Viittaat varmaankin korimalliin, jossa asuntoauton sisätila ulottuu ohjaamon yläpuolelle. Tällaisia asuntoautoja kutsutaan alkovimallisiksi. Alkovissa on tyypillisesti nukkumatilaa, mutta se voi olla tarkoitettu myös tavaran säilytykseen. Etuna on muun tilan vapautuminen oleskelukäyttöön, haittana suurempi ilmanvastus.
Tietoa asuntoautojen korimalleista löytyy esim. Liikkuvakoti.fi-sivustolta: https://liikkuvakoti.fi/matkailuautojen-korimallit/.
Löydät elokuvat Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi) seuraavasti:
Valitse Helmetin pääsivulta Tarkennettu haku, kirjoita Hakusana-ruutuun elokuvat ja rajaa kokoelmaksi elokuvat. Voit lisäksi rajata hakua vaihtoehdoilla: aineisto, sijainti, kieli tai vuosi. Paina Hae-painiketta ja saat tuloksen. Elokuvien tiedot tulevat näkyviin ikäjärjestyksessä uusimmasta kirjastoon hankitusta alkaen. Saatavuutta ei pysty rajaamaan hakuvaiheessa, vaan se on tarkistettava elokuvakohtaisesti.
Googlen PageRank määrittelee sivuston painoarvon. Se on Google-hakukoneen käyttämä järjestelmä, jolla mitataan sivujen tärkeyttä niihin johtavien linkkien perusteella asteikolla 1-10. Sivuston ikä, sisään tulevat linkit, niiden arvo (linkittäjien PR) ja moni muu seikka vaikuttaa sivuston PageRankiin. Mitä tärkeämpi sivusto on Googlen silmissä, sitä paremmin ja korkeammalle se huomioi hakutuloksissaan sivun avainsanat. Mitä korkeampi PR, sitä paremmin sivu näkyy Googlen hakutuloksissa. - Maaliskuun 2016 jälkeen PageRank-data ei ole enää ollut julkisesti nähtävissä, vaikka Google edelleen sitä hyödyntää.
Sanna-Mari Tavola, Hakukoneoptimointi : ulkoinen sekä sisäinen optimointi sekä tärkeimmät toimenpiteet näkyvyyden parantamiseksi | https…
Entressen kirjasto (kuten muutkin Espoon kirjastot) ottaa vastaan pieniä kirjamääriä. Kirjaston lainattaviin kokoelmiin otetaan vain sellaisia kirjoja, joista on
pulaa helmet-kirjastoissa. Loput laitetaan kierrätyshyllyyn/ asiakas voi noutaa ne takaisin. Isoja kirjamääriä ei voida ottaa vastaan.
Kirjastokino ei ole vielä saatavissa helmet-kirjastoissa. Neuvottelut ovat meneillään, mutta aikataulusta ei ole tietoa. Se on siis tulossa pääkaupunkisudulle.
Kirjastokino on jo koekäytössä mm. Turun seudulla (Vaski-kirjastot) ja Kouvolan seudulla (Kyyti-kirjastot).
Sitä voivat käyttää ne, joilla on ao. alueen kirjastokortti. Helmet-kortilla se ei vielä onnistu.
Suomalaisen asiasanasto- ja ontologiapalvelu Finton mukaan Amerikkojen alkuperäiskieliin kuuluvat kielet, joita puhuvat alkuperäiskansat Etelä-Amerikan eteläkärjestä Alaskaan ja Grönlantiin saakka. Intiaanit on perinteinen nimitys, joka yhdistää Amerikan alkuperäiskansat ja heistä polveutuvat ihmiset. Wikipedian mukaan Amerikan alkuperäiskielet kattavat nykyisin noin tuhat kieltä.
Suomen kirjastoista suuri osa näitä kieliä käsittelevä aineisto sijaitsee Helsingin yliopiston kirjastossa. Esimerkiksi finna.fi-palvelussa haettaessa kielillä Etelä-Amerikan intiaanikielet, Keski-Amerikan intiaanikielet, Pohjois-Amerikan intiaanikielet sekä aineistotyypillä kirja hakutulokseksi tulee 159 tietuetta:kielioppikirjoja,…
Muistelemasi elämänmakuinen kirja on Karo Heikkisen Sirpale, jossa Emmi vaihtaa koulua ja joutuu huonoon seuraan.
Kiva kun hyvä kirja jäi mieleen: vinkkasimme tätä 10 vuotta sitten ahkerasti 4.-luokkalaisille :)
Suomen Sukututkimusseurasta https://www.genealogia.fi/ voisi saada tietoa alaan erikoistuneista puhtaaksikirjoittajista.
Seuran sivuilta löytyy myös luettelo ammattisukututkijoista ja vanhojen käsialojen kääntäjistä https://www.genealogia.fi/ammattisukututkijat.
Eeva Kilvestä ei näytä löytyvän muita kuin hänen itsensä kirjoittamia elämäkerrallisia teoksia. Kilpeä ja hänen tuotantoaan on kyllä käsitelty useissa teoksissa, mutta niissä kaikissa on mukana muitakin kirjailijoita tai muita kohdehenkilöitä. Nämä teokset (ja myös Eeva Kilven omaelämäkerralliset teokset) saat näkyviin Vanamo-kirjastojen aineistohaussa, kun kirjoitat tarkennetussa haussa asiasanakenttään: Kilpi, Eeva
Eeva Kilven tuotannosta on tehty yli 20 pro gradu -tutkielmaa eri yliopistoissa. Myös kahdessa väitöskirjassa hän on yksi tutkituista kohdehenkilöistä. Näistä opinnäytteistä on luettelo liitteenä. Opinnäytteiden saatavuutta kaukolainaksi voit tarvittaessa tiedustella kaukopalvelusta (kaukopalvelu@hameenlinna.fi)
Pieni kissanpoikanen -lastenlaulu ja monia muitakin löytyy ainakin näistä kirjoista; Kultainen lastenlaulukirja (toimitus Virpi Kari, Kuvitus Pirkko Huttunen), Ensimmäinen laulukirjani (toimittanut Virpi Kari, kuvittanut Pirkko Huttunen), Pieni ankanpoikanen : eläinlauluja lapsille, Olin laulukirja (toimittaneet Markku Kaikkonen, Ritva Ollaranta, Maija Simojoki, Satu Sopanen)
Kirjat saa lainaan kirjastosta.
Helsingin Kallion kirjasto on pyörittänyt suosittua maksutonta Babykino-elokuvakerhoa viikottain jo vuosia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto
Lähetän toiveesi Kirjastokino fi -palvelun hankkimisesta Helsingin kaupunginkirjaston aineiston hankinnasta vastaavalle osastolle.
Sinulla on myös mahdollisuus antaa palautetta ja esittää toiveita Helsingin Kirjastopalveluista kaupungin keskitetyn verkkopalvelun kautta.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute
Helmet-kirjastot eivät tarjoa Markkinointi & Mainonta -lehteä sähköisenä.
Paperisena lehti on luettavissa ainoastaan Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Pasilan kirjaston lehteä ei lainata kotiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Uusi_lehtipalvelu_Flipster_avautui_RBDig(189726)
Sinun pitää hankkia kirjastokortti johonkin kirjastoon, joka tarjoaa Kirjastokino-palvelun. Palvelussa ovat tällä hetkellä mukana Helle-kirjastot, Kyyti-kirjastot, Sata-kirjastot, Vaski-kirjastot ja Ratamo-kirjastot.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää palvelusta.
https://www.kirjastokino.fi/fi/faq
Hei,
näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoissa librettoa ei ole saatavana englanninkielisenä. Englanniksi libreton on kääntänyt Edward Agate ja painettuna se löytyy ainakin nuottina Cris du Monde/Der Welten Schrei/The Cries of the World. Poeme de Rene Bizet / English version by Edward Agate (tämä linkki British Libraryn kokoelmaan).
Arthur Honeggerin tuotannosta http://arthur-honegger.net-15.fr/en/lyrical-music/
Sellon kirjaston tietokoneilla Sinun on mahdollista käyttää Helsingin sanomien aikakonetta. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirjastoissa(161585)
Palvelu toimii tietenkin myös muissa Espoon kirjastoissa.
Sieltä löytyvät uusimmat uutiset sekä Helsingin Sanomien ja sen edeltäjän Päivälehden numerot vuodesta 1889.
Henkilökunta neuvoo mielellään aikakoneen käytössä.
Sitaatti on peräisin Tofflerin artikkelista The psychology of the future hänen toimittamassaan kirjassa Learning for tomorrow : the role of the future in education (Vintage Books, 1974), jota ei ole suomennettu.
Suomessa on julkaistu paljon eläinsatukirjoja. Alla luetteloa sopivan ikäisistä suomalaisten kirjoittajien kirjoittamista eläinsatukirjoista. Joukossa on myös miesten kirjoittamia. Olisiko joku näistä oikea?
Aisopoon satuja / kuvittanut ja lapsille kertonut /Maj Lindman
Hupaisia tarinoita Metsolan väestä: Suomen kansan eläinsatuja / Raul Roine
Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria / eri kansojen sadustosta poiminut ja omaan tapaansa kertonut Martti Haavio
Jänis Vemmelsäären seikkailuja / suomeksi kertonut Anni Swan
Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä / Aili Siniluoto
Karvakuono ja Luppakorva: kuvitettu tarina kahden koiran ihmeellisistä seikkailuista /Suomen lapsille kertonut Helmi Krohn…
Antikvariaatti.net-sivuston kautta löytyy tällä hetkellä kolme myynnissä olevaa Aamu varjojen linnassa -kirjaa:
https://www.antikvariaatti.net/haku?q.type=&q.category=&q.seller=&q.language=&q=aamu+varjojen+linnassa&sort=newest
Elena Madyn Body jumper -kirjasarjan ensimmäistä osaa Vaihdokas kuvaillaan näin:
"Vaihdokas on tarina ulkokuoren alle haudatusta salaisuudesta. Päähenkilö on nuoren naisen mieli, aave elämästä joka päättyi liian varhain."
Kirjan esittely Helmet-sivuilla:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510413111&qtype=b
Sarjan toisen osan nimi on Varjo ja kolmannen Varjelija. Voisiko tämä olla muistamasi kirja?
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupunginmuseoon sekä Arkkitehtuurimuseoon, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta.
Muista käytettävissä olevista lähteistä, kuten Helsingin Sanomien Aikakoneessa olevista artikkeleista, ei löytynyt vahvistusta sille, että katto olisi varta vasten suunniteltu ilmalaivalle.
Talon piirustukset teki Lars Sonck ja se valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1924 ja 1929. Kirjasta Herrasväen ja työläisten kaupunki käy ilmi, että Arenan kaltaisen, korttelinkokoisen asuin- ja liiketalon rakentaminen oli aikanaan suurisuuntainen hanke. Ehkä tieto siitä, että näin valtavan rakennuksen katolle mahtuisi myös ilmalaiva, on saanut ihmiset ajattelemaan, että tämä on ollut tarkoitus alunperinkin.
Yle…
