Norjanmunkin nimi tulee siitä, että kyseisiä munkkeja leivotaan perinteisesti Norjassa. Norjanmunkit eroavat tavallisista suomalaisista munkeista mm. siten, että niiden taikinaan tulee piimää, ne paistetaan erityisellä munkkipannulla ja niitä ei pyöritellä sokerissa.
Norjaksi norjanmunkit ovat yksinkertaisesti "munker". Tanskassa niiden nimitys on "æbleskiver".
Wikipediassa kerrotaan norjanmunkeista englanniksi ja norjaksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%86bleskiver
https://no.wikipedia.org/wiki/Munker_(bakverk)
Helsingin historian katsotaan alkaneeksi siitä, kun Kustaa Vaasa 12.6.1550 antoi kuninkaallisen määräyksen, jolla Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (eli Porin) kaupunkien porvareita määrättiin muuttamaan uuteen Helsingin pitäjään Helsingin kosken ääreen perustettuun kaupunkiin (Matti Klinge, Helsinki - Itämeren tytär, s. 9.) Päämäränä oli perustaa Tallinnan kauppakaupungeille eli Räävelille kilpailija. Ilmeisesti tuo käsky löytyy teossarjan Konung Gustaf den förstes registratur, julk. Riksarkivet ; toim. Joh. Ax. Almquist. 29 osaa, osasta 22 s. 280 (12/6 1550). Nämä tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kaupungin historia osa I, Eino E. Suolahden artikkelista, Vantaan Helsinki. Siitä löytyy muutakin tietoa…
Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa ja historiaa ruoasta ja ruokalajeista:
- Ruoka-Kalevala, eli, Makumuistoja Suomesta / toimittanut Jani Kaaro
- Klassikkoruokia : reseptit & tarinat / Tiina Rantanen
- Ihmiskunnan syötävä historia / Tom Standage
- Parasta pöytään : suomalaisen gastronomian historia / Kari Martiala & Helena Lylyharju
- À la carte : ravintolaruokien historiaa / Anita Viitasaari
Äänitetietokanta Fonosta näet kätevästi mitä Kaija Koon kappaleita Markku Impiö on ollut mukana tekemässä.
Mene osoitteeseen www.fono.fi ja kirjoita etusivun Tekijä-hakukenttään Impiö Markku ja Esittäjä-kenttään Koo Kaija.
Avioero ei vaikuta tekijänoikeuksien siirtymiseen. Lisätietoa löydät oikeusministeriön Finlex-lakipalvelusta.
Jos lakipalvelun teksti tuntuu liian vaikeaselkoiselta, Sanna Niemelän Tekijänoikeudet oppilaitosmusikaalissa -opinnäytetyön (2016) kappaleeseen "Tekijänoikeuden voimassaolo ja päättyminen" on koottu keskeistä tietoa avioeron vaikutuksista tekijänoikeuksiin. Opinnäytetyön lähdeluettelosta näet myös mistä voit saada halutessasi lisätietoa.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116195/Niemela_Sanna.pdf?…
HTK / PKar. tarkoittaa Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin henkilötäydennyskeskusta.
Hannes Raikkalan teoksessa "Suojeluskuntain historia III" mainitaan seuravaa:
"...sodan loppuvaiheessa kesällä 1944, jolloin kokonaiset palvelukseen kutsutut reserviläisvuosiluokat täytyi nopeasti saada lähetetyiksi kenttäarmeijan täydennykseksi, reserviläiset varustettiin suojeluskuntapiirien henkilötäydennyskeskuksissa ja lähetettiin sieltä suoraan komennuskuntina kenttäarmeijaan".
Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin esikunta sijaitsi Joensuussa, jossa myös (tai välittömässä läheisyydessä) henkilötäydennyskeskuksenkin voi olettaa sijainneen.
Kysymyksessä mainittu Henkilötäydennyskeskus 2 (HTK 2) sijaitsi Kansallisarkiston digitaaliarkistosta…
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi (tunnusluku), voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjastossa. Kirjaudu tietoihisi Helmet-sivuston oikeassa ylälaidassa näkyvästä Kirjaudu-painikkeesta avautuvalla sivulla. Kun olet kirjautunut omiin tietoihisi, näet sivun ylälaidassa painikkeen Omat tietoni. Sitä klikkaamalla pääset näkemaan esimerkiksi omat lainat (painike sivun vasemmassa laidassa). Voit uusia kerralla yksittäisiä lainoja tai kaikki lainat. Kun olet tehnyt valinnat, järjestelmä pyytää vielä vahvistamaan ne.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Pääset tarkistelemaan lainojasi kirjautumalla Helmetiin palvelusivuston oikeassa ylälkulmassa olevasta linkistä. Klikkaa auki kohta "omat tietoni". Aukeavan sivun vasemmassa laidassa on lista, joista ylimpänä on "Lainat". Sitä klikkaamalla pääset näkemään omat lainasi ja tekemään esimerkiksi tarvittavat uusinnat.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Neuroliitosta kerrottiin, että apuvälineitä käyttävistä ei ole tarkkaa tietoa. Arvio on noin 20-30% kaikista sairastavista (sairastavia n. 9 500 henkilöä).
Jos tarkoitat Erkka Mykkäsen kirjaa Kolme maailmanloppua, voit varata sen täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2182586__Skolme%20maailmanloppua__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Koska kirjaa on Helmet-kirjastoissa 23 kappaletta ja niihin kohdistuu tällä hetkellä kolmen varauksen jono, pääset jonoon neljänneksi, jos teet varauksen nyt. Silloin on hyvinkin mahdollista saada kirja vielä huhtikuun aikana. Siitä, minkä kirjaston nide vapautuu ensimmäisenä, sinun ei varaajana tarvitse välittää, koska saat sen niteen, joka missä tahansa kirjastossa vapautuu silloin, kun sinun vuorosi jonossa on.
Kirja näyttää olevan saatavissa myös e-kirjana, ja se olisi tällä hetkellä vapaana: https://www.ellibslibrary.com/book/…
On totta, että laki talonvaltauksien suhteen on tai on ainakin ollut useassa Euroopanmaassa suhteellisen vapaamielinen. Ainakin Ranskassa asunnon omistajan on ilmoitettava viranomasille 48 tunnin aikana asunnon valtaamisesta, että valtaajat saadaan häädettyä ilman oikeustoimia. https://yle.fi/uutiset/3-10089554
Myös Espanjassa valtaajan asema on hyvin suojattu, sillä laki takaa oikeuden asumiseen. Tosin lakiin on tehty tiukennuksia, joilla pyritään hillitsemään taloudellista hyötymistä. https://www.idealista.com/fi/news/lakineuvontaa-espanjassa/2018/07/05/6117-jos-talosi-vallataan-tee-nain-poliisille
Lisää talonvaltauksien taustasta Espanjassa voit lukea Voima-lehden artikkelista: https://voima.fi/artikkeli/2011…
Kirjan kirjastoluokka ei riipu siitä, onko kyseessä lasten vai aikuisten kirja. Eli kirja saa kirjastoluokan aiheen mukaan. Helsingin kaupunginkirjastolla on ainoana Suomen kuntien kirjastona käytössään luokitusjärjestelmä nimeltä HKLJ (Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä), muiden kuntien kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL).
https://finto.fi/hklj/fi/
https://finto.fi/ykl/fi/
Elämäkertoja löytyy monista luokista. Esim. kirja Minä, Mauri Kunnas (tekijä Mauri Kunnas, muistiin merkitsi Lotta Sonninen) on HKLJ:n luokituksen mukaan luokassa 811 (Suomenkielisen kirjallisuuden historia ja tutkimus). Kirjojen Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) / Taru Anttonen & Milla Karppinen (…
Voit hakea kaikkea italiankielistä aineistoa käyttämällä Helmet-haun tarkennetun haun lomaketta ja laittamalla hakulaatikkoon asteriskin (*). Kielivalikosta voit valita italian, ja aineistovalikosta kirjan tai dvd:n. Hakutuloksiin tulee näin kaikki italiankielinen aineisto, mutta myös kielikursseja ja sanakirjoja. Kokoelmavalikosta voit rajata hakutuloksia halutessasi esimerkiksi aikuisten kokoelmaan, lasten kokoelmaan tai kaunokirjoihin.
Dvd-listaukseen tulee mukaan myös ne dvd:t, joissa on tekstityskielenä italia. Jos haluat vain sellaisia elokuvia, joissa on italia puhekielenä, voit kirjoittaa hakulaatikkoon "ääniraita italia".
Lisää hakuohjeita löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#…
Kyllä voi. Korian kirjastossa on kaksi tulostinta asiakaskäyttöön. Niistä lasten ja nuorten osastolla olevasta monitoimilaitteesta voi tulostaa myös A3-tulosteita.
Etälukio-sivustolla mainitaan tällaisia haasteita:
kaste (lapsi- vai aikuiskaste?)
virkakäsitys (selibaatti?, naispappeus?, paavin asema?)
ehtoollinen (katolisen kirkon muuttumisoppi, ehtoollisen merkitys)
kristillisiä kirkkoja ja suuntia yhä useita satoja
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi2/sivu_2_6_1.html
Tarkempaa tietoa löytyy esim. kirjasta Ekumeeninen kasvatus: mitä opimme toisiltamme (toimittaneet Antti Laine ja Mirkka Torppo), 2010
Niilo Tahkolahden Wan-King, tahtonsa herra : poikien seikkailukertomus vuodelta 2007 ilmestyi Kansankirjan kustantamassa "Poikien sinisessä sarjassa" vuonna 1947.
https://finna.fi
Vaalilain 17 §:n mukaan tosiaan " Sekä vaalilautakunnan että vaalitoimikunnan jäsenten, että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen jäsenten ja varajäsenten kohdalla. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %."
Vaalitoimitsijoiden valitseminen rekisteröityjen puolueitten edustajien joukosta tähtää sekä keskinäiseen valvontaan että pyrkii varmistamaan kansalaisten näkemyksiä tasapuolisesti edustavaan…
Radio-ohjelmassa Narrin aamulaulu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo teoksestaan Nerouden lähteillä : suurten säveltäjien hauras elämä (WSOY, 2015)
https://areena.yle.fi/1-50066859
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.429056
