Linkin takaa löytyy The most mysterious song of the Internet eli "internetin salaperäisin laulu". Tämän Youtubesta useina versioina löytyvän laulun alkuperää on tiettävästi yritetty selvittää jo kauan, mutta vasta 2019 siitä tuli viraali ilmiö, kun se pääsi Youtuben sarjaan Tales from the Internet. Kukaan ei silti vieläkään tiedä laulun nimeä, sen esittäjää eikä sen tekijöitä.
Taustakertomuksen mukaan saksalainen nuorukainen - josta tiedetään nimimerkki Darius S. - äänitti laulun c-kasetille vuonna 1983 tai 1984 saksalaisen NDR-radiokanavan nuortenohjelmasta. Ohjelmaa tuolloin juontanut Paul Baskerville kommentoi kesällä 2019, ettei muista eikä tunnista tällaista laulua.
Musiikki on tyyliltään tuon ajan "uutta aaltoa" tai post punkia.…
Kyseessä voisi olla Annikki Setälän Pikkunoita, joka on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjassa pikkunoita päättää muuttaa itsensä vuoden ajaksi Uula-pojaksi ja jäädä asumaan Lapin taloon. Ihmisten parissa hän kokee seikkailuja mutta joutuu myös ristiriitaisiin tilanteisiin. Kansikuvassa noita juoksee hameitaan pidellen.
Kirja on julkaistu kahdesti Lasten toivekirjasto -sarjassa, ja vaikka kansi on erilainen, itse kuva on molemmissa sama. Se löytyy mm. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au912e2a0a-73e5-432b-9f24-4c73a7b3443f.
Suomenkielisiä kappaleita, jotka mukailevat Battle Hymn of the Republic -kappaleen sävelmää ovat äänitetietokanta Fonon mukaan lisäksi ainakin Sun kloorin kloorin halleluuja (esittäjänä J. Karjalainen), Solidaarisuutta aina (esittäjänä Paleface), Talven tullen (esittäjänä mm. Laulavat Turuset), Nyt Teps - jalkapallo ja Nyt Teps - jääkiekko (esittäjänä kummassakin Seitsemän Seinähullua Veljestä) sekä Pikku Jerryn auto (esittäjänä Pikku Danny ja Rokkipoppoo).
Kyseessä on kansanlaulu nimeltä Martin Vappu. Laulun kolmaessa säkeistössä on kysyjän mainitsema kohta. Sen viimeinen rivi kuuluu "...vaan täytyy jalan kävellä".
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/29768
Sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
Tanhuvakan sävelmistö (2012)
Lauluvakka (1991)
Paljon sanomatta jää -nuotti on esim. seuraavissa teoksissa:
Suuri toivelaulukirja. 11
Kuoppamäki, Jukka: Kerran vielä palaan : lauluja
Suomipopin helmiä. 10, Rakkauslauluja Romanssista Kolmeen pieneen sanaan.
Kuka keksi rakkauden? : suomalaisten suosikit
Voit tarkistaa nuottikirjojen saatavuuden Eepos-verkkokirjastosta
Kirjasampo-palvelun kautta löytyy vajaa parikymmentä romaania, joissa tavalla tai toisellaan käsitellään strippaamista. Alla linkki listaan:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/striptease
HeiEmme keksineet vastausta tähän täällä Vaasan kirjastossa mutta kollegat ympäri Suomen tekivät ehdotuksia. Seinäjoelta ehdotettiin Taavi Soininvaaran teosta Venäläinen vieras. Kemin kirjastosta ehdotettiin Jere Laineen teosta Sota 2016. Oulusta ehdotettiin Ilkka remeksen romaania Jäätyvä helvetti ja Pori veikkasi Antti Kauranteen teosta Punainen Porvoo : Venäjän öljysotaretki Suomeen. Mikään teoksista ei ole ihan tämän vuoden kirjasatoa mutta kuitenkin suhteellisen uusia.Toivottavasti joku näistä tuntuu oikealta!
Hei,
Anna ja Fanny Bergenströmin kirjassa Talvitunnelmia : Ruokaa, kukkia ja joulun valmistelua (Otava, 1996) kerrotaan aiheesta lyhyesti. Tuoksuhedelmät eli pomanderit ovat ikivanha perinne. Etelä-Ranskassa sanotaan neilikoiden symboloivan jalokiviä, jotka koristivat kolmen viisaan miehen lahjoja seimen Jeesus-lapselle. Mausteneilikat sisältävät ainetta, joka auttaa hedelmiä säilymään.
Muista lähteistä löytyy, että taustalla on myös keskiajan ruttoepidemia, jonka johdosta aromaattinen koriste estäisi taudin tarttumista tai ainakin peittäisi epämiellyttävää hajua. Sitä voi myös pitää eräänlaisena varhaisena aromaterapiana.
Joulukirjoja on sen verran lainassa, etten voinut niistä etsiä tarkempaa tietoa.
Englanninkielisesssä wikipediassa…
Hei,
Josef (Iosif) Vissarionovitš Stalin, alkuperäiseltä nimeltään Džugašvili syntyi Gorissa, Georgiassa ent. Gruusia.
lähde: Otavan suuri Ensyklopedia
Aino Kallaksen tekijänoikeuksia hallinnoi Suomen näytelmäkirjalijaliitto. Voisit aloittaa keskustelun heidän kanssaan.
Suomen Näytelmäkirjailijaliitto:
https://www.sunklo.fi/
Arvelen, että kyse oli ehkä laulun sanoista? Valitettavasti en löytänyt tällaista Youtubesta, kirjaston aineistokokoelmista, Fono.fi-palvelusta, http://www.fono.fi/ enkä Viola-diskografiasta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/.
Tuollaista suomalaisperäistä etunimeä ei oikein taida olla. Suomesta Väestörekisteri etunimihaussa löytyy kyllä nimi Sarpa, joita on esiintynyt alle 30 vuosien 1920-1979, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Etunimihakua voi käyttää täällä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ja suomalaisia nimipäiviä voi hakea täällä https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html. Tavallisia etunimiä, jotka vähän suomalaistamalla voisivat äänteellisesti kuulostaa tuollaisilta voisivat ehkä olla Arja tai Sari.
Hei! Voisit etsiä sinulle sopivaa teosta esim. Kirjasammon listasta Vieraita kulttuureja. Se on laadittu ajatellen nimenomaan lukiolaisia. Tässä linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6034 Lukuiloa!
Vetää jotkuta höplästä merkitsee samaa kuin vetää jotakuta huulesta, nenästä, pettää, puijata. Höplä-sanalla on suomen murteissa useampiakin merkityksiä. Sanonnassa vetää höplästä se merkinnee huulia.
Ilmaisu vetää jotakuta nenästä tunnetaan laajalti eri kielissä (ruotsin dra någon vid näsan, saksan einen an der Nase führen, ranskan mener qulequ’en par le nez) ja se tunnettiin samanmerkityksisenä jo muinaisessa Roomassa ja Kreikassa. Kielikuva on tullut siis suomenkieleen käännösteitse.
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-hopla
Helmet-kirjastoista löytyy paljon näyttelijöiden elämäkertoja. Alla olevasta linkistä löytyy luettelo, josta voi etsiä itselleen kiinnostavan. Hakutulosta voi edelleen rajata sivun vasemmasta reunasta esim. vain suomenkielisiin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4m%C3%A4kerrat%20n%C3%A4yttelij%C3%A4t__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Onnittelut teille ja kiitos kysymyksestä!
Nimipaivat.fi -sivuston mukaan Utun epävirallinen nimipäivä on 19. huhtikuuta, siis samana päivänä kuin Pilvi viettää virallista nimipäiväänsä. Em.sivustolla käytettiin taivutusmuotoa 'Utun', mutta Kielitoimiston nimiopas ei anna yksiselitteistä ohjetta taivutuksesta. Taivutus voi olla muodossa 'Utun/Utua/Utulle', kun halutaan etäännyttää nimi suomen kielen vastaavasta yleisnimestä: vrt. Aarre-> Aarren, Lempi-> Lempin. Oppaan mukaan tämä pyrkimys on "sitä selvempi, mitä nuoremmista ja kaupunkilaisemmista kielenkäyttäjistä on kyse". Toisaalta "kauniiden ja mieluisten sanojen merkitys halutaan säilyttää tunnistettavana", tästä esimerkkinä Satu -> Sadun, Tähti -> Tähden. Kielitoimiston…
Fandom-sivuston mukaan Lassi ja Leevi -sarjakuvan Tracer Bullet -etsivähahmo ei perustu mihinkään tiettyyn film noir -etsivähahmoon, vaan on jonkinlainen parodia tämän genren hahmoista. Lassin ja Leevin "isä" Bill Watterson kertoo, ettei hän erityisesti tunne film noiria tai dekkarikirjallisuutta.
https://calvinandhobbes.fandom.com/wiki/Tracer_Bullet
Vantaan puolella Tikkurilan kirjaston Digipaja Dynamosta löytyy kuvaskanneri filmiskannausmahdollisuudella (CanoScan 9000F Mark II). Lisätietoja löytyy ja tilan voi varata: https://varaamo.vantaa.fi/resources/avpzjcsaehbq?.
Negatiivifilmin digitointiin soveltuvia laitteita löytyy myös muiden kuntien Helmet-kirjastoista. Tiloja ja niiden valikoimaa voi selata aiemmin linkitetyltä Varaamo-sivustolta. Lisätietoja kannattaa tarvittaessa tiedustella suoraan siitä kirjastosta mihin on aikeissa mennä. Kunkin kirjaston oma henkilökunta tietää parhaiten laitteidensa ajantasaisen toimivuuden ja käyttösoveltuvuuden.
Partituuri Ahti Sonnisen säveltämään kuoroteokseen Satakunnan sydän : kantaatti Porin kaupungin 400-vuotisjuhliin 1958, op. 58 kuuluu Porin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Voit tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/satakirjastot.187280/Holdings
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
