Kiitos viestistänne ja siitä että haluatte saattaa kirjojanne laajemmin yhteiseen käyttöön. Kyseistä sarjaa on osien 1-11 osalta jo saatavilla Helmet-kirjastossa. Kyselin asiasta kollegoilta ja yhdessä arvelemme ettei lisäkappaleille nyt ole tarvetta.
Kiitos vielä tarjouksestanne ja hyvää alkanutta viikkoa!
Voisiko kyse olla amerikkalaisen feministin Charlotte Perkins-Gilmanin kirjasta Herland. Kirjan alkuteos ilmestyi jo vuonna 1915. Suomeksi se ilmestyi Savukeitaan kustantamana vasta vuonna 2009. Kirja kertoo utopistisesta yhteiskunnasta, jossa asuu vain naisia. Yhteiskunta ei tosin tosin ei ole omalla saarellaan vaan vuorten kätkössä, Amazonilla.
Naisten yhteisö elää omaa elämäänsä ja sen olemassaolosta kerrotaan maailmalla vain epämääräistä huhua. Kolmen tiedemiehen ryhmä lähtee selvittämään, onko salaperäinen yhteiskunta olemassa. Matkaan he lähtevät yhden ryhmään kuuluvan tiedemiehen rakentamalla lentokoneella.
https://kiiltomato.net/charlotte-perkins-gilman-herland/
Koska Suomi oli 1600-luvulla osa Ruotsia, taustatietoa voi saada ainakin aluksi myös Suomea koskevista kirjoista. Helmet-tietokannasta löytyi ainakin seuraavat aihetta sivuavat kirjat
Keskisarja, Teemu : Kyynelten kallio - kertomuksia seksistä ja väkivallasta. Siltala, 2011 (Kertoo mm. ensimmäisistä nimeltä tunnetuista suomalaisista homoseksuaalisuudesta tuomituista henkilöistä).
Löfström, Jan : Sukupuoliero agraarikulttuurissa - "se nyt vaan on semmonen". SKS, 1999.
Mäntylä, Ilkka : Ja yhteinen rahvas todisti - kollaasi 1600-luvun suomalaisista tuomiokirjoista. 1969
Kannattaa tutustua myös Kuningas Kristoferin maanlaki 1442. Muinaisruotsista suomentanut Martti Ulkuniemi. SKS, 1978
Helsingin…
Portugalinkielisissä sukunimissä ovat peräkkäin äidiltä ja isältä saadut nimet (espanjankielisissä ensin on isän sukunimi, sen jälkeen äidin). Mendes on äidin sukunimi ja Campos isän. Nämä kaksoissukuimet kirjoitetaan pääsääntöisesti peräkkäin eli Mendes Campos, Paolo on oikea muoto. Toisaalta sekä espanjan- että portugalinkieliset ihmiset käyttävät usein pelkästään ensimmäistä kahdesta, ja joskus joku päättää käyttää vain jälkimmäistä, kuten taidemaalari Pablo Ruiz Picasso. Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa aina tutkia, miten hakuteokset ovat asian ratkaisseet. Picasson valinta on yleisesti hyväksytty, kuten nimiasioissa muutenkin on tapana. Nimen käyttäjän tahto on vahvempi kuin kielellinen pääsääntö.
Heikki Poroila
Kaikki petoeläimet näyttävät ajoittain syövän ruohoa, kuten kotoisat kissat ja koirat. Syytä ei tarkasti tiedetä, mutta oletettavasti eläin saa sillä lailla jotain tarvitsemaan ainesta. Karhu on luonnostaan sekasyöjä, jolle kelpaavat sekä eläimet että marjat ja hunaja.
Heikki Poroila
Aulikki Oksasen sanat Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa löytyvät, jos en aivan väärin muista, CD-levyn Yö meren rannalla (Johanna Rusanen-Kartano) liitteestä. Levyn saa helposti varaamalla http://luettelo.helmet.fi/record=b1883978~S9*fin. On myös mahdollista soittaa johonkin niistä kirjastoista, joiden hyllyssä tämä levy on ja pyytää henkilökuntaa skannaamaan liitteessä oleva teksti ja lähettämään se sähköpostitse. Riippuu kirjaston kiiretilanteesta ja teknisestä varustelusta, onnistuuko tämä. Kaikissa ei ole skannereita eli helpommalla päästään, kun levyn varaa itselleen.
Heikki Poroila
Käsitys antiikin Kreikan aikaisten homosuhteiden määrästä saattaa olla liioiteltu, mutta suhteet sallittiin vapaille miehille ja niillä katsottiin olevan jopa kasvatuksellista merkitystä nuorukaisille. Homoseksuaalisuus on ollut sallittua tai siedettyä monissa muissakin perinteisissä yhteisöissä, mutta useimmissa yhteisöissä siihen on suhtauduttu torjuen tai vihamielisesti, koska suhteista ei synny lapsia. Ns. suuret maailmanuskonnot eli kristinusko, islam, juutalaisuus, hindulaisuus ja buddhalaisuus suhtatuvat kaikki enemmän tai vähemmän kielteisesti homoseksuaalisuuteen, mutta eri aikoina ja eri tulkintojen perusteella suhtautuminen vaihtelee hiljaisesta sallimisesta kuolemanrangaistuksella uhkaamiseen.
Kristinuskon torjunta pohjautuu…
Järjestelmän tuottama viesti tarkoittaa, että jompikumpi numerosarja sisältää virheellisen numeron. Jos kortin numero on tarkistettu kortista, eikä ole muistin varassa, on vika tunnusluvussa. Tunnusluvun tietää vain kortin haltija, kirjaston henkilökunta ei sitä saa nähdä, joten mitään tarkistustapaa ei ole.
Tunnusluvun voi vaihtaa, mutta vasta kun sitä on onnistuneesti käyttänyt ja pääsee omiin tietoihinsa. Valitettavasti tässä tapauksessa, jos syötetty tunnusluku ei täsmää, ainoa keino saada se toimimaan on vierailla lähimmässä HelMet-kirjastossa ja pyytää salasanan vaihtamista. Kuvallinen henkilöllisyyskortti on otettava mukaan, sen avulla estetään varastettujen korttien tunnusluvun muuttaminen.
Varmuuden vuoksi kannattaa kortin…
Asia ei ole mitenkään helppo tai yksinkertainen. Paras aihetta käsittelevä teos lienee Arja Turusen tutkimus "Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme?" : naisten päällyshousujen käyttöä koskevat pukeutumisohjeet ja niissä rakentuvat naiseuden ihanteet suomalaisissa naistenlehdissä 1889-1945 (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2011). Vaikka teoksen pääpaino on lehtien analysoinnissa, siinä on paljon housujen käyttämiseen liittyvää taustatietoa.
Turunen viittaa teoksessaan siihen, että varhaiskristillisessä kirjallisuudessa ja legendoissa housuja käyttäneisiin naisiin suhtauduttiin positiivisesti, ja naisen jopa nähtiin voivan nousta korkeammalle henkiselle tasolle vain ikään kuin muuttumalla mieheksi ja häivyttämällä…
Helmet-tietokannasta löytyivät seuraavat 80- ja 70-luvulla ilmestyneet Eino Leinon runojen kokoomateokset:
Sata kauneinta runoa. Toimittanut Hannu Mäkelä. 1989. Otava 213 s.
Kodin suuret klassikot. Eino Leino 1. Koonnut Marja-Liisa Nevala. Weilin & Göös, 1989. 274 s.
Kodin suuret klassikot: Eino Leino 2. Eino Leino runot 2. Weilin & Göös, 1989. 266 s.
Vapauden vartio : valikoima vuosilta 1915 - 1926. Alea-kirja, 1989 152 s.
Eino Leinon suuri runokirja. Toimittanut Marja Kapari. WSOY 1. p. 1982. Runot 1. Otava, 1985. 748 s.
Runot 2. Otava, 1985. S. 749-1510
EIämän koreus: valikoima runoja. Toimittanut Hannu Mäkelä,. Otava, 1984. 487 sivua
Laulun lapsi : valikoima runoja. Toimittanut…
What in the world - elves! --kirjan julkaisi kustantamo Kirjapaja vuonna 1986 eikä siitä ole sen jälkeen julkaistu uusia painoksia. Kirjaa ei siksi ole enää kirjakaupoissa myynnissä. Kirjaa voi tietysti yrittää kysellä antikvaarisista kirjakaupoista tai kysyä, voisiko siitä olla kustantajan varastossa yksittäisiä kappaleita.
https://kirjapaja.fi/etusivu/
Syksyn 2019 kielikahvilat löytyvät jo Helmet-sivuilta. Helsingin kielikahviloiden aikataulu on myös Kirjasto Helsinki -esitteessä, jota saa painettuna Helsingin kirjastoista ja joka on myös luettavissa verkossa.
Kooste kielikahviloiden aikataulusta PDF-muodossa saadaan nettisivuille toivottavasti mahdollisimman pian.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kielikahvilat Helmet-kirjastossa
Kirjasto Helsinki tapahtumaesite
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kirja tarkoitettu lapsille vai aikuisille? Täytyisikö runon olla jo käännetty suomeksi vai etsitäänkö nimenomaan saksankielistä tekstiä? Voisko silloin kyseeseen tulla myös saksaksi käännetty runo?
Jos suomennetut runot käyvät, runoja voi alustavasti selata vaikka Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, johon on kerätty suomeksi käännettyjä runoja. Kun tietokannassa valitsee runon alkukieleksi saksan, voi selata mahdollisia runoja läpi. Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx
Ideoita saksankielisiseksi luontorunoksi voi etsiä internetistä vaikka hakusanoilla Naturlyrik tai Naturgedichte.
Helmet-kortin haltijana sinun ei tarvitse rekisteröityä. Jos sinulla on voimassaolova kirjastokortti, pääset Helmet sivuston kautta lehtipalveluun suoraan. Kun haluat lukea lehtiä kotoa tai muualta kirjaston ulkopuolelta, sinulta kysytään kirjastokortin numero (Library card number). Kirjoita riville numero kirjastokortistasi.
Voit käyttää hakusanoja ääninäytteleminen, jälkiäänitys tai yhdistelmää näytteleminen ja äänenkäyttö.
Keski-kirjastojen kokoelmissa toiveisiisi sopivia kirjoja on ikävä kyllä kovin vähän. Kannattaa tehdä haku suoraan Frank-monihakuun osoitteessa https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Laajimman tuloksen saat, kun valitset sivun oikeasta yläreunasta vaihtoehdon "Kaikki kirjastot".
Myös yhteistietokanta Melinda (http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&CON_LNG=fin&local_…) on hyvä tiedonlähde tähän tiedontarpeeseen.
Joitakin pienillekin lapsille sopivia askarteluohjeita voi löytyä seuraavista kirjoista:
Watt, Fiona: Hyvän tuulen puuhakirja
Vireaho, Johanna: Muksuperheen puuhakirja
Woram, Catherine: Askarrellaan yhdessä
Hardy, Emma: Ekoaskartelua lapsille
Kyseessä on runo nimeltä ”Musarion”, ja se löytyy esimerkiksi teoksesta Götheäs sämmtliche Werke, Erster Band (Tétot Fréres, 1836). Kirja löytyy digitoituna osoitteesta https://books.google.fi/books?id=owTxTAcUhnMC&pg=PA175&lpg=PA175&dq=%22F%C3%BCrwahr+es+wechselt+Pein+und+Lust%22&source=bl&ots=CIN72Q0M2b&sig=ACfU3U2D7o9jJogtHbCPLI82WAGxy6GeEg&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiU54K9ooLkAhUc7KYKHRKVBLoQ6AEwAnoECAcQAQ#v=onepage&q=%22F%C3%BCrwahr%20es%20wechselt%20Pein%20und%20Lust%22&f=false.
Tuo kysymäsi englanninkielinen katkelma menee saksankielisessä alkuteoksessa näin:
”Genieße wenn du kannst, und leide wenn du mußt”
Suomeksi ei löytänyt kyseistä runoa, joten on aivan mahdollista, ettei sitä ole…
Maja on pohjoismainen ja saksalainen nimi, joka on Maria-nimen kansanomainen muoto. Sen suomalainen versio on Maija. Siikne on Signe-nimen kansanomainen muoto. Signe-nimen taustalla on muinaisskandinaavinen Sighne (voittajatar). Einikki taas on Eine- ja Eini-nimien puhuttelumuoto. Eine on todennäköisesti alkujaan Eino-nimen sisarnimi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Nimet Valentin ja Valentina pohjautuvat roomalaiseen suvunnimeen Valentinus, jonka lähtökohta on latinan ’vahvaa, tervettä’ merkitsevä sana valens.
Nimet Eeva ja Eva pohjautuvat heprean ’elämää’ ja ’elämän antajaa’ tarkoittavaan sanaan havva. Nimestä on käytössä myös muunnos Eevi.
Muinaissaksalainen nimi Vilhelm merkitsee ’lujatahtoista kypäränkantajaa’. Nimestä on useita muunnoksia, esim. Viljami, Ville ja Vilho. Myös nimi Vilhelmiina ja sen lyhentymät Vilma ja Miina ovat samaa alkuperää. Myös kirjoitusasut Wilhelm, Wilma ja Wilhelmiina ovat käytössä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/…
Rousseaulta peräisin oleva sitaatti esitetään ranskaksi muodossa "retour à l'état de nature" eli paluu luonnontilaan.
Jean-Jacques Rousseau (1712 - 1778) kehitti tätä ajatusta laajimmin v. 1755 julkaistussa esseessään Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalité parmi les hommes. Sanatarkka sitaatin muoto on muiden tiivistämä, mutta fraasi "état de nature" esiintyy tekstissä useasti.
Essee löytyy kokonaisuudessaan ranskankielisenä Wikisourcesta.
Ville Keynäsin suomennos Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (uusin painos 2016) on lainattavissa kirjastosta.
