on käytettävissä Helsingin kirjastojen asiakaskoneilla. Kirjaston asiakaskoneilla voi käyttää myös Suomen kansallisbiografiaa sähköisessä muodossa, siinä on artikkeli Orvokki Autiosta.
Kirjastoissa käytössä olevasta Arto-tietokannasta löytyi tiedot ainakin seuraavista lehtiartikkeleista. Lehdet saa luettavaksi Pasilan kirjastosta:
- Tähtiä ja suihkukaivo Et-lehti 1995 nro 12 s. 8-9. Kirjailija kertoo lapsuutensa…
Kyseessä on varmaankin Rebecca Wellsin kirjat Autuaitten alttareilla (alkuteos 1992, suomeksi 2002) ja Jumalaiset Jajasiskot (alkuteos 1996. suomeksi 1999). Sarja on itse asiassa trilogia. Kolmatta osaa Ya-Yas in Bloom (2006) ei ole suomennettu, mutta Helmet-tietokannasta se löytyy ruotsiksi nimellä Ya-Ya flickornas väg till fullkomlighet. Sarja sijoittuu Louisianassa asuvasta Walkerin perheestä. Kaksi ensimmäistä osaa kertovat äitien ja tytärten tarinaa eri näkökulmista 1960-luvulta 90-luvulle. Kolmas osa sijoittuu 1930-luvulle.
Koska osoitit kysymyksesi Helsinkiin, vastaan siihen Helmet-kirjastojen osalta. Osapuilleen samat ohjeet sovellettuina kyllä pätevät varmaankin myös muiden Suomen kirjastojen aineistohakuihin, vaikka hakujärjestelmissä onkin hieman eroja.
Painettuja luetteloita kirjastojen lehtikokoelmista ei yleensä enää tuoteta, vaan kirjastojen lehtikokoelmat ovat haettavissa kirjastojen aineistohauista.
Mene sivulle http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse sieltä linkki "Tarkennettu haku". Merkitse hakukentään hakusanaksi * (siis yksi asteriski). Valise Aineisto-pudotusvalikosta Lehti. Valitse Sijainti-pudotusvalikosta se kirjasto, jonka lehtikokoelmaa haluat tutkia. (Voit kyllä jättää kirjaston valitsemattakin, mutta silloin…
Kirjailija ei ole halunnut kertoa julkisuudessa laajasti lapsuudestaan.
Kirjasammosta löytyy lyhyt elämakerta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929198917
Åsa Stenwallin teos Den förvirrade äventyraren : hur pojkar blir män i nyare finlandssvensk litteratur voisi valottaa myös kirjailijan varhaisvaiheita.
Vanhan kolikon arvo riippuu olennaisesti sen kunnosta. Harvinainenkaan ei huonokuntoisena kiinnosta keräilijöitä. Matinmarkka.com antaa seuraavia hintoja kysytyille rahoille: 1868 50 penninen - "vaikea vuosi" eli kunnosta riippuen 115-225 euroa; vuoden 1949 markalla ei ole varsinaista keräilyarvoa (painosmäärä 18 miljoonaa kolikkoa), sama vuoden 1930 markan kolikolla (painosmäärä 10 miljoonaa kappaletta). Näistä kolmesta siis vain tuo ensimmäinen on ns. keräilykolikko.
Heikki Poroila
Useimmissa valokopiokoneissa voi käyttää myös normaalia paksumpaa paperia, joskin raja tulee jossain vaiheessa vastaan ja sellaiset kartongin vahvuiset eivät mene enää läpi. Ota suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jossa tämän kopioinnin todennäköisesti tekisit ja neuvottele asiasta. Useimmiten tulostimet ovat helposti ulottuvilla ja sopiva paperi laitettavissa. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Heikki Poroila
Vaikuttaa siltä, että hyvin tarkkoja ehtoja ei Suomessa ruumisarkkujen koolle ja ulkomitoille ole koskaan annettu, se on aina ollut käytännöllinen asia. Wikipedian artikkelin mukaan ainoa nykyinen vakiomitta on 200 cm:n pituus, mutta siitäkin luonnollisesti poiketaan, jos vainaja on merkittävästi pitempi. Lasten arkut ovat vastaavasti pienempiä. Käytännössä arkun ulkomittoja rajoittavat toisaalta maahautauksessa käytettävissä olevan alueen koko, tuhkaamisessa taas polttouunin koko. Mikään tai kukaan ei vaadi valmiin, tehdasrakenteisen arkun käyttämistä, vaan sellaisen voi valmistaa myös itse. Hautaustoimiston kanssa kannattaa tietysti varmistaa etukäteen tuhkauksessa käytettävän uunin ja hautapaikan sanelemat ylärajat.
Heikki Poroila
Nato on poliittinen liitto siinä missä kaikki muutkin kansainväliset liitot ja tällainen liitto ottaa jäseniä poliittisen harkinnan perusteella. Nato on muodollisesti "Pohjois-Atlantin" liitto, mutta koska sen jäsenyys on annettu jo sellaisille aika kaukana Pohjois-Atlantilta sijaitseville valtioille kuten Turkki, Kreikka, Bulgaria ja Albania, mitään periaatteellista estettä tuskin olisi vielä kaukaisempien jäsenmaitten mukaantulolle. Käytännössä tällainen ratkaisu edellyttäisi sitä, että Yhdysvallat haluaa esimerkiksi Australian liittyvän. Naton sääntöjen mukaan kaikkien jäsenmaitten tulisi ehdotusta kannattaa tai pidättyä äänestyksestä. Koska Nato kuitenkin on ns. "atlanttinen" organisaatio, on hyvin epätodennäköistä, että Australian tai…
Todennäköisesti yksinkertaisesti siksi, että se on niin uusi kirja, ettei se ole vielä ehtinyt kirjastoon. Toisin kuin usein ajatellaan, myös kirjaston täytyy hankkia kaikki uutuuskirjat tilaamalla välittäjältä, eikä kirjasto juurikaan voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti jokin tietty kirja toimitetaan. Varsinkin syksyllä ennen joulua ilmestyy ylivoimaisesti eniten uusia kirjoja, mistä syystä sekä välittäjillä että kirjastoilla on ruuhkaa. Suosittelen vilkaisemaan HelMet-tietokantaa päivittäin, kyllä se sinne jossain vaiheessa ilmaantuu.
Heikki Poroila
Jos niihin tuli uudet, myöhäisemmät päivämäärät, uusiminen onnistui. Jos haluat selvittää asiaa, käänny oman kirjastosi puoleen ja kerro ilmiöstä. Heitä voisi kiinnostaa tietää, että jokin uusimisesto ei toimi.
Heikki Poroila
Valitettavasti tuo Itäkeskuksen kappale oli ainoa juuri tuon piirustuksen osalta. Rauno Niemisen noin 2009 tekemä "Les Paul -tyylinen sähkökitara 1959" löytyy sen sijaan useammastakin kirjastosta, vaikka ei HelMet-kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaksi seuraavista: Salo, Rovaniemi, Oulu ja Lahti (tämä on lainassa). Myös Petri Jaakkonen (Korpi Instruments) on 2010 julkaissut piirustuksensa otsikolla "Les Paul -tyylinen sähkökitara" ja se löytyy seuraavista: Turku, Uusikaupunki, Rovaniemi, Kuopio, Kempele ja Lahti. Joensuusta löytyy myös Timo Mustosen 1984 piirtämä "Les Paul -tyylinen 1970-luvulta". Jospa näistä jokin olisi mieleen? Voit pyytää kaukolainaa oman kirjastosi henkilökunnan kautta.
Heikki Poroila
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeen mukaan 8b on pitkällinen nivelreumatismi. Luokka E viittaa tapaukseen, jossa prognoosi näyttää hyvältä (esim. tulehduspesäkkeitä löydetty ja poistettu). 38 tarkoittaa perifeerisen hermoston sairauksia ja vammoja. Sen yhteydessä pitäisi periaatteessa olla alaluokka a, b tai c joka tarkentaisi onko kyseessä ylä- (a) vai alaraajojen (b) hermojen sairaus vai muu periferisen hermoston sairaus tai vamma (c). E-luokka viittaa tässä pitkällisiin tapauksiin, jotka näyttävät paranevan.
Suomen murteiden sanakirjasto löysin kantasanaksi hailakka tai hailu eli laimea, laiha, haalea, yhdentekevä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=hailea&sms_id=SMS_aacab2f6a267a3921240307ebcb74b22
Joensuu ei ole paljon kertonut lapsuudestaan. Se on kuulemma ollut turvaton.
"– Isä ei kelvannut tai riittänyt itselleen, ja ymmärrän kyllä, miksi hän tunsi niin. Hänellä oli ikävä lapsuus, jossa hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Se oli rikkonut pienen pojan pahoin." Kertoo tytär Anu Harkki https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja
