Etsimäsi runo on Heikki Asunnan Sadetta. Asunnan Valitut runot -kokoelma ajoittaa tekstin vuoteen 1946. 60-luvun lukukirja, jossa se on vastaan tullut, lienee Keskikoulun peruslukemisto. 2 (Otava, 1967).
Periaatteessa varmastikin merkitys on eri sen mukaan kirjoitetaanko sana yhtenä vai kahtena sanana. Kahtena sanana kyse olisi kaiketi "vauvan käyttämästä tai omistamasta puhdistuspyyhkeestä". Mainoksessa tai tuotteessa näin pitkää yhdyssanaa ei varmaankaan pidetä erityisen myyvänä, vaikka kieliopillisesti näin kuuluisikin tehdä, joten se on jaettu kahdeksi sanaksi.
Isosta suomen kieliopista löytyy tietoa genetiivimuotoisen määriteosan merkitystehtävistä:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=411
Hei!
Joel Lehtosen "Novelleja Decameronesta" - suomennos on ilmestynyt vasta vuonna 1914.
Pekka Tarkan kirjoittaman elämäkerran "Joel Lehtonen I: vuodet 1881 - 1917" mukaan Lehtonen halusi kääntää Decameronen kokonaan mutta Suomalaisuuden kirjallisuuden edistämisrahasto tahtoi kirjasta karsitun version - kansalle sopimattomat kertomukset tuli suomennoksesta poistaa. (Tarkka 2009, sivu 165)
Samassa Tarkan kirjassa kerrotaan myös varhaisemmasta anonyymistä suomennoksesta (Ei Lehtosen tekemä!), joka julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1908 - 1910. Sen on julkaissut tamperelainen Luukkonen ja Kumpp. Kyseinen käännös on ilmeisesti tehty ruotsinnoksen pohjalta. (Tarkka 2009, sivu 165)
Nykyisin useimmilla kirjastonhoitajilla on yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja informaatiotutkimuksesta vähintään kirjastonhoitajan pätevyyteen vaadittava määrä. Oppisopimuksella ei suoraan kirjastonhoitajaksi pätevöidytä.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) sanoo, että "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.". Korkeakoulututkintoon kuuluu opinnäyte.
Ensimmäinen kirjastokortti on ilmainen ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Joensuun seutukirjastossa kirjastokortin uusiminen maksaa 5 euroa. Maksua ei peritä esimerkiksi sukunimen vaihtuessa tai käyttökelvottomaksi kuluneen kortin uusimisesta.
Wikipedia-internettietosanakirjan mukaan parhaiten englantia puhutaan Virossa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli
Ks. kuva "Englannin kielen osaaminen EU-maissa". Sen mukaan 50-79% Viron kansalaisista osaa englantia.
Löydät Helmet-kirjastojen vieraskieliset lastenkirjat esimerkiksi näin. Kirjoita hakulaatikkoon lastenkirjallisuus ja valitse hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimista haluamasi kieli. Kielet voi järjestää aakkosjärjestykseen klikkaamalla nuolesta. Voit myös käyttää tarkennettua hakua (linkki varsinaisen hakulaatikon alla). Voit kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus ja valitse haluamasi kieli alla olevasta valikosta. Esimerkiksi liettuankielistä lastenkirjallisuutta näyttäisi olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa tällä hetkellä 205 nimekettä.
Kaikkea aineistoa voi varata myös kirjastoautoon. Tällöin sinun täytyy tietä, mille pysäkille aineiston varaat. Aikataulut ja pysäkit löydät alla olevasta linkistä.
Etsimäsi kuvakirja…
Ilman tarkempia tietoja emme valitettavasti onnistuneet selvittämään lorua. Ainakin näistä kirjoissa on myös vanhoja lasten leikkiloruja:
- Jos sul lysti on : Suomen lasten leikkirunot / toimittanut Ismo Loivamaa
- Leikkiloruja / kuvitus ja toimitus Kirsi Lappalainen
- Onko koira kotona? : miten ennen leikittiin / Kirsti Manninen, Pirkko Kanerva
- Suomen kansan leikkejä / Käytäntöön sovitti Anni Collan
- Kuukernuppi : vanhoja ja uusia lastenloruja / toim. Ulla Lipponen
…
Ilkka- ja Vaasa-lehtien numerot tuolta ajalta on mikrofilmattu ja niitä voi tulla Seinäjoen pääkirjastoon lukemaan mikrofilminlukulaitteella. Laitteille voi varata aikoja puhelinnumerosta 06 416 2638. Varatessa aikaa kannattaa mainita, jos tarvitsee opastusta laitteen käyttöön tai jos haluaako ottaa mikrofilmeistä kopioita.
Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisterin tietoja vuosilta 1907 – 1973 säilytetään Helsingin kaupunginarkistosta. Voit siis kääntyä kaupunginarkiston puoleen. Yhteystiedot löydät esimerkiksi alla olevasta linkistä.
Helsingin kaupunginarkiston palvelut https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut
Helsingin kaupunginarkiston aineistoesittely https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/KARK_aineistoesittely_sukututkimus.pdf
Kyseessä on kuvanveistäjä Elias Ilkan (1889 - 1968) ja arkkitehti Erik Bryggmanin ((1891 - 1955) suunnittelema muistomerkki Helsingin valtauksessa 12.4.1918 kaatuneiden Valkokaartin jäsenten muistoksi. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1920. https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/suomalaisten-sotilaiden-hauta-erik-bryggman-elias-ilkka/http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=258
Ellen Svinhuvudin kakku on nimitys kakulle, joka on tehty presidentti Svinhuvudin puolison idean mukaan. Kakkua voi hyvin valmistaa omaan käyttöön, mutta sen myyminen Ellen Svinhuvudin kakku - nimellä vaatii luvan. Kakun reseptejä löytyy verkosta monia. https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/89318/Ellen%20Svinhufvudin%20kakku/
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/d2bbba0f-b47e-483e-8c17-75b12d4552f6
Kakusta ja sen nimestä kerrotaan: "Ellen Svinhufvudin kakku on Ellen Svinhufvudin, Suomen kolmannen presidentin Pehr Evind Svinhufvudin puolison, mukaan nimetty kakku. Ellen Svinhufvud loi myös käsitteen "Maan äiti". Hän piti erityisesti Oy Stella Konditoria Ab:n mantelimarenkikakusta ja tarjosi sitä…
Helmetin omista asiakastiedoista ei näe peruttuja varauksia. Ainoastaan lainaushistoria on nähtävissä, mikäli asiakas on itse ottanut toiminnon käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Näyttää siltä, että tekstintunnistusohjelmalla on ollut vaikeuksia tulkita fraktuurakirjaimin painettua tekstiä. Suomen lähetyssanomia -lehden numerossa 2/1883 Vapahtaja antaa "wakaisen nuhteen", ei titakaista.
Suomenkieliset sanat Vasili Solovjov-Sedoin kappaleeseen Unohtumaton ilta on tehnyt Kyllikki Solanterä (1908 - 1965). Joissakin yhteyksissä Solanterä on tämän kappaleen yhteydessä käyttänyt salanimeä Kristiina.
Viola https://finna.fi
Kyllikki Solanterä Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyllikki_Solanter%C3%A4
Kyllikki Solanterä Pomus.netissä http://pomus.net/001439#
HelMet-kirjastoissa ei ole lainattavia paperisilppureita. Helsingissä paperisilppuri on asiakkaiden käytettävissä Rikhardinkadun ja Jätkäsaaren kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Oletan, että haluat tietoa ihmisten silmärauhasista.
"Meibomian rauhaset" -haulla löytyy helpoimmin tietoa.
Esim. Terveyskirjasto on luotettava verkkolähde. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00648&p_hakusana=Meibomin%20rauhaset
Myös erilaiset kaupalliset toimijat kertovat asiasta. https://tearsagain.fi/mgd/
Lääkärikirjoista on varmasti myös apua tiedonhaussa.
Valitettavasti Espoo lainaa vain luistimia.
Helsingissä Herttoniemen kirjasto näyttää lainaavan myös suksia.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290__Ssukset__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
puh. (09) 3108 5080
