Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Helsingissä Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pasilan, Vuosaaren ja Töölön kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Celian_aanikirjat_lukemis…
Helsinki-mitalin myöntää kaupunginhallitus. Helsingin kaupungin kaupunginarkisto säilyttää kaupunginvaltuuston ja –hallituksen pöytäkirjat. Voisitte olla yhteydessä kaupunginarkistoon, yhteystiedot https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/
Todettaanko kuitenkin, että Wikipedian mukaan Helsinki-mitali vuonna 1956 myönnettiin Martti Heiniölle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-mitali
Verneri.net-sivustolla on vastattu tähän samaan kysymykseen. Asiaa on tiedusteltu Helsingin maistraatista. Sieltä on vastattu, että nimilain mukaan etunimen pitää erottua sukunimestä, mutta että ei kuitenkaan ole ehdotonta estettä sille, että henkilön nimi olisi esimerkiksi Tapio Tapio. Tavallista tämä ei kuitenkaan ole. Alla linkki vastaukseen:
https://verneri.net/selko/verkko-kerttu/sama-nimi-etunimena-ja-sukunimena/
Esa Helasvuon säveltämä Brontosauruksen yö oli Vesa-Matti Loirin kilpailukappale vuoden 1972 Syksyn sävelessä. Kunnianhimoinen kappale sijoittui vasta seitsemänneksi, mutta siitä tuli kuitenkin kulttihitti, joka vetoaa lapsiin ja aikuisiin. Uudestaan se tuli ajankohtaiseksi 2014 Vain elämää -ohjelmassa Toni Wirtasen tulkitsemana.
Brontosauruksen yön tekstin kirjoitti dramaturgi ja suomentaja Marja Rankkala (1918 - 2002). Brontosaurus oli jurakauden suurimpia maaeläimiä. Se oli kasvissyöjä, "hirmulisko" vain kokonsa puolesta. Loirin tulkitsema brontosaurus sen sijaan on liioitellun valtava hirviö, joka murskaa pyrstöllään Ruhrin tehtaat ja juo janoonsa Euroopan suurimman järven.
Nykyinen populaarikulttuuri on pullollaan superhirviöitä,…
Markku Salon kirjassa Remu Remu Aaltonen kertoo koulunsa olleen Lapinlahden kansakoulu. Muita kouluja hän ei mainitse. Muualta ei löytynyt tietoja hänen koulutuksestaan.
Hei!
Kysymäsi runo on Pentti Fabritiuksen kirjoittama ja löytyy kokoelmasta Sammalen alta (v. 1964). Fabritius (v. 1930-1978) oli rakennustyöläinen ja kirvesmies Vesannolta.
Timo Närhinsalo puolestaan on näyttelijä, ohjaaja ja lausuja. Hän on esittänyt koko Sammalen alta -kokoelman Lappeenrannan teatterissa 1980-luvulla.
Oodista kerrottiin, että Stadinet verkon pitäisi toimia koko Oodissa. He ottavat mielellään vastaan tietoa paikoista, joissa se ei toimi. Näin he voivat korjata asian mahdollisimman nopeasti. Voit lähettää tiedon esimerkiksi sähköpostitse oodi@hel.fi. Kannattaa myös tarkistaa oman laitteen verkkoihin liittymisen asetukset, se on ratkaissut liittymisongelman muutamalle asiakkaalle.
Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’).
En löytänyt muuta patsasta kuin tuon Töysässä olevan patsaan. Ivar Wilskman nimistä katua ei löydy Maanmittaushallituksen paikkatietoikkunasta https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Voisitte mahdollisesti vielä kysyä asiaa Kysy urheilumuseosta -palvelussa https://kysymuseolta.fi/urheilumuseo/
Samaan tapaan kuin on yksiselitteisesti ratkaisematta se, mistä avaruus alkaa, vaikuttaa pikaisen lähdeaineistoon tutustumisen perusteella olevan melkoista horjuvuutta siinä, mistä puhutaan, kun puhutaan Maan lähiavaruudesta. Maltillisimmat määritelmät eivät havittele juurikaan maapallon magneettista lähiympäristöä laajempaa aluetta (n. 100 000 kilometriä), kun taas suurpiirteisimmät ovat valmiita sisällyttämään siihen koko oman aurinkokuntamme (n. 4500 miljoonaa kilometriä). Donald K. Yeomansin kirjassa Lähiasteroidit ja komeetat (Ursa, 2013) puhutaan "lähiavaruuden kappaleista" (Near Earth object), jotka määritellään Maan ja Auringon välisen keskietäisyyden eli tähtitieteellisen yksikön (Astronomical Unit, AU) avulla…
Kysyjän mainitsemaa Jaakko Virkkusen teosta Kasvatus- ja opetusajattelu aikuiskoulutuksessa ei löydy sen paremmin Fennica- (kirjat) kuin Arto-tietokannasta (artikkelit). Virkkusella on laaja tuotanto, mutta tämän nimistä julkaisua ei ole, ei myöskään sellaista, joka olisi melkein sama. Myöskään Google-haku kirjasen nimellä ei tuonut yhtään osumaa. Näyttää vahvasti siltä, että kysyjän antama julkaisun nimi ei ole oikeassa muodossa. Tätä oletusta tukee havainto, että kysyjän viite "Lääkintöhallituksen julkaisuja 46/1984" on Kari Pylkkäsen toimittama Mielenterveystyön koulutuksen ja työnohjauksen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Annetuilla tiedoilla ei valitettavasti pääse eteenpäin.
Heikki Poroila
Värit ovat aivojen tuottama aistimus, tulkinta aaltomuotoisesta sähkömagneettisesta säteilystä. Fysikaalisesti eri värien taustalla on fotonien energiamäärä. Vaikka ihmisaivot kokevat täysin valkoisen ja mustan väreinä siinä missä ihmissilmälle näkyvät spektrin osat, fysikaalisesti valkoinen on kaikkien mahdollisten värien yhdistelmä ja musta taas on aivojen tulkinta tilanteesta, jossa pinta ei heijasta valoa ollenkaan tai hyvin vähän. Tässä mielessä musta on värin puuttumista, vaikka esimerkiksi maalien maailmassa mustaa saadaan sekoittamalla päävärejä keskenään.
Musta ja valkoinen eivät ole spektrin värejä, joten siinä mielessä ne ovat fysikaalisesti hiukan eri asia kuin ihmisaivojen näkemät varsinaiset värit violetista punaiseen.…
Gerontology Wiki -sivuston mukaan maailman vanhin ihminen joulukuusta 1999 marraskuuhun 2000 oli 8.11.1885 syntynyt englantilainen Eva Morris. Hänen "edeltäjänsä" maailman vanhimpana, amerikkalainen Sarah Knauss (s. 24.9.1880), kuoli 30.12.1999 vain 33 tuntia ennen vuosituhannen vaihdetta.
http://gerontology.wikia.com/wiki/Eva_Morris
Öisen kaupungin elämästä kertova lastenkirja saattaisi olla Anna Carin Eureliuksen kirjoittama ja Monika Lindin kuvittama Lasse on yötä ulkona (WSOY, 1975). Tässä tosin Lassen vie kaupungille hänen äitinsä - isä jää kotiin nukkumaan pikkusiskon ja perheen Pahus-koiran kanssa.
Liitumummeli lienee hiippaillut kysyjän muistikuviin Kay Pollakin kertomasta ja Birgitta Steenin kuvittamasta kirjasta Kaupunki, josta tuli maailmankuulu (Kirjalito, 1977). Tarinan päähenkilö on Olli-poika, joka ryhtyy elävöittämään kaupungin harmaita seiniä piirroksin kadulta löytämällään liidulla. Ollin esimerkin innoittamana kaupungista löytyy muitakin, joilla on "kova halu piirtää ja maalata kaikenlaista kaikkeen mahdolliseen". Yksi näistä on muori…
Hei,
Kaukopalvelutoiminta nähtiin yhteänä maakuntakirjastojen tärkeimpänä tehtävänä. Vuoden 1906 komiteanmietinnössä katsotaan, että maakuntakirjastojen kautta pienimmät kirjastot voivat tilata niitä teoksia omalle paikkakunnalleen, joita kirjaston omissa kokoelmissa ei ole (Komiteanmietintö 1906, 22). Tämän voidaan varmaankin sanoa olevan ilmiön alku Suomessa.
Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa."
Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä."
Lähde:
Suomen…
I fly A380 -sivusto (https://www.iflya380.com/a380-destinations.html) listaa yli 60 kohdetta, joihin on mahdollista matkustaa lentäen Airbus A380 -koneella.
Finnairin historiasta löytyy kaksi suuronnettomuutta, molemmat DC-3-koneilla 60-luvun alussa, jolloin yhtiö vielä oli viralliselta nimeltään Aero (Finnair-nimeä oli käytetty markkinoinnissa Aeron rinnalla keväästä 1953): tammikuussa 1961 Vaasan lähellä Koivulahdella (25 kuollutta) ja marraskuussa 1963 Maarianhaminassa (22 kuollutta).
Lähteet ja kirjallisuutta:
Bo-Sanfrid Höglund, Planet har störtat! : flygolyckan i Kvevlax 1961
Pekka Nykänen, Kuolemanlento : Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963
Tietoa laulujen yleisimmästä ensimmäisestä sanasta ei löytynyt, mutta Inkeri Tuikan Suomen kielen pro gradu -tutkielmasta Laululyriikat S2-oppimateriaalina (Oulun yliopisto, 2016) löytyy tietoa laulujen yleisimmistä sanoista. Tutkimusmateriaalina on tosin vain kahden laulukokoelman 165 laulua. Tutkielman mukaan laulujen yleisimmät ovat sanat olla, ja, minä (s. 27). Tutkielmasta käy myös ilmi, että sanat aina, jos, kaunis, lähteä, nähdä, sinä, vain ja yö esiintyvät laulujen sanoina huomattavasti yleisemmin kuin vertailusanastoissa (s. 25).
Tutkielma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201605191807.pdf
