Suomessa ilmestyy vähän lastenlehtiä, ja todella harvoin niissä on fiktiivistä sisältöä sarjakuvalehtiä lukuunottamatta. Tarinoita löytyy lähinnä lehdistä, joita julkaisee uskonnollinen yhteisö tai järjestö. Sellaisia ovat esimerkiksi Lastenmaa- ja Lastenkirkko -lehdet sekä Luonto-Liiton Sieppo-lehti.
Aristoteleen suomennetuissa teoksissa tällaista virkettä ei ainakaan ole vastaani tullut. Tähän ajatukseen kyllä törmää tavan takaa Aristoteleen nimiin pantuna, tavallisesti kuitenkin ilman minkäänlaista lähdeviitettä, mikä tekee sen alkuperästä ainakin jossakin määrin kiistanalaisen - varsinkin, kun se toisaalta on liitetty myös jesuiittaveljeskuntaan ja sen edustajiin, lähinnä Ignatius de Loyolaan ja eritoten Francisco Xavieriin.
Niin tai näin, on kuitenkin mahdollista, että sitaatti - kuka sen alkuperäinen esittäjä sitten onkin - perustuu Aristoteleen ajatteluun. Hän selvästikin piti seitsemän vuoden ikää tärkeänä käännekohtana lapsen elämässä ja kasvatuksessa. Aristoteleen mukaan lapset tuli kasvattaa kotona aina…
Valtioneuvoston sivuilta löytyvät tiedot puolueavustuksista vuodelle 2019. Tiedot ovat erikseen ajalle 1.1.-30.-4 ja 1.5.-31.12. huhtikuussa järjestettyjen eduskuntavaalien takia:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/valtioneuvosto-myonsi-puolueavustuksia
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/puolueavustukset-myonnetty-loppuvuodelle-2019
Helsingin Sanomat uutisoi 16.4. 2012, että suomalaispuolueet saavat puoluetukea 12,25 euroa äänestäjää kohden, ja että luku on huomattavasti EU:n keskiarvoa suurempi. Tieto on peräisin saksalaisesta Wirtschaftswoche-talouslehdestä:.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002526475.html
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Kirs on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tälle nimelle ei löytynyt selvitystä sukunimioppaista tai muistakaan kirjaston käytössä olevista lähteistä. Sukunimi Kirsilä pohjautuu evijärveläiseen talonnimeen, joka on suomeen mukautunut muoto ruotsalaisesta nimestä Girs tai Giers. Kirsilä-nimisen torpan nimeä on selitetty myös sanalla kirsi, joka tarkoittaa routaa. Kirsi-sukunimellä on yhteys ruotsinkieliseen sanaan kirsebär. Sukunimi Girs on annettu paikoin ruotusotamiehille lisänimeksi, ja se ilmeisesti tulee ruotsin kielen sanasta gärs, joka tarkoittaa kiiskeä. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Tällaisella sukulaisuudelle ei ole omaa nimitystä suomen kielessä. Siskosi tytär voisi puhua lapselleen äidin serkusta.
Sukulaisten nimitykset löytyvät esimerkiksi alla Tuomas Salsteen sukututkimussivustolta:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Saimme vastauksen Liikenneturvan tietopalvelusta:
Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevassa yleissopimuksessa (SopS 31/1986, 23 artikla Ajoneuvoliikennettä koskevat opasteet, 5 kohta) määritellään näin: "Jos valot on sijoitettu pystysuoraan, punaisen valon tulee olla ylinnä; jos valot on sijoitettu vaakasuoraan, punaisen valon tulee olla liikennesuunnan vastaisella puolella." Japanissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Japani ei ole kuitenkaan allekirjoittanut yleissopimusta.
Sopimus:
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860031
Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen hyväksyneet maat:
https://treaties.un.org/Pages/ViewDetailsIII.aspx?src=TREATY&mtdsg_no=XI-B-20&chapter=11
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi jättää kirjoja. Yleensä on kuitenkin toivottavaa, ettei kerralla jätetä kovin montaa kirjaa. Joissakin tapauksissa kierrätyspisteestä voi löytyä aineistoa, joka voidaan ottaa kokoelmaan.
Löydät kyseiset kirjastot Helmet-palvelusivustolta kohdasta Palvelut, pudotusvalikosta otsikolla Kirjakierrätyspiste.
Aivan kaikki ei sovellu pakastettavaksi, ainakaan käsittelemättä. Monen tuotteen rakenne kärsii pakastuksen ja sulatuksen vuoksi, niin kuin juuri raa'an perunan tai muiden tuoreiden juuresten. Tuoreiden yrttien lailla niitä kuitenkin voidaan pakastaa, kun ne on ensin ryöpätty eli kiehautettu vedessä ja sen jälkeen nopeasti jäähdytetty.
Toiset perunalajikkeet sopivat myös pakastettavaksi paremmin kuin toiset. Paras lajike pakastettavaksi on vastanostettu tasakokoinen 'Siikli'. Pakastusta varten perunat ensin pestään ja laitetaan veteen kiehumaan pariksi minuutiksi. Sitten perunat jäähdytetään nopeasti kylmän veden alla ja niiden annetaan kuivahtaa. Lopuksi perunat pakastetaan annospusseissa.
Lähteet:
Ilkka Isotalo & Santeri…
Vantaan kirjastoissa järjestettävistä robopajoista tiedotetaan kunkin kirjaston Helmet-sivuilla ja usein myös kirjastojen muissa tiedotuskanavissa. Varmistuneiden pajojen ajankohdat ja sisällöt löytyvät Helmetin tapahtumasivustojen ja tapahtumahaun kautta. Kattavin tietopaketti Vantaan pajoista löytyy osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Rohkeasti_ja_rennosti_roboilemaan(197489).
Jos haluat tarkempaa lisätietoa tietyn pajan sisällöstä tai toteuttamistavasta, voit ottaa yhteyttä siihen kirjastoon jonka pajaan olet kiinnostunut osallistumaan. Tällä hetkellä syksyn varmistuneita ajankohtia löytyy Tikkurilan, Hakunilan, Lumon, Martinlaakson ja Pointin…
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi aineiston mihin tahansa muuhun Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Ainoa poikkeus tästä ovat esineet, jotka pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tällaista runoa ei valitettavasti Rumi-suomennoksia ja -tekstejä tutkaillessani vastaani tullut; on hyvin mahdollista, ettei sitä ole lainkaan käännetty suomeksi.
Kysymyksen englanninkielinen Rumi-käännös on Coleman Barksin työtä. Rumin suosio englanninkielisessä maailmassa perustuu paljolti juuri Barksin käännöksiin. Barks ei osaa persiaa, minkä vuoksi hänen Rumi-lyriikassaan on - hänen omien sanojensakin mukaan - kyse enemmänkin Rumin runojen uusista versioista kuin akateemisista tulkinnoista. Barks-kriitikot ovatkin syyllistäneet tätä liiallisesta pelkistämisestä; 1200-luvun persialaisen lyriikan ja islamin asemesta Barksin Rumi henkii new age -liikkeelle ominaisia tuntoja. (Kat Thornton, Rumi for the new-age soul : Coleman…
Kirjastokortti on niin vanha, ettei enää toimi. Saat uuden käymällä missä tahansa helmet-kirjastossa kuvallisen henkilötodistuksen kanssa.
Voit esitäyttää kirjastokorttiin tulevat tiedot oheisen linkin kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9.
Kirjastossa täydennetään loput tiedot. Kortti on maksuton ja käy koko pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa.
Helmet-kirjastot eivät tilaa toistaiseksi Kirjastokino-palvelua, sillä sen sisältö ei vastaa laadultaan asiakkaidemme toiveita. Helmet-kirjastot arvioivat myös muita VoD-palveluita, ja näin ollen palvelut saattavat laajentua kattamaan myös Vod-palvelun myöhemmin.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, käytätkö Celian selainversiota vai mobiilisovellusta. Jos kyse on mobiilisovelluksesta ja sinulla Android-laite, kannattaa ladata sovelluksen uusi versio Play-kaupasta. Sovellusta on päivitetty. Kun avaat uuden sovelluksen, valitse listalta Celia ja kirjaudu vanhoilla tunnuksilla.
Jos kyse ei ole Android-laitteesta, en osaa suoralta kädeltä antaa neuvoa. Laite kannattaa joka tapauksessa sammuttaa ja käynnistää uudelleen. Ongelmatilanteen kanssa voi kääntyä suoraan Celia-kirjaston chatin puoleen. Se neuvoo celianet.fi-osoitteessa arkipäivisin klo 9-14. He osaavat neuvoa ja kysyä tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä.
Käytät ilmeisesti Emagz-palvelua. Palvelun kautta voi lukea tiettyjen aikakauslehtien näköislehtiä. Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista. Lehtien verkkosivulla mahdollisesti olevan muun aineiston lukeminen ei sen kautta olemahdollista. EMagz-palvelun alkuvalikossa on Hae lehdistä -hakuruutu. Hakuruutuun voi kirjoittaa hakusanan, jolla haetaan kaikista palvelun tarjoamista lehdistä. Paremman hakutuloksen saat, jos valitset laajennetun haun. Siinä haun voi kohdistaa tiettyyn lehteen ja hakea sen artikkeleista. Artikkelit voi rajata myös ajan mukaan.
https://helmet.emagz.fi/
Venäjäksi tekstitettyjä suomalaisia elokuvia meillä ei näytä olevan, mutta englanniksi tekstitettyjä kyllä on. Listan voi hakea esimerkiksi käyttämällä Helmetin tarkennetun haun hakulaatikkoa. Silloin kannattaa ensimmäiseksi hakusanaksi kirjoittaa "ääniraita suomi" (= elokuvassa puhutaan suomea). Toiseksi hakusanaksi voi kirjoittaa aihe = Suomi (elokuva on tehty Suomessa). Hakusanan tarkennuksen voi valita pienestä kolmiosta toisen hakusanan edestä. Näiden lisäksi täytyy vielä valita aineisto = elokuva (mukaan tulevat DVD- ja BD-elokuvat) sekä valita kieleksi englanti. Tällä haulla sai tulokseksi 506 elokuvan listan. Valmista hakujoukkoa voi supistaa ottamalla mukaan vaikka vain aikuisten elokuvat tai vain DVD-elokuvat.
Kirjastokortin Helmet-kirjastoon saa jokainen, jolla on osoite jossakin Suomessa. Ne asiakkaat, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, saavat kirjastokortin vain vuodeksi kerrallaan. Kortin voi kuitenkin uusia vaikka kuinka monta kertaa. Jos ulkomaalainen työntekijä rekisteröityy Suomen väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään ja saa suomalaisen henkilötunnuksen, hän saa myös pysyvän kirjastokortin. Kotikunnalla ei tässä asiassa ole merkitystä.
Veikko Huovisen novellikokoelmista Bakulainen pahvala (toinen osa) ja Matikanopettaja löytyy novelli nimeltä Yrmeä futismies. Jalkapalloilija Östen "Öykky" Drufva ei sulata tunteenpurkauksia maalinteon jälkeen.
Wienistä Matinkylään päätyi Adolf Molnár (10.3.1905-20.6.1988). Tämä "kulkija ja pakolainen" asui Suomessa vuodesta 1939. Molnárin ensimmäinen kirjan Hangon mottia härnäämässä ilmestyi 1942. Hän kirjoitti sen jatkosodan aikana palvellessaan vapaaehtoisena Suomen armeijassa. Tunnetuin Molnárin teoksista on hänen omaelämäkertansa Suuri ilveily (1946, uusi suomennos 1983). Muistelmien lisäksi hän on kirjoittanut myös kaunokirjallisuutta: Aurinko kutsuu julkaistiin suomeksi 1945 ja hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa, alun perin vuonna 1983 saksaksi ilmestynyt Saksan kansan ihmeiden lähde 2016.
